Uudellemaalle esitetään lähes 37 000 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita, joilla rajoitettaisiin metsästystä merkittävästi. Metsästäjäliitto esitti lausunnossaan lukuisia parannusehdotuksia metsästyksen ja luonnonsuojelun yhteensovittamiseen. Ympäristöministeriö esittää Uudellemaalle lähes 37 000 hehtaaria uusia suojelualueita valtion maille. Suurimmalla osalla alueista voidaan nyt metsästää, mutta suojelu toisi niille merkittäviä metsästysrajoituksia. Metsästäjäliitto totesi lausunnossaan, että metsästys ja muu virkistyskäyttö on yhteensovitettavissa. Muuta virkistyskäyttöä on pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn. Lisäksi useimmat suojelualueista eivät ole sijaintinsa vuoksi vilkkaan virkistyskäytön piirissä, joten ristiriitoja metsästyskäytön kanssa ei käytännössä ole. Alueet Suomenlahdella Suojeluesitys koskee keskeisiä Suomenlahden yleisvesialueita. Niillä on suuri merkitys metsästysseuraan kuulumattomille metsästäjille, ja lisäksi monet alueen metsästysseurat menettäisivät metsästysalueitaan. Tämä johtaa liikenne- ja maatalousvahinkojen lisääntymiseen suojelualueiden läheisyydessä, mikä ei Metsästäjäliiton mielestä ole hyväksyttävää, eikä tue suojelualueiden perustamistarkoitusta. Esityksessä supikoiran ja minkin pyyntiaikaa rajattiin huomattavasti (10.9.–31.3.) Näiden haitallisten vieraslajien aiheuttama uhka luonnon monimuotoisuudelle on niin suuri, että pyyntiaikaa tulisi jatkaa aikavälille 1.8.–30.4. Metsästäjäliitto muistutti, että huhtikuun pienpetopyynti, ennen kuin maassa pesivät linnut aloittavat pesintäkautensa, on erityisen tärkeä. Silloin pyynti kohdistuu lisääntyviin yksilöihin Valkohäntäpeura ei ole metsästettävänä lajina millään alueella, vaikka sen kannat ovat laajalti ylitiheät. Peuran ja metsäkauriin metsästys, kuten vieraspetojen pyyntikin, tulisi sallia suoraan alueiden perustamisasetuksessa. Kauriin pyyntiä ei voida nykyään sallia edes Metsähallituksen poikkeusluvalla, sillä se ei ole pyyntiluvanvarainen. Runsaasti metsästysrajoituksia Hirvenmetsästyksen esitys sallii vain 15 prosentilla alueiden pinta-alasta. Hirvenpyyntiä on myös rajattu tarpeettomasti: aloitus on siirretty marraskuun alkuun ja loppu lyhennetty vuoden vaihteeseen. Esitys on ristiriidassa alueiden vähäisen virkistyskäytön ja toisaalta maan suurimpien liikennemäärien kanssa. Esitetyllä metsästysajalla (10.9.–31.12.) harmaahylkeen pyynti loppuisi käytännössä kokonaan, sillä hylkeitä ei juurikaan saada saaliiksi syksyllä vaikeiden olosuhteiden vuoksi. Lisäksi esitetyt maihinnousukiellot kieltäisivät pyynnin parhailla kohteilla myös syksyllä. Liiton mielestä hallin pyynti tulisi sallia siten kuin se on tehty Selkämeren kansallispuistossa. Uroshaahkan eli kalkkaan pyynti rajoittuisi esityksen myötä enää muutamalle luodolle koko Uudellamaalla. Metsästäjäliiton mukaan kalkkaiden pyynti voitaisiin sallia kestävästi kahden viikon aikana kesäkuun alussa. Kalkasjahti on ollut keskeinen osa merialueen perinteistä elämänmuotoa ja motivoinut metsästäjiä lintukantojen hoitoon ja pienpetojen pyyntiin. Metsästäjäliitto muistutti lisäksi, että metsästäjien tule voida rakentaa esimerkiksi passitorneja jahdin turvallisen toteuttamisen vuoksi. Tärkeänä nähtiin myös lähellä sijaitsevat ampumaradat. Ne voivat parhaimmillaan olla luonnon monimuotoisuuskohteita esimerkiksi uhanalaisille paahdelajeille sekä toimia ekologisina käytävinä.