02.02.2019 Metsästäjäliitto vaati lausunnossaan lisää ilveslupia, ja lupien parempaa kohdentamista. Ilves on nykyisin virallisesti määritelty elinvoimaiseksi lajiksi. Ilves ja karhu ovat Suomen selvästi runsaslukuisimmat suurpedot. Metsästäjäliiton mielestä niiden, kuten myös suden, kantaa tulee jatkossakin säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä. Suurpetojen metsästys rikastuttaa merkittävästi suomalaista eräkulttuuria. Ilveksen arvo riistaeläimenä on kasvanut ilvesjahtien mahdollistumisen ansiosta. Ilveksen kannanhoidollinen metsästys on Metsästäjäliiton mielestä siten perusteltua ja tärkeää. Elinvoimainen laji Ilveskanta on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan pysynyt samalla tasolla viime vuoteen nähden. Muutamilla alueilla, kuten Etelä-Hämeessä ja Etelä-Savossa, kanta on jopa kasvanut. Luonnonvarakeskuksen arvon mukaan ilveksiä on ennen alkavaa metsästyskautta Suomessa vähintään 1 845–1 955 yksilöä. Arvio ei sisällä vuotta nuorempia pentuja. Metsästyksestä huolimatta ilveskannan elinvoimaisuus tai suotuisan suojelun taso eivät ole meillä uhattuina. Viimeisimmässä uhanalaisuustarkastelussa kuluvana vuonna ilveksen status muuttui vieläpä silmälläpidettävästä elinvoimaiseksi. Metsästäjäliitto esitti lisää lupia Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt, että ilveksen metsästykseen myönnettäisiin poronhoitoalueen ulkopuolelle yhteensä enintään 240 poikkeuslupaa. Poronhoitoalueelle ei edelleenkään aseteta lupakiintiötä. Metsästäjäliiton mukaan esitetty lupamäärä on liian alhainen, sillä määrä ei riitä kattamaan kaikkia ongelma- ja tihentymäalueita. Näin kanta saattaa kääntyä taas tarpeettoman voimakkaaseen kasvuun. Metsästäjäliitto esittää metsästettävien ilvesten enimmäismääräksi poronhoitoalueen ulkopuolella 275 kappaletta, mikä on vajaan 15 prosentin verotus ilvesten arvioidusta aikuiskannasta. Näin saataisiin paremmin kohdennettua lupia ongelma- ja tihentymäalueille, ja kuitenkin pidettyä kanta jatkossakin suotuisan suojelun tasolla. Alueellinen kohdentaminen tärkeää Metsästäjäliiton mielestä poikkeuslupia pitäisi kohdentaa erityisesti alueille, joilla ilveskanta on kasvanut, eli Etelä-Savoon ja Etelä-Hämeeseen. Uhanalaisen metsäpeuran esiintymisalueella Kainuussa ja Suomenselällä vasoihin kohdistuva saalistuspaine on liiton mielestä huomioitava lupien määrässä ja kohdentamisessa. Erityishuomiota tulee kiinnittää alueille, joille metsäpeuroja siirretään osana Metsäpeura Life -hanketta.