Metsästäjäliitto ilmaisee huolensa karhunmetsästyksen valmistelujen hitaudesta. Eduskunta on edellyttänyt kiintiömetsästyksen säädösten valmistelua, mutta käytännön toimia asian eteen ei ole nähtävissä. Liiton mukaan karhun kiintiömetsästys tulee laajentaa poronhoitoalueelta koko maahan, mihin eduskunnan joulukuussa hyväksymä laki suurpetojen kiintiömetsästyksestä antaa mahdollisuuden.

Metsästäjäliitto kiirehtii karhun kiintiömetsästyksen valmistelua

28.04.2026 15:22
Metsästäjäliitto ilmaisee huolensa karhunmetsästyksen valmistelujen hitaudesta. Eduskunta on edellyttänyt kiintiömetsästyksen säädösten valmistelua, mutta käytännön toimia asian eteen ei ole nähtävissä. Liiton mukaan karhun kiintiömetsästys tulee laajentaa poronhoitoalueelta koko maahan, mihin eduskunnan joulukuussa hyväksymä laki suurpetojen kiintiömetsästyksestä antaa mahdollisuuden.

– Pienellä jännityksellä odotetaan, että milloin ne valmistelut oikeasti heräävät, kuten eduskunta on edellyttänyt kiintiömallisen karhunmetsästyksen valmistelun osalta, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen toteaa.

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola korostaa, että säädösmuutoksilla on jo kiire.

– Karhujahdin muutossäädöksillä alkaa olla kiire, mikäli ne halutaan valmiiksi ennen elokuun jahtikautta.

Silpolan mukaan kiintiöalueiden perustaminen on välttämätöntä laajasti eri puolilla Suomea. 

– Savo-Karjala, Keski-Suomi ja Pohjanmaa - valtaosaan Suomea pitäisi saada kiintiöalueet, samaan tapaan kuin susien osalta on menetelty, hän painottaa.

Perustelut: EU sallii kiintiömetsästyksen ja kanta on vahva

Metsästäjäliitto muistuttaa, että EU:n luontodirektiivi ja oikeuskäytäntö (esim. tapaus C-342/05) sallivat kiintiöjärjestelmän käytön poikkeusperusteisessa metsästyksessä, kunhan muut ehdot täyttyvät. Karhun kiintiömetsästystä on toteutettu onnistuneesti poronhoitoalueella jo vuosikymmeniä ilman EU-oikeudellisia ongelmia, mikä osoittaa mallin toimivuuden.

Liitto korostaa seuraavia perusteluja kiintiömetsästyksen laajentamiselle:

1. Vahva kanta: Karhukanta on kasvanut voimakkaasti. Vuosien 2024–2025 välillä kasvua oli 16 prosenttia, ja kanta on noin 2 500 yksilöä – kanta on selvästi suotuisan suojelun tason yläpuolella.

2. Ihmisarkuuden säilyttäminen: Metsästämättömyys johtaa karhujen ihmisarkuuden heikkenemiseen, mikä aiheuttaa turvallisuusriskejä ja huolta paikallisten asukkaiden keskuudessa.

3. Sosioekonomiset syyt: Alueelliset ja paikalliset erityispiirteet sekä asukkaiden kokema haitta on voitava ottaa huomioon metsästyksen mitoituksessa.

4. Oikeusvarmuus: Säädöspohjan on oltava niin selkeä, että karhun kannanhoito voi toteutua ilman jatkuvaa juridista epävarmuutta.

Metsästäjäliitto toivoo, että tarvittavat asetukset valmistellaan viipymättä eduskunnan tahdon mukaisesti, jotta kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa suunnitellusti tulevana syksynä.

Oheisella videolla tohmajärveläinen maanviljelijä Mika Piiroinen Pohjois-Karjalasta avaa karhutilanteen karua todellisuutta ja pelloilla syntyviä massiivisia tuhoja.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Petteri Lampinen
Petteri Lampinen
puheenjohtaja
+358 400 555 790
Jaakko
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 50 406 4836