Maa- ja metsätalousministeriö julkisti perjantaina, että karhun kannanhoidollinen metsästys toteutetaan poikkeusluvilla. On todennäköistä, että luvista valitetaan ja metsästys ei toteudu. Metsästäjäliiton mielestä juridinen perustelu kuuluu riistakeskukselle, ei metsästäjille. Siksi karhun metsästys tulisi toteuttaa kiintiömetsästyksenä, kuten eduskunta on edellyttänyt.

08.06.2026 08:54

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ilmoitti 5. kesäkuuta, että karhun kannanhoidollinen metsästys toteutetaan poikkeusluvin.

-Poikkeusluvista voidaan valittaa. Niiden myötä hallinto-oikeus on laittanut suurpetoluvat systemaattisesti toimeenpanokieltoon. Säätäessään metsästyslaista joulukuussa eduskunta edellytti karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä. Eduskunnan tahtotila ei nyt näyttäisi toteutuvan, sanoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Metsästäjältä edellytetään juridista osaamista

Poikkeuslupien hakemisessa pyynnin perusteleminen sälytetään metsästäjien vastuulle. Luvan hakijalta edellytetään juridisia taitoja joutuessaan riistakeskuksen 5.6.2026 tiedotteen mukaisesti ratkaisemaan, minkä päämäärän hän hakemukselleen asettaa, jotta se täyttäisi luontodirektiivin sekä Euroopan unionin tuomioistuimen että KHO:n oikeuskäytännön asettamat vaatimukset.

Metsästäjäliiton mielestä metsästyksen kohdentamisen suunnittelu ja pyynnin juridinen perustelu kuuluu riistahallinnolle. Siksi suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tulisi toteuttaa kiintiömetsästyksenä samalla tavoin kuin suden metsästys toteutettiin viime talvena.

Korkein hallinto-oikeus antoi 1. kesäkuuta karhujen metsästystä puoltavan ratkaisun. Ratkaisu linjaa vuoden takaisista valituksista tehtyjä kysymyksiä. Päätöksessä otettiin kantaa poikkeuslupien päämäärän perusteluiden säädöstenmukaisuuteen. Valittajat tekevät todennäköisesti uusia valituksia uusin perustein, joita oikeus joutuu sitten tutkimaan.

Karhun metsästys tulisi riistahallinnon mukaan kohdentaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti karhun tihentymäalueille.

-Yksittäisellä luvan hakijalla ei ole päivitettyä kannanhoitosuunnitelmaa käytössään, saati perusteita määrittää ”tihentymäalueita” tai sitä, paljonko lupia tulisi hakea. Epäselvää näyttää olevan myös se, haetaanko lupia nyt turvallisuus- tai vahinkoperusteisesti vai kannanhoidollisin perustein. Ensin mainittuihin on yleensä asetettu rajoituksia muun muassa menetelmien ja saaliin hyödyntämisen osalta, Lampinen toteaa.

Metsästystä tarvittaisiin ainakin kahdeksassa maakunnassa

Metsästäjäliitto katsoo, että karhukanta on tihentynyt useissa maakunnissa. Karhun kannanhoidollista metsästystä tulisi toteuttaa ainakin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä vastuullisesti karhun pyyntiin. Kun muuta keinoa ei ole on haettava poikkeuslupia, jotta karhukannan kasvua voidaan hillitä ja jotta karhujen ihmisarkuus voidaan palauttaa. Liitto kuitenkin katsoo, että vielä olisi täydet mahdollisuudet antaa asetus eduskunnan edellyttämästä kiintiöpyynnistä.

Liitto näkee, että metsästys tulisi ulottaa 400-500 karhuun, jotta karhukannan kasvua saataisiin leikattua. MMM haarukoi pyyntimahdollisuudeksi 250-300 karhua. Kyseinen lupamäärä ei leikkaa edes kuluvan vuoden pentutuottoa, saati kuluneen neljän-viiden vuoden kannankasvua. Kanta ei siis tosiasiassa pienene.

-Viime vuonna ministeriö kuulutti, että karhujahti alkaa. Metsästäjäliitto varoitti, että luvista valitetaan ja ehkä jahti ei alakaan. Juuri näin kävi. Toivottavasti nyt ei käy samoin. KHO:n päätös olisi antanut hyvät oikeusperusteet hallinnon valmistelemille pyyntikiintiöille, mutta jostakin syystä tätä mahdollisuutta ei haluttu käyttää, toteaa puheenjohtaja Lampinen.

Kuva: Arto Hiltunen