Metsästäjäliitolla on viisi päätavoitetta kevään 2027 eduskuntavaaleissa.
Metsästyksen ja metsästäjien yhteiskunnallinen merkitys tulee tunnustaa
Metsästyksen sosiaalinen, kulttuurinen ja kansanterveydellinen arvo tulee huomioida hallitusohjelmassa, edellyttää Metsästäjäliitto. Metsästäjillä on merkittävä rooli esimerkiksi afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjunnassa, pien- ja suurpetojen kannanhallinnassa, hirvieläinkantojen tasapainottamisessa sekä luonnonhoidossa kuten kosteikkojen rakentamisessa. Metsästysseuratoiminta ylläpitää yhteisöllistä toimintaa kaikkialla Suomessa ja luo ylläpitävän kytköksen toiminta-alueelleen myös muualle muuttaneille.
Riistahallinnon ja riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimivuus on evaluoitava
Metsästäjäliitto esittää, että tulevan hallituksen tulee toteuttaa riistahallinnon toimivuuden kokonaisevaluointi. Sen lisäksi on evaluoitava riistavahinkolain toimivuus, metsästäjien pyyntilupamaksuista maksettavien riistavahinkojen korvausperusteet, vahinkoja ennaltaehkäisevän työn tukikelpoisuus ja toimeenpanon organisointi. Lisäksi suurpetokantojen arviointi on saatettava uskottavalle tasolle.
Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen kiintiömalli on vakautettava perustoiminnaksi
Suurpetojen suden, karhun ja ilveksen kantojen hallinta, ja kannan kasvaessa myös ahman kannanhallinta, tulee toteuttaa 12/2025 hyväksytyn metsästyslain mukaisesti kiintiömetsästyksenä. Karhu ja ilves tulee saada luontodirektiivin liitteeseen V suden tavoin.
Ampumarataverkosto ja ampumaharrastuksen toimintaedellytykset on turvattava
Ampumarataverkostoa on kehitettävä tavoitteena puolustusvaliokunnan vuonna 2022 linjaama 1 000 ampumaradan verkosto. Erityisesti pienten ja paikallisten ampumaratojen toimintaedellytykset on turvattava. Valtion rahoitusta on lisättävä ratojen kehittämiseen ja muuttuviin ympäristö- ja lyijyvaatimuksiin varautumiseen. Ampumaratojen ympäristömenettelyjä on sujuvoitettava ja yhdenmukaistettava sekä kehitettävä riskiperusteisemmiksi siten, että vaatimukset ovat oikeassa suhteessa toiminnan laajuuteen ja ympäristöriskeihin.
Luonnon- ja riistanhoidon sekä metsästyksen rooli on huomioitava luonnon monimuotoisuuden hoitamisessa
Metsästys tukee luonnon monimuotoisuutta. Metsästäjien tekemä luonnon- ja riistanhoitotyö on tunnistettava ja resursoitava aiempaa paremmin. Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Metsästys suojelualueilla on oltava lähtökohtaisesti hyväksyttyä.
Varislintujen pesimäajan rauhoitusaikaa on lyhennettävä, jotta niiden tehostetulla metsästyksellä voidaan parantaa vesilintujen poikastuotantoa. Kovasti runsastunut korppi tulee lisätä rauhoittamattomaksi lajiksi koko maahan poronhoitoalueen lisäksi.
Hylkeiden metsästystä merialueilla tulee tehostaa vaelluskalakantojen turvaamiseksi ja ammattikalastajien toimintaedellytysten parantamiseksi laillistamalla hyljetuotekauppa, varmistamalla kansalaisten yleisten vesialueiden periaatteilla hylkeenpyyntimahdollisuuksien jatkuminen suojelualueilla sekä vähentämällä hylkeidensuojelualueita.
Metsästysmuistojen maahantuonnissa tulee Suomen lainsäädännössä palata kansainvälisen CITES-sopimuksen piiriin.
Liitto valitsi puheenjohtajia
Liittokokous valitsi liiton puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle nykyisen puheenjohtajan Petteri Lampisen Mikkelistä.

– Liitto on vahva metsästyksen ja suomalaisen eräkulttuurin edunvalvoja, meidän ääntämme kuullaan ja se vaikuttaa. Meidän tulee ottaa tavoitteeksi kehittää liiton, sen piirien ja jäsenseurojen toimintaa vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin. Avataan ovia uusille jäsenille tulla mukaan hienon harrastuksen pariin. Vain eteenpäin katsova järjestö voi kehittyä ja menestyä, linjasi Lampinen Metsästäjäliiton tulevaa toimintaa.
Liiton toiseksi varapuheenjohtajaksi kokous valitsi uudelleen oululaisen Harri Käsmän. Hän totesi seuraavaa:
– Toimintamme keskiössä tulee olla suomalainen metsästäjä. Kulunut vuosi on ollut aktiivista Metsästäjäliiton kehittämisen aikaa, ja tätä työtä on hyvä jatkaa. Tavoitteena on vahvistaa jäsenyyden houkuttelevuutta, kehittää jäsenille hyödyllisiä palveluita ja varmistaa, että Metsästäjäliitto on jatkossakin vahva ja yhtenäinen suomalaisen metsästyksen edunvalvoja.
Liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana kauttaan jatkaa Marko Laine Salosta.
Metsästäjäliiton liittohallitus. Erovuoroisten piirien jäsenet vahvennettuina, perässä kirjain U=uusi jäsen tai J=jatkava jäsen. Muut jäsenet eivät ole erovuorossa ja jatkavat hallituksessa.
| Petteri Lampinen, pj | Valittiin uudelleen | |
| Marko Laine, 1. vpj | Ei erovuorossa | |
| Harri Käsmä 2. vpj | Valittiin uudelleen | |
| HALLITUKSEN JÄSENET | VARALLA | PIIRI |
| Sören Finne (J) | Mats Tuomela (J) | Svenska Österbotten |
| Kimmo Kolehmainen (J) | Eero Kolehmainen (J) | Suur-Savo |
| Pentti Koli | Hannu Wäre | Pohjois-Häme |
| Antti Kuivalainen | Veikko Sorsa | Pohjois-Karjala |
| Timo Mäkelä (U) | Tapio Vähätalo (U) | Satakunta |
| Jarmo Hyytiäinen (U) | Oskari Tenhunen (U) | Etelä-Häme |
| Arto Nykänen | Kai Ruhanen | Pohjois-Savo |
| Rauno Pekkola (J) | Hanna Mäkinen (J) | Uusimaa |
| Erja Pekkala (J) | Kimmo Rintanen (J) | Pohjanmaa |
| Toni Penttinen | Kai Korpi | Kymi |
| Veikko Piuva | Kalevi Korhonen | Lappi |
| Kimmo Suominen | Martti Toivola | Varsinais-Suomi |
| Veijo Turpeinen (J) | Mika Mäkelä (J) | Keski-Suomi |
| Anne Tölli | Miikka Annunen | Keskipohja |
| Juhani Voutilainen (J) | Jyrki Leinonen (J) | Kainuu |
| Mikko Äijälä | Ari Haataja | Oulu |
Huomionosoituksia metsästyksen eteen tehdystä työstä
Metsästyksen eteen tehdystä työstä huomioitiin Metsästäjäliiton ansioviirillä Juha Kuusisto Satakunnasta, Ahti Lukkaroinen Etelä-Hämeestä sekä Kimmo Salo Etelä-Hämeestä. Metsästäjäliiton kultaisella ansiomerkillä palkittiin Kari Hyytiäinen Oulun piiristä.
