Metsäjänis päätyy reppuun yhä harvemmin

Metsäjänissaalis hipoi 1970–1980-lukujen huippuvuosina miljoonaa pitkäkorvaa. Määrä on pudonnut tasaisesti, ja viime vuonna niitä saatiin saaliiksi Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 67 000. Rusakkosaalis on sen sijaan vuosien saatossa kasvanut. Ensimmäisen kerran saalis ylsi metsäjäniksen tasolle vuonna 2023, jolloin molempia lajeja pyydettiin 73 000 yksilöä. Viime vuonna rusakoita päätyi saaliiksi 59 000 kappaletta.

Metsäjänistä tavataan koko maassa, mutta sen kanta on harventunut etenkin eteläisessä Suomessa. Lumettoman ajan pidentyessä turkkinsa valkeaksi vaihtava jänis on pedoille helppo saalis.

Samaan aikaan rusakko on hyötynyt leudontuneista talvista. Se levittäytyy uusille alueille ja työntyy kohti pohjoista. Rusakko viihtyy hyvin myös asutusten lähellä ja taajamissa. Se voi aiheuttaa paljonkin vahinkoa pihassa ja puutarhassa. Samoilla alueilla asuessaan lajit voivat myös risteytyä, mikä suosii rusakkokantaa ajan myötä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan joillakin alueilla jopa lähes kolmanneksella rusakoista on perimässään jälkiä risteytymisestä metsäjäniksen kanssa.

Koiralla tai ajometsästyksellä

Metsäjäniksen pyytäminen ajavalla koiralla on ollut takavuosina suosittu metsästystapa. Jänistä ajavien koirien käyttö on kuitenkin vähentynyt viime vuosina. Yksi syy koirametsästyksen hiipumiseen on metsäjänisten väheneminen, mutta paikoittain myös petotilanne vaikuttaa asiaan. Metsästäjäliiton tietoon tuli viime vuonna kymmenkunta tapausta, jossa sudet kävivät ajokoiran kimppuun. Ajokoirat tyypillisesti työskentelevät etäällä omistajistaan, jolloin se on otollinen kohde susille.

Rusakkojahdissa ajavan koiran käyttö on haastavampaa, sillä rusakolla on vahva taipumus lähteä siirtymään teitä pitkin. Rusakot myös usein elelevät lähempänä asutusta, jolloin ajavan koiran käyttö voi olla hankalaa.

Rusakolle toimiikin esimerkiksi ajometsästys, jossa pienellä seurueella kammataan otollisia paikkoja toisten passittaessa kulkureiteillä. Joillakin maaseutukylillä koko kylien yhteiset rusakkoajot ovat jokavuotinen perinne. Tällöin metsästys voidaan kohdistaa juuri vahinkoa tekeviin piharusakoihin, joita muuten voi olla hankala pyytää. Maatiloille ja puutarhoihin ei kuitenkaan tule mennä rusakkojahtiin ilman maanomistajan lupaa.

Maukasta riistaruokaa

Jäniksen lihassa on voimakas maku. Kokki Markus Maulavirta opastaakin liottamaan lihaa ensin maidossa tai vedessä, jolloin maku pehmenee.

Rusakon liha on mureampaa jo valmiiksi. Rusakko on kooltaan metsäjänistä suurempi ja tarjoaa siis runsaasti maukasta syötävää.

Molempien liha sopii hyvin perinteisiin patoihin, mutta niitä voi kokeilla myös grillissä tai vaikkapa itämaisin vivahtein. Jahtimediasta löytyy viisi mainiota ohjetta rusakko- tai jänispaistin tekoon.       

Metsäjäniksen ja rusakon metsästysaika alkaa 1.9. ja jatkuu helmikuun loppuun.

Tutustu riistalajeihin Jahtimediassa: Suomalaisia riistaeläimiä: metsäjänis ja rusakko