– On tärkeää, että suden kannanhoidollinen metsästys pystytään aloittamaan tammikuun alussa. Ministeriön viestimän runsaan 60 suden sijasta metsästyskiintiön tulisi olla selkeästi suurempi, esimerkiksi 150 sutta, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen liiton videotervehdyksessä jäsenille 4. marraskuuta 2025.
Lampisen mukaan suden kiintiömetsästyksen yksityiskohtia on vielä vaikea arvioida, koska ministeriön asetusluonnosta ei ole nähty. Hän myös muistuttaa, että mikäli kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys ei sisälly tänä syksynä annettavaan metsästyslain esitykseen, tulisi eduskunnan edellyttää, että sellainen saadaan heti kevätistuntokauden alussa.
Liitolta kaksinkertainen palkkio uusien susireviirien DNA-näytteistä
Metsästäjät tekivät viime talvena huipputyötä keräten aktiivisesti DNA-näytteitä ja ilmoittaen suurpetohavainnoista petoyhdyshenkilöille Tassu-järjestelmää varten. Tämän työn ansiosta susien määrä lähes puolitoistakertaistui uudessa kanta-arviossa.
– Metsästäjäliiton hallitus on päättänyt, että liitto maksaa 50 euron DNA-keruupalkkion viime talven tapaan myös tulevan talven aikana kerätyistä suden jätöksistä. Mikäli näyte on kerätty susireviiriltä, joka ei näkynyt tuoreimmassa kanta-arviossa, näytteestä maksetaan jälkikäteen 50 euron lisäpalkkio kanta-arvion julkistamisen jälkeen, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Luonnonvarakeskus Luke on varautunut tulevana talvena vain 1000 DNA-näytteen analysointiin. Se ei ole riittävä määrä, Silpola muistuttaa viitaten edellisen talven kokemuksiin. Vuosi sitten Luke suunnitteli 900 näytteen analysointia, mutta sitten analyysimäärää nostettiin maa- ja metsätalousministeriön lisärahoituksella ja Luke analysoi lopulta 1344 näytettä.
Kaikkien suurpetojen kanta-arvioita korjattiin tänä vuonna takautuvasti, mikä kertoo, että Metsästäjäliiton kritiikki kanta-arvioita kohtaan ei ole ollut aiheetonta. Metsästäjäliitto esittääkin, että Luke varautuisi 2000 DNA-näytteen analysointiin.
Mikä on metsästysseurojen tulevaisuus?
Videotervehdyksen lopuksi puheenjohtaja Lampinen toivoo, että metsästysseuroissa mietittäisiin, millainen on seuran tulevaisuus tulevina vuosikymmeninä. Miten jäsenmäärä ja jäsenten keski-ikä kehittyy? Miten seura pystyy vastamaan tulevaisuuden haasteisiin? Tulisiko esimerkiksi harkita pienten seurojen yhdistymistä, jotta porukassa on riittävästi voimaa toimia myös tulevaisuudessa?
– Metsästysseurojen ja suomalaisen metsästyskulttuurin tulevaisuuden rakennamme tänään me, tämän päivän metsästäjät, kannustaa puheenjohtaja Lampinen metsästysseuroja tulevan suunnitteluun.