Ratkaisuja vesilintujen taantumaan – Erävedet-seminaari kokoaa asiantuntijat yhteen

Suomalaisten vesilintujen tilanne herättää laajaa huolta. Jopa perinteisesti elinvoimainen sinisorsa taantuu, ja useiden muiden lajien – kuten haapanan, jouhisorsan ja lapasorsan – kannat ovat pudonneet voimakkaasti. 

Eniten on harventunut viime vuosina metsästykseltä rauhoitettuna ollut punasotka, jonka kanta on laskenut 95 % 40 vuoden aikana. Lisäksi esimerkiksi tukkasotkan ja jouhisorsan määrä on laskenut 75 %.

Pääsyitä ahdinkoon ovat elinympäristöjen rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä vieraspedot minkki ja supikoira. Joidenkin lajien osalta myös kestävän verotuksen varmistaminen edellyttää lisätoimia.

Vastuu kestävyydestä on kannettava

Elinympäristöjen muutokset ja pesimäaikaiset tuhot ovat suurimmat ratkaistavat haasteet. Lintujen elinympäristöjen ennallistamiseen on nykyään haettavissa tukia, joiden hyödyntämisessä maanomistajilla on avainrooli.

Myös metsästäjien suorittama vieraspetotorjunta sekä vesilintujen pesintää suojaavien keinotekoisten pesälaitteiden, kuten putkipesien, asentaminen ovat ratkaisevassa asemassa.

– Näihin toimiin tarvitaan yhteiskunnallisia voimavaroja ja jatkuvuutta, jotta pesimäaikaisia tuhoja voitaisiin tehokkaasti ennaltaehkäistä, toteaa riista-asiantuntija Leena Kangas Suomen Metsästäjäliitosta.

Uusien tutkimusten myötä suomalaiset metsästäjät ovat heränneet arvioimaan kriittisesti omaa rooliaan ja metsästyksen kestävyyttä. Kyse ei ole vain lintukantojen elinvoimaisuudesta, vaan myös perinteikkään metsästysmuodon tulevaisuudesta. Suomalaiset metsästäjät ovat jo pitkään osallistuneet kosteikkojen hoitoon, vieraspetojen poistoon ja pesimäpaikkojen parantamiseen. Nyt keskusteluun halutaan tuoda myös metsästyksen kestävyyden arviointi tutkimustiedon pohjalta.

– Otamme mieluummin aloitteen omiin käsiimme ja opimme maailman parhaista käytännöistä kuin jäämme odottamaan ylhäältä saneltua sääntelyä. Suomessa on pitkät perinteet metsästyksen joustavasta sääntelystä kantojen vaihteluiden mukaan, mistä metsäkanalintujen verotus on hyvä esimerkki, Kangas arvioi.

Asiantuntijat kokoontuvat Erävedet-seminaarissa

Ratkaisuja vesilintujen tilanteeseen puidaan Tampereella 17.8. järjestettävässä Erävedet-seminaarissa, jossa kuullaan laajasti alan johtavia asiantuntijoita tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja järjestökentältä.

Seminaarin puhujat:

· Ere Grenfors ja Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto

· Taina Ihaksi, Baltic Sea Action Group

· Heikki Helle, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS

· Antti Piironen, Luonnonvarakeskus (Luke)

· Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto

· Jyri Mononen ja Matti Kervinen, Suomen riistakeskus

· Claus Lind Christensen, Tanskan metsästäjäliitto (Danmarks Jægerforbund)

Lisätiedot tapahtumasta sekä ilmoittautuminen löytyvät tästä.