Kenellä on oikeus tutkia toisen henkilön reppu, taskut tai auto, ja millä edellytyksillä tutkiminen voidaan suorittaa, jos repun omistaja ei ole halukas näyttämään repun sisältöä esimerkiksi poliisille? Riittääkö esimerkiksi epäilys salametsästyksestä tai lyijyhaulikieltoa rikkovasta lyijyhaulien kuljettamisesta vesistöillä (vuodesta 2023 eteenpäin)? Henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muuten yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa, saadaan toimittaa, jos etsinnässä voidaan olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvä esine tai seikka, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. Henkilöntarkastus voidaan pääsäännön mukaan toimittaa, kun henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Näin ollen metsästysrikoksesta tai törkeästä metsästysrikoksesta epäiltyyn voidaan kohdistaa henkilöntarkastus. Henkilöntarkastuksen saa tehdä poliisi. Erätarkastajalla on erävalvontaan kuuluvassa yksittäisessä tehtävässä oikeus pysäyttää henkilö ja kulkuneuvo sekä saada tieto henkilön ja kulkuneuvossa olevien henkilöiden nimestä, henkilötunnuksesta, tai jos henkilötunnusta ei ole, syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta nämä ovat tavoitettavissa. Erätarkastajalla on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta henkilöllisyyden selvittämiseksi tarpeellisia tietoja tai antaa todennäköisesti virheellisen tiedon. Erätarkastajalla on kiinniottamisen ja kulkuneuvon pysäyttämisen yhteydessä oikeus tehdä turvatarkastus, eli tarkastaa henkilö ja kulkuneuvo, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että henkilöllä tai kulkuneuvossa ei ole aseita, esineitä tai aineita, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa ihmisille tai merkittävää vahinkoa luonnolle. Oikeutta henkilöntarkastukseen rikostutkinnan tarkoituksessa erätarkastajalla ei kuitenkaan ole. Vastaavat oikeudet ovat myös rajavartiomiehellä erävalvontaa tehtäessä.