Metsästysampumasäännöt 2022

Metsästysampumasäännöt 2022

Voimassa 1.1.2025 alkaen. (Huom! Tämä sivu on sääntökirjan verkkoversio, jossa ei ole sivunumeroita. Sisällysluettelon linkeistä pääsee suoraan ko. sääntökohtaan. Vuoden 2022 sääntökirjan painamisen jälkeen tulleet muutokset korostettuna keltaisella.)

Näitä sääntöjä noudatetaan Metsästäjäliiton suomenmestaruuskilpailuissa. Piiri- ja seuratason kilpailuissa noudatetaan näitä sääntöjä soveltuvin osin.

Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund r.y

SISÄLLYSLUETTELO

  • Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund r.y
  • Suomen riistakeskus
  • Vakuutukset
  • Metsästysampumasäännöt 2024

  1. Yleismääräykset

  2. Haulikkolajien yleismääräykset

  3. Metsästyshaulikkoammunta

  4. Metsästystrapammunta

  5. Metsästyshirviammunta

  6. Metsästysluodikkoammunta

  7. Pienoishirviammunta

  8. Pienoisluodikkoammunta

  9. Ilmahirviammunta

  10. Ilmaluodikkoammunta 

  11. Hirvenhiihto

  12. Hirvenhiihtoviesti

  13. Hirvenjuoksu ja hirvenjuoksuviesti

  14. Hirvikävely

  15. Hirvenhiihtely

  16. Pohjoismainen metsästysammunta

  17. Eurooppalainen metsästysammunta

  18. Metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailut

  19. Suurmestarimerkkivaatimukset

 

Suomen Metsästäjäliiton logo

Suomen Metsästäjäliitto

Suomen Metsästäjäliitto on Suomen suurin vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuva metsästäjien etujärjestö. Liiton jäsenistö koostuu yli 2 700 metsästysseurasta ja yli 145 000 jäsenestä.

Metsästäjäliiton päätehtävä on edistää metsästystä. Suomalaisten metsästäjien edunvalvojana edesautamme kestävää metsästystä ja metsästysseuratoimintaa sekä koulutamme osaavia ja vastuullisia metsästäjiä.

Metsästäjäliitto

  • Osallistuu kotimaiseen ja kansainväliseen metsästystä koskevaan politiikkaan
  • Kouluttaa metsästäjiä ja tuottaa koulutusmateriaalia esimerkiksi nuoriso-, seuratoiminta-, ampumaharjoittelua- ja metsästysampumatuomarikoulutusta varten
  • Julkaisee Jahti-lehteä ja Jahtimedia.fi -verkkosivustoa.
  • Järjestää nuorten Metso-leirejä ja muuta nuorisotoimintaa
  • Kantaa päävastuun Suomen metsästysampumakilpailutoiminnasta, edistää metsästysampumaharrastusta ja ajaa ampumaratojen asiaa
  • Tuottaa valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita
  • Edistää ja vaalii suomalaista metsästyskulttuuria, liitto on ollut mm. perustamassa Suomen Metsästysmuseota

Suomen Metsästäjäliitto on perustettu vuonna 1921. Se on valtakunnallinen järjestö, jolla on 16 piiriorganisaatiota.

Hyvä ampumataito on yksi metsästäjätaitojen peruslähtökohta. Metsästysampumalajit on suunniteltu nimenomaan metsästyksessä tarvittavien taitojen harjoittamiseen metsästysaseilla. Metsästysampumalajit sopivat kaikenikäisille, sillä kilpailuissa on sarjoja miehille ja naisille, nuorille ja vanhemmille. Metsästys-ampumalajeja harrastaa Suomessa tuhansia ihmisiä.

Metsästysampumalajien säännöt voi tilata liiton verkkokaupasta www.erakontti.fi tai lukea www.metsastajaliitto.fi/saannot.

Lajeja kaikkeen metsästykseen

Metsästysampumalajeja on viisitoista erilaista, niin haulikko-, luodikko- kuin ilma-aselajejakin. Koska lajit on suunniteltu metsästystilanteita silmällä pitäen, valikoimasta löytyy sekä paikallaan olevan että liikkuvan maalin ammuntaa.

Metsästysampumalajit:

  • Hirvenhiihto
  • Hirvenhiihtely
  • Hirvenjuoksu
  • Hirvikävely
  • Ilmaluodikko
  • Ilmahirvi
  • Metsästyshaulikko
  • Metsästystrap
  • Metsästysluodikko
  • Metsästyshirvi
  • Pienoishirvi
  • Pienoisluodikko
  • Pohjoismainen metsästysammunta
  • Eurooppalainen metsästysammunta, luodikko
  • Eurooppalainen metsästysammunta, yhdistelmä 

Kaikissa metsästysammuntalajeissa on mahdollisuus kilpailla vähintään SM-tasolle, osassa myös PM- ja EM-tasolle asti. Ilma-aselajit poikkeavat muista metsästysammuntalajeista, sillä ilma-ase ei ole Suomessa metsästysase. Ilma-aselajit sopivat kuitenkin erittäin hyvin ammuntaharrastuksen aloittamiseen, sillä ilma-aseet eivät vaadi aseen hallussapitolupaa. Ilmahirvi ja ilmaluodikko ovatkin erityisen suosittuja nuorten ampujien keskuudessa.

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO RY

(Kinturinkuja 4)
PL 91, 11101 Riihimäki 
suomenatmetsastajaliitto.fi
p. 010 841 0050

OY ERÄKONTTI AB

Kinturinkuja 4
11120 Riihimäki 
erakonttiaterakontti.fi 
www.erakontti.fi
p. 010 4409410

 

Suomen Riistakeskus logo

Suomen riistakeskus

Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1.3.2011. Riistakeskukseen yhdistettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö ja 15 riistanhoitopiiriä.
Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

Vakuutukset

Metsästäjävakuutus

Metsästäjävakuutus kattaa varsinaisen metsästyksen lisäksi vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyt vahingot myös metsästäjäorganisaation (mm. Suomen Metsästäjäliitto ry) järjestämissä kilpailuissa sekä tämän lisäksi ampumataitoa kehittävässä ampumaharjoittelussa.

Vakuutus on voimassa kyseisessä kilpailussa ja ampumaharjoittelussa metsästyskortin lunastaneella ampujalla vastuu- ja yksityistapaturmavakuutuksena sekä metsästyskortin lunastaneella tapahtuman toimitsijalla yksityistapaturmavakuutuksena ollen toimitsijoiden osalta voimassa myös kyseisten kilpailujen ja ammuntojen valmistelu- ja huoltotöiden aikana.

Metsästäjävakuutus kattaa vain vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyt vahingot ja mahdollinen lisävakuuttamisen tarve on aina ampujan, toimitsijan tai tilaisuuden järjestäjän erikseen harkittava ja hankittava.

Jos osallistujalla ei ole kuluvalle vuodelle maksettua metsästyskorttia tulee hänen ottaa henkilökohtaisesti itselleen riittävä vakuutusturva.

Metsästäjäliiton vakuutukset

Suomen Metsästäjäliitto on ottanut jäsenpiireilleen ja -seuroilleen seuraavat vakuutukset:

  • Nuorisovakuutus on tarkoitettu alle 29-vuotiaille Metsästäjäliiton jäsenpiirien ja -seurojen järjestämään harrastetoimintaan (mm. ampumakilpailut) osallistuville nuorille.
  • Talkoovakuutus on tarkoitettu Metsästäjäliiton jäsenpiirien ja -seurojen järjestämään talkootoimintaan osallistuville (mm. ampumakilpailut)
  • Vastuuvakuutus on otettu Metsästäjäliiton jäsenpiirien ja -seurojen, joka kattaa vahingonkorvauslakiin perustuvan korvausvastuun, johon liiton jäsenseura saattaa joutua aiheuttaessaan toiminnassaan vahinkoa (mm ampumakilpailut).

Suomen Metsästäjäliiton voimassa olevat vakuutukset ja Suomen riistakeskuksen metsästäjävakuutuksen löydät täältä: www.metsastajaliitto.fi/vakuutukset  

 

1. Yleismääräykset

1.1 Ammuntojen johto ja valvonta

  1. Jokaiseen kilpailutilaisuuteen on määrättävä lajin tunteva johtaja, joka toimii kilpailun johtajana.
  2. Jokaiseen ampumalajiin on nimettävä lajijohtaja. Hänen apunaan toimii riittävä määrä lajituomareita ja toimitsijoita. Lajituomarit toimivat välitöntä ratkaisuvaltaa vaativissa tehtävissä sekä toimintapaikkojen johtajina. Kilpailun johtaja, lajijohtajat ja erikseen nimetyt lajituomarit muodostavat ratatuomariston. Kilpailun johtajalla, lajijohtajilla ja lajituomareilla on oltava voimassa oleva tuomarikortti.
  3. Suomen Metsästäjäliiton järjestämissä mestaruuskilpailuissa on nimettävä tuomarineuvosto, jossa tulee olla viisi jäsentä. Tuomarineuvoston puheenjohtajalla on oltava metsästysammuntojen ylituomarikortti.
  4. Tuomarineuvoston tehtävänä on valvoa ratatuomariston toimintaa ja ratkaista ratatuomariston päätösten johdosta tehdyt valitukset.
  5. Tuomarineuvoston jäsenten on oltava saatavissa kokoukseen lyhyessä ajassa.
  6. Tuomarineuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksesta on ilmoitettu kaikille radalla oleville jäsenille ja enemmistö jäsenistä on läsnä. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.
    Tuomarineuvoston kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Kilpailun johtajan tai hänen edustajansa tulee olla läsnä tuomarineuvoston kokouksissa. Hänellä on puhevalta, mutta ei äänivaltaa ja hänen tehtävänsä on huolehtia pöytäkirjan pitämisestä. 
    Tuomarineuvoston jäsen on jäävi tekemään hänen omaan henkilökohtaisen kilpailusuoritukseen sekä viestijoukkueen, jonka jäsen hän on suoritukseen liittyviä päätöksiä.
  7. Kilpailun johtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että:
    • ampumaradat laitteineen ovat turvalliset ja sääntöjen mukaiset
    • aseiden tarkistuslaitteet ovat asianmukaiset
    • ampumasääntöjä noudatetaan
    • ratatuomaristo toimii täsmällisesti ja puolueettomasti ammunnat suoritetaan turvallisesti ja ohjelman mukaisesti.
  8. Lajijohtajien tehtävänä on vastata oman lajinsa johtamisesta ja lajituomareiden työskentelystä.
  9. Lajituomareiden tehtävänä on: 
    • valvoa erien järjestämistä ja ampumajärjestyksen säilymistä
    • valvoa aseiden ja varusteiden tarkastusta
    • osuman arvon määrittäminen
    • tuloskortin ja tulostaulun pidon valvominen
    • valvoa, että ampujat noudattavat sääntöjä

Lisäksi heidän tulee pitää kirjaa poikkeuksellisista tapauksista, huolehtia häiriöiden aiheuttamista toimenpiteistä ja ratkaista ilmaantuneet erimielisyydet yhdessä ratatuomariston kanssa. Metsästysampumatuomarien ikävaatimus on 15 vuotta laji- ja yleistuomareille sekä 18 vuotta ylituomareille. 

Uudet tuomarikortit ovat voimassa 31.5.2027 saakka.

1.2 Rangaistukset

  1. Ratatuomaristo käyttää rangaistuksena tilanteesta ja lajista riippuen:
  • huomautusta
  • varoitusta
  • määräystä vähentää ampujan saavuttamaa tulosta (vähennys tehdään sarjan tuloksesta)
  • tuloksen hylkäämistä
  • kilpailusta sulkemista
  • kilpailualueelta poistamista
    Sanktiot turvallisuusasioissa menevät järjestyksessä: 
    Huomautus > varoitus > tulosvähennys
    Tulosvähennykset ovat:
    haulikkolajeissa 1 piste (yksi kiekko), luodikkolajeissa 3 pistettä, liikuntalajeissa 3 ampumapistettä, KV-lajeissa samat tulosvähennykset kuin luodikkolajeissa, mutta haulikossa 4 pistettä eli yksi kiekko.
  1. Piiri, johon ampuja kuuluu, voi harkintansa mukaan käyttää myös kilpailukieltoa. Kansainvälisten lajien osalta kilpailukiellon voi langettaa myös Metsästysammunnan kilpailutyöryhmä tai Suomen Metsästäjäliiton liittohallitus.

1.3 Rangaistuksen merkitseminen

  1.  
  1. Annettu rangaistus on merkittävä kilpailukorttiin ja pöytäkirjaan. Rangaistuksen syy kirjataan kilpailukortin taakse. Annetusta rangaistuksesta on lisäksi ilmoitettava tuomarineuvostolle, jos sellainen on muodostettu.

    Ratatuomariston on annettava kaikki ohjeensa, käskynsä ja määräyksensä täsmällisesti ja niin että asianomaiset käsittävät niiden tarkoituksen. Lajisääntöjen ja turvallisuusseikkojen edellyttämä kilpailijan ojentaminen ammunnan aikana on tehtävä muita häiritsemättä. Rangaistuskäytännön on oltava koko kilpailun ajan samanlainen.

1.4 Huomaamattomuusvirheet ja virheet häiritsemis- tai hyötymistarkoituksessa

  1. Valmiusasentovirheet sekä muut sen kaltaiset seikat, jotka selvästi johtuvat huomaamattomuudesta, aiheuttavat kilpailijalle huomautuksen.

    Ilmeisessä häiritsemis- tai hyötymistarkoituksessa tehdyt tai kanssakilpailijan tulosta heikentävät virheet aiheuttavat varoituksen tai lajikohtaisen tulosvähennyksen. Harkinnan mukaan lajituomari voi käyttää tällöin välitöntä poissulkemistakin.

1.5 Käyttäytymisvirheet

  1. Määräysten vastainen aseen kuljetus tai säilyttäminen ampumarata-alueella aiheuttaa huomautuksen. Törkeimmissä tapauksissa voidaan käyttää varoitusta. Toinen huomautus on varoitus. Kaksi varoitusta aiheuttaa kilpailusta poissulkemisen. Hirvenjuoksussa KÄVELYALUEELLA juoksevalle kilpailijalle annetaan ensin suullinen varoitus ”Varoitus! Juokseminen kielletty kävelyalueella!”. Mikäli kilpailija ei välittömästi lopeta juoksemistaan, tuomitaan hänelle 1 minuutin aikasakko, joka lisätään kilpailijan loppuaikaan. 
  2. Jos joku henkilö esiintyy sopimattomasti, käytöksellään häiritsee kilpailua tai ampujia tai rikkoo ampumasääntöjä, on kilpailujohtajalla, lajijohtajalla tai lajituomarilla oikeus sulkea hänet kilpailusta tai määrätä hänet poistumaan kilpailupaikalta. Mikäli kysymyksessä on kilpailija, merkitsee poistamispäätös myös käynnissä olevasta kilpailusta sulkemista. Harkinnan mukaan voidaan sulkemispäätös ulottaa tarkoittamaan koko käynnissä olevaa kilpailutapahtumaa. Jos ampuja on käyttänyt määräysten vastaisia aseita tai patruunoita, tai ratatuomaristo toteaa, että kilpailija on tahallaan ampunut toisen kilpailijan tauluun, tai ampunut ylimääräisen laukauksen, on hänen ampumansa tulos hylättävä.

1.6 Ennenaikainen ampuminen

  1. Mikäli kilpailija ampuu ennen omaa vuoroaan tai ampumislupaa, eikä tämä johdu asehäiriöstä tai tuomarivirheestä, suljetaan hänet kilpailusta.  Trapissa väärällä vuorolla tahattomasti ampunut saa varoituksen (seuraavista ohilaukaus).

1.7 Liian monella patruunalla lataaminen

  1. Mikäli kilpailija lataa aseen useammalla patruunalla kuin kilpailun käynnissä oleva osuus vaatii, hänet suljetaan kilpailusta.

1.8 Ampujan oikeudet ja velvollisuudet

  1.  
  1. Ampujan on tunnettava yleismääräykset ja oman lajinsa säännöt ja osallistuessaan kilpailuun hän samalla myös hyväksyy säännöt.
  2. Ampujan on noudatettava ampumasääntöjä ja niitä määräyksiä, jotka kilpailun johto antaa. Häntä ei saa kilpailusuorituksessa avustaa eikä häiritä. Ampujalla saa olla mukana 18 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on ammunnassa käytettävää asetta vastaavaan aseeseen hallussapitolupa. Kilpailuihin osallistuessaan ampuja sitoutuu alistumaan niihin rangaistuksiin, jotka johtuvat sääntöjen tai ratatuomariston antamien määräysten rikkomisesta.
  3. Kilpailija ei saa ampua eikä esiintyä ampumapaikalla väkijuomien tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena. Kilpailijan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidoping-säännöstöä. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa olevien aineiden käytölle tulee hakea erivapautta takautuvasti (mahdollisen dopingtestin jälkeen) sen osoittamiseksi, että kiellettyjen aineiden tai menetelmien käytölle on ollut erivapauden myöntämiseksi edellytetyt lääketieteelliset perusteet. Kansainvälisissä kilpailuissa noudatetaan aina kyseisessä kilpailussa käytössä olevia antidopingsääntöjä.
  4. Ampujan on ilmoittauduttava kuhunkin suoritukseen 15 min. ennen ohjelmaan merkittyä suoritusaikaa ja annettuja määräyksiä noudattaen sekä suoritettava ammuntansa määräaikana. Muutoin hän menettää oikeutensa osallistua ko. tilaisuuteen ja hänen tulostaan vähennetään lajikohtaisesti. Hyväksyttävän esteen sattuessa tuomarineuvosto voi kuitenkin myöntää tästä poikkeuksen. Kilpailusuoritus alkaa, kun kilpailija siihen kutsuttuna astuu ampumissuoritukselle varattuun tilaan tai sille varatulle alueelle tai aitauksen sisäpuolelle. Kilpailusuoritus päättyy silloin, kun kilpailija suorituksen jälkeen poistuu ampumissuoritukselle varatusta tilasta tai sille varatulta alueelta tai aitauksen sisäpuolelta.
  5. Ampujan on tyydyttävä ampumaan radalla tekemättä siihen mitään muutoksia.
  6. Jos ampujaa häiritään, hänen tulee avata aseensa lukko tai taittaa ase, kohottaa kätensä ja ilmoittaa muita häiritsemättä ”vastalause” sekä sen syy lajituomarille, jonka tulee ryhtyä sääntöjen edellyttämiin toimenpiteisiin.
  7. Ampujalla on oikeus kilpailusuorituksen aikana käyttää tavallista tasku- tai rannekelloa. Hälytinlaitteen, ratakaukoputken tai muun kuin aseeseen kiinnitetyn kiikarin käyttö on kielletty (pl. ilmaluodikon koelaukaukset).
  8. Kilpailijalla on oltava ammunnassa käytettävään aseeseen tai sitä vastaavaan aseeseen hallussapitolupa. Poikkeuksena tähän, kilpailijalla saa olla mukana 18 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on ammunnassa käytettävään aseeseen tai sitä vastaavaan aseeseen hallussapitolupa.

1.9 Kilpailijan oikeus keskeyttää ampumasuoritus

  1. Ampumassa tai ampumavuorossa olevalla kilpailijalla on kättä kohottamalla mahdollisuus ilmoittaa ratatuomarille, että hänellä on asiaa, joka voi olla:
  • vastalause
  • ase- tai ampumatarvikehäiriö
  • ilmoitus kilpailun keskeyttämisestä
  • uusintalaukausvaatimus
  • lisäaikapyyntö

1.10 Uusintalaukaus

  1. Kilpailijan oikeus uusintalaukaukseen
  1. Mikäli radalla sattuu tilanne, joka voi aiheuttaa vaaraa, häiritä ampujaa tai tuottaa muuta haittaa, on ammunta keskeytettävä käskyllä ”Tuli seis!”. Jos ampuja ampuu juuri käskyn antamishetkellä, hän voi välittömästi esittää uusintalaukausvaatimuksen.

    Ratatuomariston jäsenen oikeus keskeyttää ampumasuoritus ja määrätä uusintalaukaus
  2. Mikäli laukaisuhetkellä sattuu jotakin yllättävää, mihin ratatuomari ei ehdi reagoida, on ratatuomariston jäsenellä siinä tapauksessa harkintansa mukaan mahdollisuus määrätä uusintalaukaus tai uusintalaukaukset.

1.11 Vastalause ja valitus

  1.  
  1. Vastalauseet tehdään ratatuomaristolle. Ratatuomaristolle esitettävän vastalauseen on oikeutettu tekemään kilpailija, joukkueenjohtaja tai muu ammuntaan osallistuva henkilö, jonka mielestä lajituomarin ratkaisu, muu toimenpide tai toisen kilpailijan menettely ei ole sääntöjen mukainen tai loukkaa hänen edustamansa joukkueen etua. Vastalause on esitettävä viipymättä ja viimeistään ko. erän tai kilpailusuorituksen päättyessä. Ratatuomariston on viipymättä ratkaistava asia ja ilmoitettava siitä asianomaisille. Henkilöltä, joka ei ole ampumasuorituksessa, voi ratatuomaristo vaatia vastalauseen kirjallisena.
  2. Mikäli asianomainen on tyytymätön ratatuomariston päätökseen, on hänen puolen tunnin kuluessa ratatuomariston päätöksestä jätettävä lyhyt kirjallinen valitus tuomarineuvostolle, mikäli sellainen on asetettu. Tuomarineuvoston ratkaisuun ei saa hakea muutosta. Mikäli tuomarineuvostoa ei ole, on ratatuomariston päätös lopullinen. Valituksesta ei peritä maksua. Osumaa tai osuman arvoa koskevasta ratatuomariston päätöksestä ei saa esittää vastalausetta eikä valitusta. Virheellinen merkintä tuloskorttiin, laskuvirhe tai muu selvä virhe on kuitenkin korjattava. Kaikki valitukset (protestit) on jätettävä viipymättä ja viimeistään puoli tuntia ko. sarjan lopputulosten julkistamisen jälkeen. Hirvenhiihdossa, -juoksussa, -hiihtelyssä ja hirvikävelyssä valitusaika päättyy puoli tuntia sarjan tulosten ja oikeiden arviomatkojen julkistamisen jälkeen. Kilpailujen päättymisen jälkeen tulokset ovat lopulliset, eikä niistä voi valittaa. Jos kilpailujen päättymisen jälkeen käy ilmi, että kilpailijalla ei ollut osanotto-oikeutta ko. kilpailuun tai sarjaan, on tulokset korjattava.
  3. Jos tuomarineuvosto toteaa sellaisen uusintalaukausvaatimuksen oikeutetuksi, jota ratatuomaristo ei ole hyväksynyt, ko. kilpailijan on ammuttava uudelleen koko se kilpailuosuus, jossa valituksen aiheuttanut asia tapahtui.

1.12 Turvallisuusmääräykset aseen kanssa ampumarata-alueella liikkumisesta

  1. Kaikkia aseita, myös lataamattomia, on käsiteltävä varovasti. Asetta ei saa käsitellä ilman aseen haltijan suostumusta. Turvallisuusmääräyksiin kuuluu myös seuraavia seikkoja:
  • kilpailupaikalla on oltava lajikohtainen aseteline, jossa vuoroaan odottavien kilpailijoiden lataamattomat ja lipastamattomat aseet säilytetään
  • kilpailualueella on aseet kuljetettava taitettuina, katkaistuna, lukot irrotettuina tai lukot avattuina ja turvalippu, BACF tai turvasiima asennettuna aseessa. Turvalipun tai turvasiiman värin tulee olla selkeästi näkyvä, esim. kirkas oranssi, punainen tai keltainen. Ilma-aseissa turvasiiman tulee olla niin pitkä, että se ulottuu piipun läpi. Muiden aseiden turvasiimoissa tai turvalipuissa pitää olla osa, joka asetetaan patruunapesään, ja jolla näytetään, että ase on lataamaton. 
  • kilpailujen järjestäjän on osoitettava lajikohtainen koetähtäyspaikka
  • tähtäileminen muualla kuin koetähtäyspaikalla on ehdottomasti kielletty
  • hirvenhiihdossa ja hirvenhiihtelyssä ampumapaikalla on käytettävä mattoa tai muuta vastaavaa liukuestettä, jonka päällä on oltava vähintään kilpailijan toisen jalan
  • kuulosuojaimet ovat pakolliset kaikissa ruutiaselajeissa, sekä silmä- tai suojalasit haulikkoammuntalajeissa.

1.13 Turvallisuusmääräykset aseista

  1.  
  1. Kukin ampuja vastaa aseensa kunnosta.
    Lajituomari on oikeutettu milloin tahansa kilpailusuorituksen aikana tarkastamaan aseen turvallisuuden, sääntöjenmukaisuuden ja käyttökelpoisuuden
  2. Aseen epäkuntoon joutuminen ei oikeuta ylittämään ampuma-aikaa, ellei sitä ole erikseen määrätty.
  3. Ampuma-asetta, jonka käyttöä metsästyslaki ei salli, ei saa käyttää (ei koske ilma-aselajeja).
  4. Ilma- tai C O2 -kivääreissä ei saa käyttää säiliöitä, jonka käyttöikä on päättynyt.

1.14 Yleismääräykset tauluista ja savikiekoista

  1. Kilpailuissa käytettävien ampumataulujen on oltava Suomen Metsästäjäliiton hyväksymiä. Tämä on myös edellytys suurmestarimerkkiluokan tuloksen hyväksyntään. Kansainvälisissä lajeissa on käytettävä kulloinkin voimassa olevien kansainvälisten sääntöjen mukaisia tauluja. Kilpailukutsussa on ilmoitettava taululaitteet, joihin ammutaan. Haulikkolajeissa savikiekkojen mittojen on oltava seuraavanlaiset: läpimitta 110 mm (+2 mm), korkeus 26 mm (+1 mm) ja paino 105 g (+5 g). Kiekkojen tulee olla samanväriset koko kilpailun ajan. 

1.15 Yleismääräykset patruunoista

  1. Räjähtävien ja alikaliiperiluotien samoin kuin valojuova- ja mustaruutipatruunoiden käyttö kilpailuissa on kielletty. Muuten kiväärilajeissa patruuna on vapaa.
  2. Haulikkoammuntalajeissa patruunoiden tulee olla tehdasvalmisteisia ja niiden haulilataus saa olla enintään 24 g. Eurooppalaisessa metsästysammunnassa haulilataus saa olla 28 g. Haulien on oltava muodoltaan pyöreitä. Haulien koon tulee olla 2,0–2,5 mm (+/- 0,1 mm).
  3. Patruunat ovat tuomariston tarkastettavissa. Mustaruuti-, jäljitys-, valojuova- tai muut erikoispatruunat ovat kiellettyjä. Lisäksi patruunan sisäiset muutokset, jotka antavat lisä- tai erikoishajontaa (käänteislataukset, hauliristikot) ovat kiellettyjä.

1.16 Yleismääräykset vaatetuksesta ja varustuksesta 

  1. SML Olankosketus ja valmiusmerkin paikka
  1. Ampujan vaatetuksen tulee olla sellainen, että hänen ampuma- ja valmiusasentonsa tarkkailu on mahdollista ampujaa häiritsemättä. Samaa asetta, tähtäinlaitetta, vaatetusta ja varustusta on käytettävä koko kilpailusuorituksen ajan. Aserikon sattuessa on aseen vaihtaminen sallittu lajituomarin luvalla. Normaaliin tai metsästyskäyttöön soveltuvat asusteet ovat sallittuja. Ns. ampujan varustuksesta sallittuja ovat ampujantakki, -lakki, -silmälasit, -käsineet ja -jalkineet.
  2. Auttaakseen tuomaria kontrolloimaan valmiusasennon, ampujalla tulee olla uloimmassa vaatekappaleessaan Valmiusmerkki. Se on hyvin kiinnitetty merkkinauha sillä puolella vartaloa, jolta hän ampuu. Nauha on mitoiltaan 25 x 3 cm. Valmiusmerkki on oltava kyynärpään alapuolella, kun olkapäätä kohottamatta alas laskettu käsi taivutetaan siten, että sormet koskettavat olkapäätä. Valmiusmerkki on oltava ammuttaessa metsästyshaulikkoa, -trappia, -hirveä, pienoishirveä sekä ilmahirveä.
  3. Kaikki ampumista helpottavat luonnottomat apukeinot, jotka ovat metsästysammunnan henkeä vastaan, ovat kiellettyjä. Vaatetusta on käytettävä sen käyttötarkoituksen mukaisesti.
  4. Kaikenlaisten kehoa tukevien apuvälineiden käyttö on kielletty. Tällaisiksi lasketaan mm. tukivyöt, ranne- ja kyynärtuet sekä vastaavat. Mikäli tällaisen käyttöön on terveydelliset perusteet, on lupa pyydettävä etukäteen kilpailun tuomarineuvostolta.
  5. Hirvenhiihdossa ja -juoksussa kilpailijan kilpailun aikana nauttivaksi tarkoitetut juomapullot tai vastaavat on kuljetettava mukana koko kilpailun ajan, mikäli kilpailujärjestäjän toimesta ei ole järjestetty erillistä juottopistettä, jossa juomat voi säilyttää.
  6. Etäisyyden mittauslaitteiden käyttö on kilpailureitillä kielletty hirvenjuoksun ja -hiihdon mestaruuskilpailussa kilpailun aikana ja kilpailun järjestäjän ilmoittamana reittiin tutustumispäivänä. Myös kilpailureitiltä poikkeaminen on kielletty. Kilpailija, joka tällä tavoin tavoittelee hyötyä, suljetaan pois kilpailutapahtumasta. Tästä rikkeestä voi kilpailijan piiri määrätä kilpailukieltoa.
  7. Ääntä tai musiikkia tuottavien korvanappien, -kuulokkeiden tai kuulosuojien käyttö on kielletty.

1.17 Edustusoikeus

  1. Kilpailija saa saman kalenterivuoden aikana edustaa Suomen Metsästäjäliiton katsastuskilpailuissa, piirinmestaruuskilpailuissa, aluemestaruuskilpailuissa, piiriotteluissa ja SM-kilpailuissa ainoastaan yhtä ja samaa piiriä ja seuraa. Kilpailijan edustusoikeuden muutos kesken kalenterivuoden voi tapahtua seuratasolla vain seurojen yhteisellä sopimuksella ja muutoksen hyväksyy piiri. Kilpailijan edustusoikeuden muutos kesken kalenterivuoden voi tapahtua piiritasolla vain piirien yhteisellä sopimuksella ja muutoksen hyväksyy liitto.

1.18 Osanottajamäärän rajoittaminen loppukilpailussa

  1. SM-kilpailuissa loppukilpailuun pääsevien määrät lajeittain ja sarjoittain esitetään kohdissa 18.10, 18.11, 18.13 ja 18.15. Muissa kilpailuissa voidaan loppukilpailuun pääsevien osanottajamääriä rajoittaa.

1.19 Uusinta-ammunta

  1. Milloin uusinta-ammuntaa ei suoriteta etukäteen ilmoitettuna aikana, pitäkööt kysymykseen tulevat kilpailijat sellaista yhteyttä kilpailun johtoon, että uusinta voi tapahtua viimeistään 30 min. sen jälkeen, kun varsinainen kilpailu on päättynyt. Uusinta-ammunta ratkaisee siihen osallistuneiden keskinäisen järjestyksen, uusinta-ammuntaa jatketaan, kunnes kaikkien siihen osallistuneiden keskinäinen järjestys on selvillä.

1.20 Tulkit ja niiden käyttö

  1. Ellei osuman arvo ole täysin selvä, käytetään sen arvon määrittämiseksi tulkkia. Tulkkaus suoritetaan kaliiperiin sopivalla 8 mm:n laipalla varustetulla tappitulkilla tai taulun rengastukseen sopivalla 8 mm:n levytulkilla. Mikäli tulkattava osuma on kaliiperiltaan yli 8 mm, on käytettävä levytulkkia. Jos tulkin laippa tappitulkkia käytettäessä koskettaa eli sivuaa rajaviivaa, on osuman arvo parempi. Epäselvissä tapauksissa on kahden taulutuomarin oltava samaa mieltä osuman arvosta. Pienoishirvessä ja -luodikossa käytetään 5,6 mm laipalla varustettua tappitulkkia tai levytulkkia. Ilmahirvessä ja -luodikossa osuman arvo todetaan 4,5 mm:n tappitulkilla, levy- tai negatiivitulkilla.

    Tappitulkin käyttömääräykset
  • tappitulkkia käsitellään aina tulkin kädensijasta, eikä sitä pakoteta mihinkään suuntaan
  •  tappitulkki työnnetään tulkattavaan reikään vain kerran eikä sitä saa ottaa pois ennen kuin lopullinen päätös on tehty
  •  tappitulkkia ei saa käyttää toisissaan kiinni olevien osumien tulkintaan. Tällaisissa tapauksissa on käytettävä levytulkkia.
  •  ilma-asetaulujen tulkkauksessa voidaan käyttää myös negatiivitulkkia.

    Levytulkin käyttömääräykset
  •  levytulkkia käytetään ratkaistaessa osuman arvo silloin, kun rajaviiva on näkymättömissä
  •  levytulkilla ratkaistaan toisissaan kiinni olevien osumien arvot
  •  jos jostakin muusta syystä ei voida käyttää tappitulkkia

    Negatiivitulkin käyttöohje

Negatiivitulkin käyttöohje

  • Laipan halkaisija:
  • Ilmaluodikko 7,50 mm (-0,05 – 0,00)
  • Ilmahirvi 5,50 mm (-0,05 – 0,00)
  • Tapin halkaisija: 4,60 mm (+0,05 mm)
  • Tapin pituus: 10 – 15 mm

    Esimerkkikuvassa ”A” kuvaa rajalaukauksen reikää, johon on asetettu ulkopuolinen tulkki.Laipan ulkoreuna on 9 renkaan sisässä, tämän vuoksi laukaus on 10. Piirroksessa ”B” kuvaa rajalaukauksen reikää, johon on asetettu ulkopuolinen tulkki.Laipan ulkoreuna on 9 renkaan päällä ja ulottuu 8 vyöhykkeen puolelle. Tämän vuoksi laukaus on 9.
  1. Tulkattu osuma on aina välittömästi merkittävä siten, ettei ole epäselvyyttä osuman arvon suhteen. Määritys on lopullinen.

1.21 Asemääritys

SML-asemääritys

Aseen paino

  • aseen paino enintään 6000 grammaa varusteineen, tyhjä lipas mukaan luettuna.
  • hirvenhiihdossa ja hirvenhiihtelyssä aseen paino on vapaa

Laukaisuvastus

  • 100 m ja 50 m luotiaseet: reunasytytteistä patruunaa käyttävät vähintään 500 grammaa ja keskisytytteistä käyttävät vähintään 1000 grammaa.
  • Ilma-aseiden laukaisuvastus on vapaa.
  • laukaisuvastuksen punnitus suoritetaan liipaisimen keskikohdalta ja siten että aseen piippu on pystysuorassa
  • jos aseen liipaisinta on jatkettu, suoritetaan punnitus n. 10 mm liipaisimen tyvestä
  • herkistimellä varustetun liipaisinkoneiston käyttö on kielletty

Aseen piippu

  • suujarrun käyttö on kielletty
  • varsinaiseen piippuaihioon tehty ns. vastaporaus on sallittu, jos ko. porausta ei ole rei’itetty
  • pituus enintään 1000 mm virittämättömän lukon päästä piipun suuhun. Mittaan sisältyvät myös mahdolliset lisälaitteet.
  • äänenvaimentajan käyttö on sallittu

Etutukki

  •  leveys enintään 70 mm
  •  korkeus saa olla enintään 90 mm. 22 LR etutukin korkeus saa olla enintään 120 mm piipun keskilinjasta mitattuna. Etutukin muoto on muutoin vapaa. 

Tähtäinlinja

  • tähtäinlinjan korkeus piipun keskilinjasta kiikarin keskilinjaan enintään 75 mm

Perälevy

  • kaarevuuden syvyys enintään 20 mm
  • säädettävän perälevyn liikkuvan osan korkeus enintään 150 mm
  • säätövara enintään 60 mm
  • säädettävän perälevyn alakulman tai perän alakulman etäisyys piipun keskilinjasta enintään 220 mm

Hihna

  • luodikkoammunnassa käytettävän hihnan leveys saa olla enintään 40 mm ja hihnan pitää olla kiinnitettynä molemmista päistään tukin alapinnalle
  • luodikossa hihnan takakiinnikkeen etäisyys enintään 150 mm perälevyn syvimmästä kohdasta
  • hirvenhiihdossa ja hirvenhiihtelyssä hihnojen kiinnitys on vapaa
  • metsästysluodikkoammunnassa hihnaa ei saa kiinnittää hihaan eikä se saa kiertyä käsivarren ympärille yhtä kierrosta enempää
  • hihnassa ei saa olla lenkkejä tai se ei saa olla halkaistu siten, että lenkkejä tai halkaisua käytettäisiin ammuttaessa apuna.

Lipas

  • luotiaseen lipas mitataan aseesta irrotettuna. Lippaan korkeus saa olla enintään 94 mm
  • mikäli alle 94 mm irtolipasta korotetaan erikseen rakentamalla, on tällöin korotusosankin osalta noudatettava sääntökohtaa 1.16.23 c) Kaikki ampumista helpottavat luonnottomat apukeinot, jotka ovat metsästysammunnan henkeä vastaan, ovat kiellettyjä.

Muita aseeseen liittyviä sääntöjä

a) metsästyshaulikko ja metsästystrap

  • kaikki enintään 12-kaliiperiset haulikot ovat sallittuja
  • aseessa ei saa olla hihnaa
  • mikään haulikon perästä ulkoneva jatke ei ole luvallinen
  • tähtäinlaitteet ovat vapaat, esim. punapistetähtäimen käyttö on sallittu
  • käytettäessä päällekkäispiippuista haulikkoa, on olettamana että alapiippu ammutaan ensin. Mikäli ampuja käyttää ensin yläpiippua, tulee siitä mainita ratatuomarille ennen sarjan alkua.

b) 100 metrin ja 50 metrin luotiaseet

  • Metsästyslaissa tai -asetuksessa metsästyskäyttöön, riistaeläimen ampumiseen hyväksytty, rihlattu ruutiase on sallittu
  • samaa asetta on käytettävä koko kilpailusuorituksen ajan
  • tähtäinlaitteet vapaat
  • metsästyshirviammunnassa aseessa ei saa olla hihnaa
  • itselataavaa luotiasetta saa käyttää niin, että se ladataan manuaalisesti yksi patruuna kerrallaan (pl. metsästyshirven seisovat). Hylsyn ulosheitto ei saa aiheuttaa haittaa vieressä ampuvalle (tarvittaessa hylsyn lentäminen estettävä käyttämällä esimerkiksi hylsypussia tai hylsyohjainta).
  • hylsynkerääjäpussin käyttö on sallittu, mutta sen tukirakenteet eivät saa ulottua etutukin alapuolelle, eikä tukirakenteista saa ottaa tukea.

c) hirvenhiihto, -viesti ja hirvenhiihtely

  • lipastetut lippaat saa kuljettaa tukkiin kiinnitettyinä
  • irtolipas saa olla kiinni lipasaukossa ainoastaan omalla ampumapaikalla
  • kantovaljaiden käyttö sallittu, mutta erillinen ampumahihna on kielletty
  • ammunnassa saa käyttää asetarkastuksessa hyväksyttyä vara-asetta

d) hirvenjuoksu, -viesti ja hirvikävely

  • aseessa ei saa olla hihnaa
  • irtolipas saa olla kiinni lipasaukossa ainoastaan omalla ampumapaikalla
  • ammunnassa saa käyttää asetarkastuksessa hyväksyttyä vara-asetta

e) ilmahirvi- ja ilmaluodikkoammunta

  • kaikki ilma- ja CO2 -kiväärit ovat sallittuja
  • laukaisuvastus on vapaa
  • metalliosien pituus enintään 1000 mm piipun päästä virittämättömän lukon päähän mitattuna.
  • itselataavan aseen käyttö on kielletty
  • aseen kaliiperi 4,5 mm. Luodin materiaalin tulee olla lyijyä
  • luodin lähtönopeus piipun suusta mitattuna ei saa ylittää 230 m/s
  • hihnan käyttö kielletty
  • lippaallisen ilmakiväärin käyttö on sallittu

1.22 Ampumatuki

SML-Ampumatuet

Sarjassa S13 ampuvat sekä tytöt että pojat pystyasennosta tukea käyttäen. Tuen tulee olla pystysuunnassa säädettävä ja sellainen, että se kannattaa aseen painon liipaisinkaaren etupuolelta. Ase ei saa kiinnittyä millään tavalla tukeen, Ampujan käsi ei saa olla kilpailusuorituksen aikana tuen etupuolella eikä vartalo saa koskettaa tukeen. Tuki voi olla pöydälle tai lattialle asetettava malli. SM-, aluemestaruus- ja pm-kilpailuissa tulee järjestäjän huolehtia samanlaisia ampumatukia riittävä määrä suorituspaikalle. Oman tuen käyttö ilmoitetaan kilpailuohjeessa. Mikäli ei käytetä järjestäjän tukea, on se tarkistutettava asetarkastuksen yhteydessä.

Sallitaan perinteiset metsästykseen tarkoitetut kaupalliset yksi, kaksi tai kolmejalkaiset tuet, jotka eivät kiinnity aseeseen. Järjestäjän vastuulla on tarjota ampujien käyttöön sellaiset tuet, joiden ”haarukkaan” ei voi asetta kiinnittää. Tämä huomioidaan myös asetarkastuksessa, jos käytetään kilpailijoiden omia tukia. 

1.23 Elektronisten taulujen ammuntaohje

  • Metsästys-, pienois- ja ilmaluodikossa on tauluna yksi metsokuvio, johon ammutaan kaikki koe- ja kilpailulaukaukset. Koetaulu vaihdetaan ohjelmallisesti kilpatauluksi koelaukauksien jälkeen (esim. näytöllä oleva oikean ylälaidan koetaulumerkki poistuu).
  • Jokaisen laukauksen jälkeen ampujan näytölle tulee havainnekuva osumasta sekä osuman tulkattu numeroarvo. Ampuja näkee näytöltä myös ammuttujen laukausten määrän (ylimääräinen laukaus johtaa hylkäämiseen). Ampujan edessä olevaa näyttöä, josta näkyy osumat ampujalle ja valvojalle, ei saa peittää eikä kääntää.
  • Ampujan ampuma tulos näkyy näyttöruudulla kilpailusuorituksen päätyttyä. Mikäli kilpailija ei hyväksy tätä tulosta, on hänen välittömästi esitettävä vastalause ammuttajalle. Mikäli ampuja poistuu ampumapaikalta ilman että on tehnyt vastalausetta, hyväksyy hän näyttöruudulla näkyvän tuloksen.
  • Mikäli ampuja jostain syystä ei hyväksy tulosta, hänen on luodikossa välittömästi ilmoitettava siitä ammuttajalle kilpasarjan jälkeen ja näytöstä otetaan valokuva. Jos lajijohtaja ei pysty ratkaisemaan asiaa hyväksyttävällä tavalla, tähtäinkortti, taustanauha, kirjoittimen tuloste tai tuloslista (ilman ampujan allekirjoitusta) ja valokuva toimitetaan tuomarineuvostolle tuloksen ratkaisemista varten.
  • Jos luodikkoammunnassa tulee ilmeinen laitehäiriö. Esimerkiksi ampujan näytölle ilmestyy ”Feed error” (tai vastaava) -teksti, joka tarkoittaa, ettei mahdollinen taustanauha ole liikkunut alaspäin. On ampujan keskeytettävä oma ammuntansa, nostettava käsi ylös ja odotettava kunnes sarja on ammuttu. Tämän jälkeen ammunnanvalvoja tulee paikalle tarkistamaan häiriön. Jos häiriö on aiheellinen, annetaan ampujalle mahdollisuus ampua kesken oleva sarja loppuun. Ammutut laukaukset otetaan huomioon ja ampumatta jääneet laukaukset ammutaan heti sarjan jälkeen antamalla aikaa 30 s/laukaus (esim. 2 laukausta jää ampumatta, ampuja saa 1 min aikaa ampua ne). Jos häiriö tulee ensimmäisen viiden laukauksen sarjassa, niin ampumatta jääneet laukaukset ammutaan ennen seuraavaa sarjaa.
  • Mikäli hirviammunnassa ampuja ei syystä tai toisesta hyväksy osuman arvoa, on siitä ilmoitettava vastalause ammuttajalle välittömästi ennen seuraavaa laukausta. Ammuttaja kutsuu lajijohtajan tai hänen varahenkilönsä paikalle. Kiistanalainen laukaus merkitään muistiin ja ampujan näytöstä otetaan valokuva. Sarjan loppuun ammutetaan ylimääräinen laukaus samaan suuntaan kuin kiistanalainen laukaus oli. Jos lajijohtaja ei pysty ratkaisemaan asiaa hyväksyttävällä tavalla, tähtäinkortti, mahdollinen taustanauha, kirjoittimen tuloste (ilman ampujan allekirjoitusta) ja valokuva toimitetaan tuomarineuvostolle asian ratkaisemista varten. Aiheettomasta vastalauseesta jätetään ylimääräinen laukaus huomioimatta ja kilpailijan lopputuloksesta tehdään 3 pisteen vähennys.

 

2. Haulikkolajien yleismääräykset

2.1 Ampumarata ja varusteet

  1. Ampumaradan sijainnin ja kiekkojen värin tulee olla sellainen, että kiekot erottuvat selvästi taustasta. Kiekkojen värin on oltava koko kilpailun ajan sama. Kilpailussa kiekkojen tulee olla kilpailun johdon hyväksymät.
  2. Radalla on oltava osumataulu, josta käy ilmi kunkin ampujan osuma- ja ohikiekot.

2.2 Ase, patruunat ja niiden tarkastaminen

  1. Aseen tai sen osien vaihtaminen sarjan aikana ei ole luvallista, ellei tuomari katso tätä aiheelliseksi sellaisen vian johdosta, jota ei voida nopeasti korjata.
  2. Tuomari tai tuomariston jäsen voi suorittaa kilpailijan käyttämien patruunoiden tarkastuksen. Käytettävien patruunoiden tulee olla tehdasvalmisteisia. Ks. yleismääräykset, kohdat 1.13.18 a, b, c, 1.15.21, 1.15.22 ja 1.21.

2.3 Tuomaristo

  1. Ampumista johtaa haulikkoammuntaan hyvin perehtynyt lajituomari, jolla tulee olla vähintään haulikon lajituomarikortti. Hänen päätehtävänsä on ratkaista jokaisen heitetyn kiekon jälkeen, onko kiekkoon osuttu vai ei ja selvästi ilmoittaa ohilaukaukset.
  2. Kaksi ns. sivutuomaria, eräjärjestelijä ja osumataulun hoitaja avustavat lajituomaria. Tavallisesti lajituomari valitsee sivutuomarit osanottajien keskuudesta, mieluiten edellisestä ryhmästä. Ampujat eivät voi kieltäytyä tästä tehtävästä, jos sitä heiltä pyydetään, mutta lajituomarilla on oikeus hyväksyä sijainen.
  3. Suuremmissa kilpailuissa tulee pyrkiä siihen, että metsästyshaulikossa on kaksi lajituomaria, joista toinen toimii kiekkojen lähettäjänä (”nappimiehenä”) ja toinen lajituomarina.
  4. Sivutuomareiden päätehtävänä on antaa välittömästi ammutun laukauksen jälkeen merkki kohottamalla kätensä tai pieni lippu, mikäli ao. sivutuomari katsoo heitetyn kiekon tulleen ohiammutuksi. Sivutuomareiden tulee seurata jokaista heitettyä kiekkoa havaitakseen mahdollinen kiekon rikkoutuminen, ennen kuin kilpailija on ampunut. Tulostaulua pitävä tai sitä seuraava sivutuomari vastaa tulostaulusta ammunnan aikana.
  5. Kilpailuissa, joissa on vähäinen määrä osanottajia, näitä tuomaristoa koskevia määräyksiä voidaan noudattaa soveltuvin osin kuitenkin siten, että kilpailun kulku ja turvallisuuskohdat tulevat otetuiksi huomioon.

2.4 Järjestyssäännöt

  1. Ellei ampuja ole paikalla 15 minuuttia ennen, kun hänen eränsä vuoro on ampua, huudetaan ampujan nimi 3 kertaa kuuluvasti viimeisen minuutin aikana. Ellei ampuja tule tästä huolimatta paikalle, alkaa ammunta ilman häntä. Sen jälkeen lajituomari päättää, milloin hän saa ampua sarjansa.
  2. Ellei ampuja ole läsnä nimenhuudossa eikä hän voi osoittaa sen johtuvan voittamattomasta esteestä, hänet voidaan sulkea kilpailusta. Tapauksen laadusta riippuen voi lajituomari sallia hänen osallistumisensa ammuntaan ja häntä rankaistaan yhden kiekon menetyksellä.
  3. Nimenhuudossa ennen sarjan alkua tulee ampujan olla heti valmis ampumaan ja hänellä on oltava mukanaan riittävästi patruunoita ja muut tarpeelliset varusteet.
  4. Sen jälkeen, kun laukaus/laukaukset on ammuttu tai sen jälkeen, kun kiekko on heitetty, mutta yhtään laukausta ei ole ammuttu/yritetty ampua, ampuja ei saa kääntyä ennen kuin on avannut haulikkonsa.
  5. Kun heitetään väärä kiekko (metsästyshaulikossa), tai ampuminen keskeytetään, on haulikko avattava. Sitä ei saa sulkea, ennen kuin ampuminen voi jatkua.
  6. Kun ase ei laukea tai sattuu muu ase- tai ampumatarvikehäiriö, ampujan tulee jäädä paikalleen, haulikko suunnattuna ampuma-aluetta kohti avaamatta asetta tai koskematta varmistimeen, kunnes lajituomari on tarkastanut aseen. (vrt, 2.6.24, 2.8.27 e, f ja g)

2.5 Kilpailun järjestely

  1. Ampuminen on suoritettava ilman taukoja ja ampuja saa sanoa vain tarpeelliset komennot (kiekkopyyntö) tai mahdollisesti ”vastalause” ja vastata kysymyksiin.
  2. Rikkomukset, jotka johtuvat asentovirheestä, asekäsittelystä, ampuma-alueella liikkumisesta tai turvallisuuden laiminlyönnistä aiheuttavat ensikädessä lajituomarin antaman huomautuksen tai varoituksen (kirjataan aina kilpailukorttiin). Rikkomuksen uusiutuessa tai suurempien rikkomusten sattuessa tulee lajituomarin rangaista ampujaa yhden kiekon menetyksellä ja raskauttavien asianhaarojen vallitessa sulkea hänet pois kyseessä olevasta sarjasta tai koko kilpailusta.
  3. Kilpailijan on annettava kiekkopyyntö metsästyshaulikkoammunnassa viimeistään 15 sekunnin kuluessa ampumapaikalle astumisesta ja metsästystrapammunnassa edellisen ampujan laukauksesta (paikanvaihto pois lukien) Jos lajituomari huomaa, että ampuja tahallisesti viivyttää ampumista tai käyttäytyy vilpillisesti tai kunniattomasti, tulee hänen antaa ampujalle varoitus tai rangaista yhden kiekon menetyksellä tai sulkea hänet pois sarjasta tai koko kilpailusta.
  4. Ampuminen suoritetaan ilman ylimääräisiä taukoja. Lajituomari voi kuitenkin poikkeuksellisesti neuvoteltuaan ratatuomariston kanssa keskeyttää ampumisen, milloin sattuu ilmeisesti lyhytaikaista laatua oleva rankkasade tai ukonilma. Lajijohtaja on vastuussa siitä, että ammunta keskeytetään kaikilla radoilla (jos useampi rata käytössä). Ammunta jatkuu vasta lajijohtajan luvalla.
  5. Mestaruuskilpailuissa merkitsee tuloksen kolme henkilöä. Yhdellä näistä on sen lisäksi tehtävänä viedä pöytäkirjaan jokainen ase- ja ampumatarvikehäiriö. Sivutuomarin tai toimitsijan tulee merkitä tulokset ampujien nähtävissä olevalle taululle. Välittömästi sarjan jälkeen tulokset verrataan ja mahdolliset eroavaisuudet ratkaistaan kunkin kiekon kohdalta. Jos pöytäkirjat eroavat toisistaan, ratkaisee osumataulu.
  6. Pienemmissä kilpailuissa pöytäkirjan pito tapahtuu kilpailunjohtajan määräämällä tavalla.
  7. Sarjojen tulokset tiedotetaan kuuluvalla äänellä siten, että ampujat voivat ne kuulla.

2.6 Ammunnan suorittaminen

SML-valmiusasento
Valmiusasento
  1. Ampuminen suoritetaan seisten. Ampuja asettuu valmius asentoon, jossa hänen on pysyttävä kiekon ilmestymiseen saakka. Tämä asento on seuraavanlainen: molemmat jalat ovat ampumapaikan reunojen sisäpuolella ja haulikkoa pidetään molemmin käsin siten, että sen perän kärki on valmiusasentomerkin päällä tai alapuolella sekä selvästi näkyvillä tuomarille (ks. kuva valmiusasennosta). Auttaakseen tuomaria kontrolloimaan valmiusasennon, ampujalla tulee olla uloimmassa vaatekappaleessaan (sillä puolen vartaloa, jolta hän ampuu) hyvin kiinnitetty valmiusmerkki (25 x 3 cm) (ks. kuva, kohta 1.16.23). Mikäli ampuja käyttää puoliautomaatti-, tai pumppuhaulikkoa tulee TURVALIPUN olla asennettuna siihen asti kunnes ampuja astuu ampumapaikalle n:o 1. Ammuttuaan sarjan viimeisen laukauksen ampujan tulee asettaa TURVALIPPU paikalleen. Jos ampuja ei ole asettanut TURVALIPPUA paikalleen tultuaan pois viimeiseltä ampumapaikalta, tulee hänelle antaa varoitus. Mikäli aseessa on ampumaton patruuna, tulee hänet sulkea kilpailusta.
  2. Jos haulikko on vioittunut tai ei toimi eikä tuomarin arvion mukaan ole nopeasti korjattavissa eikä ampuja itse ole vahinkoa aiheuttanut, on ampujalla oikeus ampua toisella haulikolla, mikäli voi sellaisen ilman ajanhukkaa saada. Muussa tapauksessa hänen tulee jättää paikkansa ja ryhmänsä ja ampua sarjan jäljellä olevat laukaukset, kun vapaa paikka ilmaantuu ja lajituomari on antanut hänelle siihen luvan. Hänellä on oikeus uuteen kiekkoon yhden kerran 25 kiekon sarjan aikana hyväksytyssä toimintahäiriötapauksessa, jotka säännöt sallivat riippumatta siitä, onko hän vaihtanut haulikkoa vai ei.
  3. Patruuna katsotaan laukeamattomaksi, jos nalli ei ole syttynyt, kun iskuri on siihen lyönyt.

2.7 Osuma

  1. Kiekkoon on osuttu, kun sitä on ammuttu sääntöjen mukaisesti ja kun siitä irtoaa ainakin yksi näkyvä pala tai se murskautuu täysin.

2.8 Ohikiekko

  1. Kiekko on ohikiekko, kun
  • kiekkoon ei ole osuttu sen lentäessä ampuma-alueella sääntöjen mukaisesti.
  • ampuja jättää ampumatta sääntöjen mukaista kiekkoa.
  • ampuja ampuu osumatta kiekkoa, joka poikkeaa sääntöjenmukaiselta lentoradalta, jonka nopeus ei ole riittävä tai joka lentäessään lepattaa, ellei tuomari ole selvästi ilmoittanut ”uusi kiekko”.
  • kiekko pölyää.
  • ampuja ei voi ampua sen takia, että hän on varmistanut haulikkonsa tai hän on unohtanut ladata tai virittää haulikkonsa tai sen takia, että sitä ei ole kunnolla suljettu tai muusta ampujasta johtuvasta syystä.
  • toisen kerran tai useammin saman sarjan aikana sattuu ase- tai ampumatarvikehäiriö.
  • ampuja silloin, kun hänen haulikkonsa ei toimi tai toimii virheellisesti, avaa sen itse tai koskee varmistimeen ennen kuin lajituomari on tarkastanut haulikon.
  • laukaus on jätetty ampumatta jostain muusta syystä, joka ei oikeuta uuteen kiekkoon.
  • ampujan asento tai hänen aseensa asento ei ole kohdan 2.6.23 määräysten mukainen ja ampujaa on tästä jo kerran varoitettu saman sarjan aikana.

2.9 Uusi kiekko

  1. Lajituomarin on viipymättä ratkaistava, onko heitettävä uusi kiekko virheellisen kiekon vuoksi tai jostakin muusta syystä. Mikäli mahdollista hänen tulee huutaa ”uusi kiekko” ennen kuin ampuja on ampunut.
  2. Lajituomari voi myös määrätä uuden kiekon heitettäväksi
  • jos ampujaa on olennaisesti häiritty (eikä tämä ole ampujan itsensä syytä)
  • jos lajituomari ei jostain erityisestä syystä katso voivansa ratkaista, onko kiekkoon osuttu vai ei.
  1. Lajituomari tekee aina itse ratkaisunsa. Jos joku sivutuomareista on eriävää mieltä, hänen tulee ilmoittaa siitä lajituomarille, joka sitten tekee lopullisen ratkaisunsa.
  2. Uusi kiekko heitetään aina, olipa ampuja ampunut sitä tai ei, jos
  • kiekko rikkoutuu jo lähtiessään
  • kiekko on erivärinen kuin muut kilpailussa käytetyt kiekot
  • heitetään väärä kiekko (väärästä tornista) metsästyshaulikossa
  • toinen ampuja ampuu samaa kiekkoa (metsästystrapissa)
  • heitetään kiekko molemmista torneista, eikä ampuja ole osunut siihen kiekkoon, joka oli ampumavuorossa
  • molemmat piiput lähtevät yhtä aikaa, kyseessä on asehäiriö ja tuomitaan heitettäväksi uusi kiekko
  1. Kun ampuja ei ole ampunut, heitetään uusi kiekko, jos
  • kiekko heitetään ennen ampujan antamaa heittokäskyä.
  • kiekkoa ei ole heitetty 3 sekunnin kuluessa käskystä metsästyshaulikossa, tai 2 sekunnin kuluessa metsästystrapissa.
  • kiekko lentäessään lepattaa, sen nopeus ei ole riittävä tai sen lentorata on sääntöjen vastainen.

2.10 Sijoitukset

  1. Sijoituksen ratkaisee alku- tai alku- ja loppukilpailussa sekä uusinnassa rikottujen kiekkojen lukumäärä.
  2.  
    1. Loppukilpailuun pääsevät kaikki vähintään 24 kiekkoa rikkoneet kilpailijat. Jos sarjassa Y, M50 ja M60 heitä ei ole vähintään kymmenen, pääsevät loppukilpailuun kymmenen parhaan tuloksen ampunutta kilpailijaa sekä kymmenenneksi sijoittuneen kanssa tasatuloksen ampuneet. Jos muissa sarjoissa vähintään 24 kiekkoa rikkoneita kilpailijoita ei ole viittä, pääsevät loppukilpailuun sarjan viisi parhaan tuloksen ampunutta kilpailijaa sekä viidenneksi sijoittuneen kanssa tasatuloksen ampuneet kilpailijat. Loppukilpailu ammutaan alkukilpailun käännetyssä paremmuusjärjestyksessä.
    2.  Henkilökohtaiset tasatulokset mitalisijoissa alku- ja loppukilpailun jälkeen ratkaistaan ampumalla uusinta-ammunta ”pummista ulos” -periaatteella. Ampumajärjestys arvotaan. Milloin kysymys ei ole kolmesta ensimmäisestä sijasta, eivätkä ko. kilpailijat ole osallistuneet uusinta-ammuntaan mitalisijoista, ratkaisee järjestyksen:
    1. loppukilpailun tulos
    2. osuma viimeiseen, viimeistä edelliseen jne. kiekkoon
      Jos tasatulosratkaisusäännöillä ei saada ratkaisua sijoilla IV–X oleviin tasatuloksiin, ratkaistaan sijoitus kilpailunjohtajan valvonnassa arpomalla. Tasatulokset sijasta XI eteenpäin merkitään samalle sijalle, ellei järjestys selviä ratkaisusäännöillä.
    1. Joukkuekilpailun tasatulokset sijoilla I–III ratkaistaan uusinta-ammunnalla.
    1. Tasatulosratkaisu joukkuekilpailussa
    • Milloin on kysymys kolmesta ensimmäisestä sijasta, uusinta-ammunnalla kohdan 3.7.22 tai kohdan 4.4.15 mukaisesti siten, että uusintaan osallistuu kaksi joukkueen johtajan nimeämää alkukilpailuun osallistunutta ampujaa. Ampumajärjestys arvotaan. Joukkueet saavat määrätä ampujien järjestyksen. Viimeksi ampumaan jäänyt kilpailija on voittajajoukkueesta.
    • Milloin ei ole kysymyksessä kolme ensimmäistä sijaa, on se joukkue parempi, jonka parhaalla ampujalla on parempi henkilökohtainen tulos.
    • Joukkuekilpailun uusinta voidaan suorittaa, kun alkukilpailu on kaikkien sarjojen osalta ammuttu loppuun ja tulokset ovat selvillä.

     

    3. Metsästyshaulikkoammunta

    Metsästyshaulikkoradan kaaviokuva
    Metsästyshaulikkoradan kaaviokuva
    1.  kiekkojen lentopituus, väli merkittävä paaluin 68 m
    2. ampuma-alueen merkkipaalun paikka, mitattuna tornista keskipisteen kautta lentoradan suunnassa   40,3 ± 0,1 m
    3. keskipiste, säde keskipisteestä ampumapaikkojen 1–7 etureunaan 19,2 m
    4. etäisyys ampumapaikan 8 keskeltä radan keskipisteeseen   
    5. kiekkojen leikkauspiste keskipisteen yläpuolella
    Säännönmukaisen kiekon pitää lentää läpi 0,90 ±0,05 m halkaisijaltaan olevan renkaan, onka keskipiste on kiekkojen leikkauspisteessä     		 4,6 m
    6. jänne ampumapaikan 1 ja 7 etureunojen välillä 36,8 m
    7. ampumapaikkojen väli, (keskeltä keskelle paikat 1–7) 8,13 m
    8. ampumapaikkojen 1–7 koot 0,9 x 0,9 m (±0,05 m)
    9. ampumapaikan 8 koko 0,9 x 1,85 m (±0,05 m)
    10.  tornien mitat:  
      •    etäisyys toisistaan (36,8+0,9+0,9 m)     38,6 m
      •    luukun keskipiste, korkea torni jänteen 6 jatkeella 3.05 ±0,05 m korkealla  
      •    luukun keskipiste, matala torni 0,75±0,05m sivussa jänteestä 1,05 ±0,05 m korkealla  

     

    3.1 Ampumarata ja määräykset kiekkojen lentoradasta

    1. Rata käsittää kaksi tornia (korkea ja matala) ja kahdeksan ampumapaikkaa, jotka on sijoitettu 19,20 m:n säteellä piirretyn ympyrän segmentille, jonka 36,80 m pitkä jänne kulkee 5,5 m:n päässä ympyrän keskipisteestä. Ympyrän keskipiste on kiekkojen lentoratojen leikkauspiste ja se merkitään merkkikepillä.
    2. Ampumapaikka 1 sijaitsee jänteen vasemmanpuoleisessa päässä segmentin kaarelta ja ampumapaikka 7 sen oikeanpuoleisessa päässä segmentin kaarelta ympyrän keskipisteeseen päin katsottuna. Ampumapaikat 2:sta 6:een sijaitsevat kaarella yhtä kaukana toisistaan (ampumapaikkojen etureunojen keskipisteiden välinen tarkka etäisyys on 8,13 m). Ampumapaikka 8 sijaitsee segmentin jänteen keskipisteessä (ks. radan kaaviokuva).
    3. Ampumapaikat 1:stä 7:ään ovat neliön muotoisia (sivun pituus on 0,9 m). Neliöiden kaksi sivua ovat yhdensuuntaiset ampumapaikan merkkipaalun kautta kulkevan säteen kanssa. Ampumapaikka 8 on suorakaide (0,9 x 1,85 m), jonka pitkät sivut ovat yhdensuuntaisia jänteen kanssa. Kaikkien ampumapaikkojen on oltava samassa tasossa ja niiden rajat on tarkasti merkittävä. Merkkipaalut sijoitetaan sen sivun keskipisteeseen, joka on lähinnä lentoratojen leikkauspistettä.

    Radan tulee olla seuraavanlainen:

    1. Rata käsittää kaksi tornia: korkean (A) ja matalan (B) tornin. Ne on varustettava selvästi erottuvin A- ja B-kilvin.
    2. Molemmissa torneissa on kiinteä heitin.
    3. Matalasta tornista heitetyn kiekon pitää tulla esiin kohdasta, joka sijaitsee 0,75 m ± 0,05 m jänteestä ulospäin ja 1,05 m ± 0,05 m ampumapaikkatason yläpuolella.
    4. Korkeasta tornista heitetyn kiekon pitää tulla esiin kohdasta, joka on jänteen jatkeella 3,05 m ± 0,05 m ampumapaikkatason yläpuolella.
    5. Sääntöjen mukaisesti heitettyjen kiekkojen tulee lentää kuvitellun, halkaisijaltaan 0,9 m ± 0,05 m suuruisen ympyrän kautta, jonka keskipiste on 4,6 m:n korkeudella ampumapaikkojen tasosta kiekkojen lentoratojen leikkauspisteen yläpuolella (ks. radan kaaviokuva).
    6. Tyynellä säällä kiekon pitää lentää 68 m ± 1 m ampumapaikkojen tasossa mitaten.

    3.2 Ampuma-alueen rajat

    1. Ampuma-alueen rajat:
    1. Paikoilta 1:stä 7:ään ammuttaessa ampuma-alue on kiekon esiintulopisteen ja 40,3 ± 0,1 m:n päässä esiintulopisteestä olevan takakepin välinen alue. Ampumapaikka 8:lla ampuma-alue muodostuu kiekkojen leikkauspisteen ja kulloinkin kyseessä olevan tornin välisestä alueesta tai kiekkojen leikkauspisteen ja kyseisen lentoradan takakepin välisestä alueesta.
    2. Kohdassa 4 a mainittuihin rajapisteisiin pitää sijoittaa n. 2 metriä korkeat selvästi näkyvät merkkikepit, jotta ampuma-alue erottuisi. Selvästi näkyvät merkkipaalut pitää sijoittaa lentoradoille 68 metrin etäisyydelle osoittamaan sääntöjenmukaista lentopituutta ampumapaikkojen tasossa mitattuna

    3.3 Turvallisuus

    1. Heittotorneihin pitää sijoittaa suojalevyt siten, ettei heittimen hoitaja ole ampujan näkyvissä, kun tämä ampuu ampumapaikoilta 1, 7 ja 8. Lisäksi n. 7–10 m päässä ampumapaikkojen takana pitää olla kulkueste, joka suunnilleen seuraa segmentin kaaren muotoa. Katselijoita ei saa päästää kilpailun aikana esteen rajoittamalle alueelle.

    3.4 Heittimien toiminta

    1. Heittimen laukaisun pitää tapahtua joko mekaanisella tai sähköisellä laitteella, joka sijaitsee paikassa, josta sen käyttäjä sekä näkee että kuulee kilpailijan. Ajoittimen käyttö on pakollinen SM-, aluemestaruus- ja pm-kilpailuissa. Ajoittimen tulee laukaista heitin (heittimet) epämääräisesti vaihdellen 0–3 sekunnin aikana siitä hetkestä, kun ampuja on pyytänyt kiekon.

    3.5 Järjestyssäännöt

    1. Koetähtäys on sallittu ampumapaikoilta 2–6 lajituomarin luvalla ennen erän ampumasuorituksen alkamista.
    2. Ammunta saa alkaa lajituomarin luvalla. Ase ladataan kahdella patruunalla ja vain silloin, kun ampuja on ampumavuorossa ja seisoo ampumapaikalla. 8-paikan viimeinen kiekko ladataan yhdellä patruunalla. Laukaista saa vasta, kun kiekko on pyynnöstä heitetty. Mikäli laukaisu tapahtuu valmiusasennossa ennen kuin ampuja on pyytänyt kiekon, annetaan ampujalle varoitus. Kuhunkin kiekkoon saa ampua yhden laukauksen kiekon lentäessä ampuma-alueella. Mikäli ampuja joutuu yhden hyväksytyn laukauksen ammuttuaan avaamaan aseensa ratahäiriön tai muun syyn takia, tulee hänen ammuntaansa jatkaessaan ja asetta sulkiessaan varmistua siitä, että ase on ladattu yhdellä patruunalla. Jos ampumapaikan ensimmäistä kiekkoa ammuttaessa laukeaa molemmat piiput yhtä aikaa, tuomitaan uusi kiekko.
    3. Ampuja ei saa mennä ampumapaikalle ennen kuin edellinen ampuja on poistunut siltä, eikä ennen kuin hänen vuoronsa on ampua.
    4. Ammuttuaan ampuja ei saa siirtyä ampumapaikalta toiselle, ennen kuin ko. ryhmän viimeinen ampuja on ampunut.
    5. Ellei kiekkoa ole heitetty 3 sekunnin kuluessa ampujan antamasta komennosta, on ampujan ilmoitettava luopuvansa ampumasta. Tämä tapahtuu siten, että hän purkaa valmiusasentonsa ja kohottaa kätensä.
    6. Ampuminen suoritetaan 6 ampujaa käsittävissä ryhmissä, pl. uusinta-ammunnat. Pienempien ryhmien muodostaminen on kuitenkin sallittu, mikäli se on välttämätöntä.
    7. Kunkin ryhmän ampujien on aloitettava sarja ampumalla ampumapaikalta n:o 1 siinä järjestyksessä kuin järjestysnumero ilmoittaa. Sen jälkeen he ampuvat kaikki laukaukset ampumapaikoilta 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8.
    8. Alku- ja loppukilpailussa ammutaan 25 kiekon sarja. Loppukilpailu suoritetaan alkukilpailun käännetyssä paremmuusjärjestyksessä.

    3.6 Kilpailun järjestely

    1. Ampumapaikoilta 1 ja 2 sekä 6 ja 7 ammutaan ensin B-tornista heitetty kiekko ja sen jälkeen välittömästi A-tornista heitetty kiekko. Ampumapaikoilta 3–5 ammutaan kaksi A-tornista ja kaksi B-tornista heitettyä kiekkoa järjestyksessä B, A, B, A. Ampumapaikalta 8 ammutaan viisi kiekkoa järjestyksessä B, A, B, A, A. Menettely on seuraava: Ryhmä järjestäytyy ampumapaikalle tultaessa jonoon tuomarin taakse ampumajärjestyksessä. Jonon on oltava linjalla, joka kulkee ampumapaikkojen 4 ja 8 kautta. Jokainen ampuja menee vuorollaan ampumapaikalle, lataa kahdella patruunalla ja ampuu B-tornista heitettyä kiekkoa, joka on rikottava ampuma-alueella ennen keskipaalua. Sen jälkeen hän ampuu A-tornista heitettyä kiekkoa, joka on rikottava ampuma-alueella keskipaalun jälkeen. Sitten hän kääntyy vastapäivään, lataa kahdella patruunalla ja ampuu B-tornista heitettyä kiekkoa, joka on rikottava ampuma-alueella keskipaalun jälkeen.
      Tämän jälkeen hän ampuu A-tornista heitettyä kiekkoa, joka on rikottava ennen keskipaalua. Sitten ampuja lataa aseensa yhdellä patruunalla ja ampuu A-tornista heitetyn kiekon, joka on rikottava ennen keskipaalua. Jokainen kiekko heitetään ampujan antaman komennon jälkeen
    2. Aina ryhmän vaihtuessa ja ampujien ollessa kokoontuneina ampumapaikka 1:n luo heitetään koekiekko molemmista torneista. Lajituomarin tulee antaa sääntöjenmukainen koekiekko kahden peräkkäisen kiekon jälkeen, jotka lähtiessään särkyvät, jotka lentäessään lepattavat, joiden nopeus ei ole riittävä tai joiden lentorata on sääntöjen vastainen, paitsi silloin, kun kilpailija on ampunut tällaista kiekkoa.
    3. Jos ammunnan aikana sattuu konerikko, määrää lajituomari, jatketaanko sarjaa toisella radalla vai samalla radalla sen jälkeen, kun kone on korjattu. Ryhmällä on oikeus heitättää molemmista torneista yksi sääntöjenmukainen koekiekko ennen kuin ampuminen jatkuu.
    4. Jos ajastin ei toimi, voi lajituomari tehdä vastaavan päätöksen tai antaa ampumisen jatkua. Jos ajastinlaitetta voidaan käyttää käsin, lajituomari voi myös antaa ampumisen jatkua ja laukaista itse heittimen 0–3 sekunnin kuluessa.
    5. Kilpailija pyytää kiekon sanomalla ”nyt”, ”go” tai kuuluvalla pyynnöllä. Lajituomarin tulee välittömästi painaa ”nappia” ja kiekon on lähdettävä 0–3 sekunnin kuluessa.
    6. Ampujan sallitaan, ennen kuin hän antaa määräyksen kiekon heittämisestä, tehdä yksi tähtäysharjoitus ja tähdätä muutaman sekunnin ajan, ampumapaikalta 1 kiekon 1 lentosuuntaan sekä ampumapaikalta 8 kiekon 21 ampumasuuntaan. Annettuaan käskyn hänen tulee pitää haulikko tarkoin kohdan 2.6.23 määräämässä asennossa kiekon ilmestymiseen saakka
    7. Heitetty kiekko on sääntöjen mukainen, kun se on heitetty 0–3 sekunnin kuluessa oikeasta tornista, eikä se ole rikkoutunut heittimestä lähtiessään. Kiekon on oltava samanvärinen kuin muut heitetyt kiekot ja sen lentoradan on oltava 3.1.3, e- ja f-kohtien mukaiset.

    3.7 Tasatulosratkaisu henkilökohtaisessa kilpailussa mitalisijoista

    1. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla. Uusinta-ammunnan ampumajärjestys arvotaan alkukilpailun tapaan. Uusinta ratkaisee siihen osallistuneiden keskinäiset sijoitukset. Uusinnassa ammutaan vuorotellen kaksi kiekkoa paikoilta 3,4,5–5,4,3 jne. Kultakin paikalta ammutaan sekä B- että A-tornin kiekot peräkkäin. Kaikki keskenään kilpailevat ampuvat yhtä monta laukausta, kunnes eroja syntyy (”pummista ulos” -periaatteella, pummin paikka ratkaisee).

     

    4. Metsästystrapammunta

    Metsästystrap rata

     

    4.1 Ampumarata ja varusteet

    1. Metsästystrap ammutaan radalla, jossa lentopituuden, lentokorkeuden ja sivukulmien säädöt ovat yhtenevät SAL:n kansallisen trapin vaatimusten kanssa. Rata on silloin oheisen kuvan mukainen. Traprata käsittää trapheittimen, sille rakennetun suojakopin ja viisi ampumapaikkaa. Trapradan mitat määrätään radan keskipisteestä, joka on heittimen lavan kiinnityspiste. Heitin tulee olla asennettuna siten, että se on 0,5 metriä (+0,1 metriä) ampumapaikkatason alapuolella ja edelleen niin että sama piste on 0.5 metriä (+0,1 metriä) heitinsuojan katon etureunasta mitaten hautaan päin, kun heitin on asetettu 2 m:n heittokulmalle. Heitinkopin katon korkein kohta saa olla enintään 70 cm ampumapaikkatason yläpuolella. Heitinkopin suositeltava pohjapinta-ala 2 x 4 metriä. Kiekon ulostulokohta merkitään asettamalla savikiekko heitinkopin katolle siihen kohtaan, mistä kiekko tulee näkyviin katsottaessa ampumapaikalta n:o 3.
    2. Ampumapaikat sijoitetaan edellä olevan kuvan mittojen mukaisesti siten, että etäisyys heittimestä ampumapaikka 3:n etureunan keskikohtaan on 10 metriä (+0,1 metriä). Ampumapaikka 3 sijoitetaan radan keskiviivalle, joka kulkee kiekon korkeuden mittauspisteen ja radan keskipisteen kautta. Ampumapaikka 3:n etureunan keskipiste tulee olla radan keskiviivalla. Ampumapaikka 3:n etureunan tulee olla suorassa kulmassa keskiviivaan nähden. Muut ampumapaikat sijoitetaan samalle suoralle. Ampumapaikkojen sijoittaminen suoraan kulmaan heittimeen nähden varmistetaan mittaamalla 11,36 metriä radan keskipisteestä ampumapaikkojen1 ja 5 etureunan keskikohtaan. Ampumapaikkojen tulee olla selvästi merkityt ja neliön muotoiset, kooltaan 1.0 x 1,0 metriä. Ampumapaikkojen välinen etäisyys toisistaan on 2,70 metriä mitattuna ampumapaikkojen etureunan keskipisteestä. Jokaisella ampumapaikalla tulee olla n. 10x10 cm:n kuminen tai vastaava alusta, johon ampujat voivat tukea aseensa piipun odottaessaan ampumavuoroaan. Ampumapaikan etu- tai takareunaan voidaan sijoittaa kotelo tai teline, johon ampuja voi laittaa patruunansa.
    3. Heittimen tulee heittää kiekot vaihteleviin suuntiin. Heitin voi olla automaattinen tai käsikäyttöinen.
    4. Heitin säädetään siten, että kiekkojen lentorata tuulettomalla säällä täyttää seuraavat vaatimukset:
    1. Lentomatka vaakatasossa mitattuna on 50 metriä (± 1 metriä
    2. Kiinteä heittokorkeus mitattuna 10 metrin päästä heittimestä, on vähintään 2,0 ja enintään 3,0 metriä yli ampumapaikkatason. Säädössä sallitaan 0,5 m:n poikkeama, joten korkeus min 1,5 m ja max 3,5 m.
    3. Metsästystrapissa kiekot heitetään 40–60° sektorissa, vähintään 20° enintään 30° symmetrisesti keskiviivan molemmin puolille.
    4. Sektori, jonka sisäpuolelle kiekot heitetään, tulee olla merkitty selvästi näkyvin sektorikepein, jotka sijaitsevat 46–50 metrin päässä heittimestä.
    5. Radan keskiviivalle asetetaan selvästi näkyvät merkkipaalut ilmaisemaan kiekon vähimmäis- ja enimmäislentomatkan.
    6. Samassa kilpailussa ammuttaessa useammalla radalla on kaikkien ratojen heittosektorit ja lentokorkeus asettava samaksi.
    1. Heittimen laukaisu voidaan suorittaa joka mekaanisella, elektronisella tai radio-ohjattavalla laitteella. Ajoitinta käytettäessä viive ampujan antamasta käskystä kiekon lähtöön vaihtelee 0,2–1,0 sekuntiin. Ellei ajoitinta ole käytössä, nappia painetaan heti kiekkokäskystä.

    4.2 Turvallisuus

    1. Ampumapaikkojen taakse eristetään esim. köydellä vähintään 10 x 34 metrin alue. Katselijoita ei saa päästää kilpailun aikana esteen rajoittamalle alueelle.
    2. Ammunta saa alkaa lajituomarin luvalla. Ase ladataan yhdellä patruunalla ja vain silloin, kun ampuja on ampumavuorossa ja seisoo ampumapaikalla. Laukaista saa vasta, kun kiekko on heitetty. Mikäli laukaisu tapahtuu valmiusasennossa ennen kuin ampuja on pyytänyt kiekon, annetaan ampujalle varoitus.
    3. Ampuja ei saa sulkea asettaan ennen kuin edellinen ampuja on ampunut säännönmukaista kiekkoa. Hän voi kuitenkin laittaa patruunan patruunapesään ja tukea aseen piipun ampumapaikan alustaan odottaessaan vuoroaan. Ampuja ei saa ammuttuaan liikkua ampumapaikallaan.
    4. Ellei kiekkoa ole heitetty 2 sekunnin kuluessa ampujan antamasta komennosta, on ampujan ilmoitettava luopuvansa ammunnasta. Tämä tapahtuu siten, että hän purkaa valmiusasentonsa ja kohottaa kätensä.

    4.3 Kilpailun järjestelyt

    1. Ammunta suoritetaan 5 ampujan erissä, 1/ampumapaikka
    2. Ammunnassa jokainen ampuja ampuu 5 laukausta jokaiselta ampumapaikalta. Kun kaikki ampujat ovat ampuneet 5 laukausta ensimmäiseltä ampumapaikaltaan, vaihdetaan lajituomarin (toimitsijan) käskyllä ”vaihto” seuraavalle ampumapaikalle.
    3. Ampuja 1 siirtyy paikalle 2 jne. ja ampuja 5 paikalle 1. Paikkaa vaihdettaessa on aseen oltava tyhjä. Lopuksi ilmoitetaan ”sarja”, jonka jälkeen ampujat voivat poistua suorituspaikalta.
    4. Ennen jokaista sarjaa heitetään 2 koekiekkoa vaihteleviin suuntiin. Kiekkoja saa tähdätä.
    5. Kun ampuja on valmis ampumaan, hän ilmoittaa kuuluvasti ”nyt”, ”go” tai vastaavaa, minkä jälkeen kiekko heitetään. Valmiusasennosta ei saa liikkua ennen kuin kiekko on ampujan näkyvissä.
    6. Heitetty kiekko on sääntöjen mukainen, kun se on heitetty ampujan käskystä 2 sekunnin kuluessa, eikä se ole rikkoutunut heittimestä lähtiessään. Kiekon on oltava samanvärinen kuin muut heitetyt kiekot ja sen lentoradan on oltava 4.1.4 a-, b-, ja c-kohtien mukainen.

    4.4 Tasatulosratkaisu henkilökohtaisessa kilpailussa mitalisijoista

    1. Kolme ensimmäistä sijaa uusinta-ammunnalla. Tasatulokset mitalisijoissa alku- ja loppukilpailun jälkeen ratkaistaan ampumalla ”pummista ulos” -periaatteella. Ampumajärjestys arvotaan. Ammunta suoritetaan siten, että jokainen ampuu vuorollaan kiekon kerrallaan paikalta 1, 2 jne. kunnes ero syntyy.

     

    5. Metsästyshirviammunta

    SML-Metsästyshirviammunta taulu

    Hirvirata

    1. Metsästyshirviammunta ammutaan elektroniseen tai pahviseen kaksiosaiseen hirvitauluun, jonka muodostavat kaksi erillistä kaksipäistä ja yksikeskiöistä hirvikuviota yhtenäiselle alustalle kiinnitettynä. Vastakkain olevien hirvenpäiden turpien välin tulee olla 10 cm. Vasemmanpuoleinen kuvio ampumasuunnasta katsoen on numero 1 ja oikeanpuoleinen 2. Kympin keskipisteen paikka määritetään siten, että hirvikuvioon vedetään kuvitteellinen jana parrankärjestä toiseen. Kympin keskipiste tulee sivusuunnassa janan puoliväliin (53 cm parrankärjestä) ja korkeussuunnassa 3 cm janan yläpuolelle (48 cm säkän harjasta alaspäin). Kuvioiden 1 ja 2 kymppien tulee olla samalla korkeudella. 

    Kuvion rengasosien halkaisijat mitattuna rajaviivan ulkoreunasta ulkoreunaan ovat:

    10     11 cm 
    9  17 cm
    8 23 cm
    7 29 cm
    6 35 cm
    5 41 cm
    4 47 cm
    3 53 cm
    2 59 cm
    1 65 cm

     

    5.1 Rata ja varusteet

    1. Ampumaetäisyys on 100 m (99,5–101 m) mitattuna ampumapaikan etureunasta hirvitaulun keskipisteeseen. Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeus suunnassa 4 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan taulun keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan.
    2. Hirviradalla ampumapaikan sijainti määritetään ja ampumaetäisyys mitataan aukon keskellä olevasta hirvitaulusta kohtisuoraan kiskojen suuntaa vastaan.
    1. Ampumapaikkoja tulee olla neljä, (kaksi ampuvia ja kaksi valmistautuvia kilpailijoita varten) sääsuojalla varustettuna. Pienempiin kilpailuihin riittää kaksi ampumapaikkaa. Ampumapaikkojen välissä tai takana tulee olla riittävästi tilaa tuomareille ja tuloskortiston pitäjille. Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea ja n. 30 cm leveä pöytä. Ampumapaikan välittömässä läheisyydessä tulee olla myös tilaa vuoroaan odottaville kilpailijoille.
    2. Maalialueen on oltava sellainen, että hirvitaulua voidaan liikuttaa tasaisella nopeudella vaakatasossa edestakaisin suojavallien välissä olevan aukon poikki. Taulun liikettä nimitetään juoksuksi. Aukon leveyden tulee olla sellainen, että ampumapaikalta katsottuna taulun keskikohdan korkeudella juoksu näkyy 23 metrin matkalla, (väh. 22,75 m enintään 23,25 m). Aukon reunojen on oltava pystysuorat, yksiväriset ja selvästi hirvitaulun väristä erottuvat. (Aukon oikea leveys saadaan ratakohtaisesti tarkoin määritettyä, kun mitataan ensin aukon sisäreunan ja hirvitaulun välinen kohtisuora etäisyys senttimetreinä. Saatu luku kerrotaan luvulla 0,23 ja tulos vähennetään 23,0 metristä).
    3. Hirvikuvio liimataan vaalealle pahville tai muulle alustalle siten, että alustan pystysuora etureuna ulottuu hirvikuvion turvankärjen etäisyydelle asti. Taulu sijoitetaan vaunussa olevaan kiinnityskehykseen ja taulun reunojen on oltava sekä vaaka että pystysuorassa. Vaunu liikkuu vaakasuoralla kiskoradalla.
    4. Näyttösuojien tulee sijaita maalialueen kummassakin päässä ja niiden tulee olla siten rakennetut, että ne antavat toimihenkilöstölle täyden turvan sekä vapaan työskentelymahdollisuuden. Osumien näyttö tapahtuu radan kummankin näyttösuojan yläpuolella olevilla sähköisillä tai mekaanisilla näyttölaitteilla. Näyttämiseen voidaan käyttää myös radan molempiin päihin kiinnitettävää näyttötaulua, jonka koon tulee olla vähintään 80 x 90 cm. Myös kameranäyttöä voidaan käyttää.
    5. Vallit. Aukon takana olevan taustavallin on oltava riittävän korkea (väh. 3,0 metriä etuvallin pinnasta) ja sellaista rakennetta, että kaikki osuneet luodit kimpoamatta pysähtyvät siihen.
      Aukon edessä on oltava niin korkea ja myös kimpoamatonta rakennetta oleva etuvalli, että se estää luotien osumisen vaunun runkoon. Aukon kummallakin puolella olevan suojavallin on oltava n. 8 metriä pitkä ja niin korkea, että vain hirvikuvion sarvet näkyvät ampumapaikalle.
      Suojavallien on jatkuttava toimihenkilöiden näyttösuojina ja niin korkeina, että hirvikuvio menee kokonaan näkymättömiin.
      Lisäksi tulee suojavallien aukon puoleiset reunat rakentaa siten ja sellaisesta materiaalista, että kimmokeluotien lentäminen näyttösuojaan estyy.
    6. Hirvitaulun liikutteluun tarvittavaa sähköistä ajolaitetta pitää pystyä käyttämään ampumapaikalta.

    5.2 Tuloskortiston pito

    1. Kilpailuissa pidetään tuloskortistoa sekä näyttösuojassa että ampumapaikalla (näyttötulosten perusteella). Jokaisen sarjan jälkeen tuloskortit verrataan. Eroavaisuuksien sattuessa ratkaisee näyttösuojan tuloskortisto. Ampumapaikalla tai kilpailukeskuksessa on tulos lisäksi merkittävä sarjoittain tulostaululle, jonka tulee sijaita siten, että yleisö ja muut kilpailijat voivat seurata sitä.

    5.3 Aseet ja patruunat

    1. Ks. yleismääräykset kohdat 1.13.18 a, b, c, 1.15.20 ja 1.21

    5.4 Järjestysmääräyksiä

    1. Ampujan tulee tuntea yleismääräykset ja lajinsa säännöt.
    2. Aseen lipastaminen ja lataaminen on sallittu vasta sitten, kun ampuja on omalla vuorollaan ampumapaikalla kivääri maalialueelle suunnattuna ja on saanut siihen oikeuttavan käskyn tai luvan.
    3. Koetähtääminen on sallittu ainoastaan kilpailun järjestäjän osoittamassa paikassa.
    4. Ampujan tulee olla ampumapaikalla yksin eikä häntä saa avustaa (katso sääntökohta 1.8.13b) eikä häiritä. 
    5. Jos ampuja tarpeettomasti vitkastelee ennen kuin hän ilmoittaa olevansa ”valmis”, voi lajituomari antaa ampujalle 30 sekuntia aikaa ja sitten määrätä kilpailun alkamaan.
    6. Kilpailuosuuden päätyttyä on ampujan osumanäytön jälkeen viivytyksettä poistuttava varusteineen ampumapaikalta aseen lukko avattuna.

    5.5 Rangaistukset (ks. myös 1.2)

    1. Myöhästyessään ohjelmaan merkitystä suorittamisajastaan menettää kilpailija osallistumisoikeutensa. Lajituomari voi harkintansa mukaan myöntää hänelle oikeuden ampua ensiksi vapaaksi tulevana aikana määräystensä mukaan tuomiten hänelle 3 pisteen vähennyksen. Jos ampuja käyttää sääntöjen vastaista asetta tai patruunaa, on kilpailutulos aina hylättävä.
    2. -
    3. Rikkomukset ampuma-asentomääräyksiä vastaan aiheuttavat ensikädessä varoituksen. Rikkomusten toistuessa lajituomari määrää laukauksen (laukaukset) ohilaukaukseksi.  Valmiusasentovirheestä annetaan huomautus.
    4. Ampujalle, joka käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai rikkoo järjestysmääräyksiä, annettakoon lähinnä varoitus. Vakavasta rikkomuksesta voi lajituomari poistaa hänet sarjasta tai koko kilpailusta.

    5.6 Valmiusasento

    1. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava laukaisevan käden olkavarren alla siten, että osa aseen perästä koskettaa vyötärölle kiinnitettyä valmiusmerkkiä. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

    5.7 Ampuma-asento

    1. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea. Kivääriä on pidettävä olkaa vasten vain käsien varassa. Vasen (oikea) käsivarsi saa nojata kylkeen tai rintaan. Ampujan tulee seistä penkkiin, pöytään tai seinään yms. nähden siten, että selvästi näkyy, ettei hän saa niistä tukea (hyötymistarkoituksessa tehty virhe = varoitus).

    5.8 Ammunnan suoritus

    1. Ammutaan neljä laukausta seisovaan hirveen ja kuusi laukausta juoksevaan hirveen (4 + 6). Jos ohjelmassa on loppukilpailu, siinä ammutaan 10 laukausta juoksevaan hirveen.
      Loppukilpailu suoritetaan alkukilpailun käännetyssä paremmuusjärjestyksessä. Ammunta aloitetaan kuten kohdassa 5.10.25, 26, 27 ja 28 sanotaan.
      Juoksevan hirven ammunnassa ase ladataan yhdellä patruunalla kerrallaan.

    5.9 Seisovan hirven ammunta

    1. Koelaukauksia ei sallita.
    2. Hirvitaulu on ampuma-aukon keskellä. Kaksi kilpailijaa ampuu samanaikaisesti. Neljän laukauksen ampumiseen on aikaa 60 sekuntia. Ampujille annetaan komento ”Kilpasarja, valmistautukaa!”. Tällöin kilpailijat saavat kiinnittää neljällä patruunalla lipastetun irtolippaan aseeseen tai laittaa aseen syöttökoteloon neljä patruunaa ja valmistautua ampumasuoritukseen. Seuraavaksi komennetaan ”Lataa!”. Tällöin ampujat lataavat aseen ja ottavat valmiusasennon. Todettuaan ampujien olevan valmiusasennossa, lajituomari kysyy ”Ovatko ampujat valmiit?”. Mikäli ampujat pysyvät ääneti valmiusasennossa, lajituomari komentaa ”Ampukaa!”. Komennosta ”Ampukaa!” alkaa ampuma-aika. Kun 60 sekuntia on kulunut komentaa lajituomari ”Ammunta seis, lukot auki!”. Taulu ajetaan radan oikeanpuoleiseen päähän, jossa tulokset näytetään, ensin kuvio 1 sitten kuvio 2. ”Ammunta seis!” komennon aikana ammutut laukaukset ovat yliajalla ammuttuja ja aiheuttavat parhaan osuman (parhaiden osumien) vähentämisen ko. ampujan taulusta (ellei osumien järjestystä pystytä toteamaan).
    3. Patruuna- tai asehäiriön sattuessa saa käyttää varapatruunoita.
    4. Mikään ampujasta, aseesta tai patruunasta aiheutunut häiriö ei oikeuta lisäaikaan tai uusintaan. Jos ilmeisen vaaran tai ratalaitteen takia sarja keskeytyy, ammutaan koko sarja uudelleen.

    5.10 Juoksevan hirven ammunta

    1. Hirvitaulun liikkumista aukossa sanotaan juoksuksi. Juoksuajan tulee olla n. 4,4 sekuntia. Tämä aika otetaan ampumapaikalta ja mitataan siitä, kun kuvion turpa tulee näkyviin, siihen kun se häviää näkyvistä. Mikäli juoksun todetaan alittavan 4,2 tai ylittävän 4,6 sekuntia, on kilpailu keskeytettävä ja tutkittava mahdollisuuksia vian korjaamiseen. Jos juoksuaika alittaa 4,0 tai ylittää 4,8 sekuntia ei kilpailua saa jatkaa. Juoksuaika on mestaruuskilpailuissa merkittävä näkyviin. Aika otetaan pistokokein, mikäli mahdollista kolmella kellolla, jolloin keskimmäinen aika ratkaisee.
    2. Kivääriä ei saa siirtää valmiusasennosta ampuma-asentoon ennen kuin hirven sarvet tulevat näkyviin suojavallin yläpuolelle.
    3. Kun seisovan osuuden osumat on näytetty ampujille ja rata on valmis juoksevan osuuteen. Annetaan ampujille komento ”Kilpasarja, ensimmäinen juoksu pyynnöstä, rata valmis!” Tällöin kilpailijat valmistautuvat ampumasuoritukseen, lataavat aseen yhdellä patruunalla ja ottavat valmiusasennon sekä osoittavat olevansa valmiina sanomalla kuuluvasti ”Hirvi!” tai ”Valmis!”. Tämän kuultuaan lähettää lajituomari ensimmäisen juoksun eli hirvikuvion liikkeelle oikealta vasemmalle. Ammuttujen laukausten tulokset näytetään aina järjestyksessä kuvio 1, kuvio 2. Välittömästi kuvio 2:n näytön jälkeen näytetään radan valmiusnäyttö. Tällöin ampujien on otettava ilman eri käskyä valmiusasento ja kun lajituomari toteaa molempien ampujien olevan valmiusasennossa, lähettää hän toisen juoksun liikkeelle vasemmalta oikealle. Näin jatketaan kaikki kuusi juoksua ilman taukoja. Valmiusnäyttö ensimmäiselle juoksulle on ”kymppi”.
    4. Viimeisen juoksun jälkeen lajituomari ilmoittaa ”Sarja valmis, lukot auki, turvalippu paikoilleen! ”
    5. Ensimmäisille ampujille sekä tauon jälkeen aloittaville annetaan kylmäharjoitteluun sama määrä kylmäharjoitteluun näyttöjuoksua kuin tuleva kilpasarja sisältää (6 tai 10 kpl).  
    6. Koelaukauksia ei sallita. Kylmälaukaukset sallittuja myös loppukilpailussa.

    5.11 Häiriöt juoksevassa hirvessä

    1. Jos taulu ei lähde liikkeelle viimeistään viiden sekunnin kuluessa ajolaitteen napin painamisesta, tulee lajituomarin keskeyttää ammunta komennolla ”Tuli seis, lukot auki” ja selvittää häiriön syy. Häiriön selvittyä aloitetaan ammunta uudestaan komennosta ”Sarja jatkuu, rata valmis!”. Jos taulu lähtee liikkeelle ennen valmiusnäyttöä, ei kilpailijan tarvitse ampua. Jos hän ampuu, otetaan tulos huomioon.
    2. Uusittavan juoksun vuoksi palautettavaa, tai muun syyn takia väärältä puolelta lähtevää taulua ei saa ampua eikä erehdyksessä ammuttua tulosta huomioida. Jos taulussa tai juoksussa on jotakin selvästi normaalista poikkeavaa, juoksu uusitaan siinäkin tapauksessa, että ampuja on ampunut.
    3. Jos sarjan kestäessä tapahtuu jotakin, joka voi aiheuttaa vaaraa tai huomattavasti häiritä ampujaa tai muuten poikkeuksellisesti vaikuttaa ammuntaan, lajituomarin tulee keskeyttää ampuminen. Jos ampuja laukaisee keskeyttämiskäskyn aikana, hän on oikeutettu saamaan juoksun peruutetuksi edellyttäen, että hän ilmoittaa siitä välittömästi osuman näyttöä näkemättä.
    4. Kun taulu ei ole lähtenyt liikkeelle kohtuullisen ajan kuluessa valmiusnäytöstä tai taulu lähtee ennen näyttöä tai tapahtuu muuta poikkeuksellista eikä lajituomari keskeytä ampumista, voi ampuja, ellei hän itse ole aiheuttanut tilannetta, kohottaa kätensä ja ilmoittaa ”Seis!”, jolloin kuvio on pysäytettävä. Jos lajituomari katsoo toimenpiteen aiheelliseksi, juoksu uusitaan. Aiheettomasta keskeytyksestä ampujaa rangaistaan kolmen pisteen vähennyksellä.
    5. Jos ase ei laukea, tulee ampujan pitää ase suunnattuna taululle, koskematta varmistimeen tai lukkoon ja ilmoitettava taulun pysähdyttyä kuuluvasti ”Häiriö!”. Lajituomari keskeyttää välittömästi ampumisen. Tarkastaa asehäiriön syyn. Jos hän katsoo laukeamattoman patruunan olevan kysymyksessä, on juoksu uusittava.     Juoksevan hirven kilpailussa sallitaan enintään yksi hyväksytty toimintahäiriö.
    6. Patruuna on laukeamaton, jos luoti ei ole lähtenyt piipusta ja koneisto on toiminut sekä patruunapesässä on patruuna, jonka nallissa on selvästi iskujälki eikä ampuja ole koskenut varmistimeen tai lukkoon.
    7. Jos ampuja laukeamattoman patruunan sattuessa lataa uudelleen ja laukaisee, otetaan näin saatu tulos huomioon.
    8. Jos ase ei laukea tai laukeaa ladattaessa ja lajituomari toteaa syynä olevan jonkin aseessa olevan vian, johon ampuja ei ole syypää, juoksu uusitaan. Jos vika ei ole heti korjattavissa, ammutaan loput laukaukset lajituomarin määräämänä aikana.
    9. Ellei ampuja ammu tai jos laukaiseminen on epäonnistunut jostakin kilpailijasta johtuneesta syystä, ei ampuja ole oikeutettu uusintaan. Juoksu merkitään ohilaukaukseksi ja ammuntaa jatketaan. Jokainen laukaus, jonka kilpailija ampuu ensimmäisen laukauksensa jälkeen, lasketaan kilpalaukaukseksi ja merkitään vuorossa olevan juoksun tulokseksi.
    10. Jos ampuminen keskeytyy ratalaitteisiin tulleen häiriön vuoksi, jatketaan ampumista siitä, mihin se viimeisen hyväksyttävän juoksun jälkeen keskeytyi. Jos keskeytys kestää kauemmin kuin 5 min. sallitaan ampujan niin vaatiessa yksi näyttöjuoksupari ennen jatkamista.

    5.12 Osuman arvo ja näyttö

    1. Osuma lasketaan paremmaksi, jos luoti on koskettanut tai tulkin laippa koskettaa eli sivuaa renkaan rajaviivan ulkoreunaa. Kimmoke lasketaan ohilaukaukseksi.
    2. Tarkastus ja tulkkaus on tehtävä seisovassa hirvessä heti sarjan jälkeen ja juoksevassa hirvessä heti laukauksen jälkeen (ks. 1.20.27 ja 28).
    3. Jokaisen osuman arvo ja suunta näytetään joko näyttölaitteella, näyttötaululla tai kameranäytöllä. Seisovaan hirveen ammutut osumat näytetään tulkkauksen jälkeen kaikki peräkkäin huonoimmasta osumasta aloittaen. Näytön jälkeen osumat paikataan läpinäkyvillä paikkalapuilla.
      Juoksevaan hirveen ammuttu laukaus tulkataan ja näytetään heti laukauksen ampumisen jälkeen ja paikataan läpinäkyvällä paikkalapulla. Paikkauksen jälkeen näytetään radan valmiusnäyttö, joka on kuvio 2:n viimeinen osuma ilman kellonaikaa. Valmiusnäyttö voi olla myös erillinen merkkivalo.
      Näytön työjärjestys on seuraava: osuman arvo osuman kellonaika näyttö tyhjennetään osuman arvo palautetaan näyttöön = VALMIUSNÄYTTÖ. Valmiusnäyttö poistetaan, kun taulu on lähtenyt liikkeelle
      Elektronisia tauluja käytettäessä toimii osuman näyttönä yleensä näyttöpääte / -ruutu. Valmiusnäyttönä voi olla esimerkiksi erillinen lamppu.

    5.13 Liian monta luodinreikää

    1. Mikäli seisovan tai juoksevan hirven kuviossa on liian monta luodinreikää, eikä millään lailla voida todeta, mitkä niistä ovat kyseisen ampujan ampumia, lasketaan parhaat osumat ampujan hyväksi.

    5.14 Sijoituksen ratkaiseminen

    1. Sijoituksen ratkaisee seisovan ja juoksevan hirven yhteenlaskettu pistemäärä.

    5.15 Tasatulosratkaisut – Uusiminen

    1.  
    1. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla. Uusinta-ammunnan ampumajärjestys arvotaan. Uusinta-ammunta ratkaisee siihen osallistuneiden keskinäiset sijoitukset. Uusinta-ammunnassa kilpailijat ampuvat 2 laukausta juoksevaan hirveen. Jos edelleen on tasatulos, jatketaan 2 laukausta kerrallaan kunnes ero syntyy. Mikäli samasta sijasta uusijoita on parillinen määrä, ampuu kaksi kilpailijaa samanaikaisesti. Jos uusijoita on pariton määrä, ampuu yksi kilpailija kerrallaan.
    2. alkukilpailussa (4+6) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä
      2. juoksevan hirven pistemäärä
      3. kymppien, ysien jne. Iukumäärä
      4. viimeinen laukaus, viimeistä ed. laukaus jne.
    3. alku + loppukilpailussa (4+6+10) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä
      2. Ioppukilpailun pistemäärä
      3. kymppien, ysien jne. Iukumäärä koko kilpailussa.
      4. viimeinen laukaus, viimeistä ed. laukaus jne.

    5.16 Joukkuekilpailu

    1. Joukkuekilpailussa lasketaan vain alkukilpailussa saadut pisteet. Tasatuloksissa ratkaisee:
      1. paras henkilökohtainen alkukilpailun pistemäärä
      2. joukkueen numero-osumien lukumäärä
      3. joukkueen kymppien, ysien jne. lukumäärä.

     

    6. Metsästysluodikkoammunta

    Metsästyluodikkoammunta taulut

    Luodikkotaulun rengasosien halkaisijat rajaviivan ulkoreunasta ulkoreunaan mitattuna ovat:

    10    30 mm 
    9 60 mm
    8 90 mm
    7 120 mm
    6 150 mm
    5 180 mm
    4 210 mm


    Rengasväli on 15 mm.

    6.1 Maalikuvio

    1. Kuviona on suomalainen metsokuvio tyyliteltynä. Taulu voi olla elektroninen tai pahvinen. Pahvitaulussa on viisi metsokuviota ja kohdistustäplä. Kuvioiden ampumajärjestys on: vasen yläkuvio, oikea yläkuvio, keskikuvio, vasen alakuvio ja oikea alakuvio. Elektronisessa taulussa on yksi metsokuvio. Ampuja ei saa koskea näyttöön.

    6.2 Rata

    1. Ammunta suoritetaan radalla, jossa ampumaetäisyys on 100 metriä (99,5–101 metriä). Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeussuunnassa 4 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan kuvion keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan.
    2. Taulujen takana on oltava taustavalli, jonka on oltava niin korkea ja sellaista materiaalia, että kaikki tauluihin tarkoitetut luodit pysähtyvät siihen.

    6.3 Tuloskortiston pito

    1. Ampumapaikalla tai kilpailukeskuksessa on tulos merkittävä sarjoittain tulostaululle, jonka tulee sijaita niin, että yleisö ja muut kilpailijat voivat seurata sitä.

    6.4 Järjestysmääräyksiä

    1. Ampujan tulee tuntea yleismääräykset ja lajinsa säännöt.
    2. Aseen lipastaminen ja lataaminen on sallittu vasta sitten, kun ampuja on omalla vuorollaan ampumapaikallaan kivääri maalialueelle suunnattuna ja saanut siihen oikeuttavan käskyn tai luvan.
    3. Ampujan tulee olla ampumapaikalla yksin eikä häntä saa avustaa (katso sääntökohta 1.8.13b) eikä häiritä.  
    4. Patruuna- tai asehäiriön sattuessa saa käyttää varapatruunaa.
    5. Mikään ampujasta, aseesta tai patruunasta aiheutunut häiriö ei oikeuta lisäaikaan tai uusintaan. Jos ilmeisen vaaran tai ratalaitteen takia sarja keskeytyy, ammutaan koko sarja uudelleen. 
    6. Laukeamaton patruuna loppukilpailun yksittäislaukauksissa, kilpailija saa ampua laukauksen uudelleen kuten hirviammunnan juoksevia ammuttaessa. Jos ampuja tarpeettomasti vitkastelee, voi lajituomari antaa ampujalle 30 sekuntia aikaa ja sitten määrätä kilpailun alkamaan.
    7. Osumia saa tähystää pelkästään aseeseen kiinnitetyllä tähtäinlaitteella ja ainoastaan kilpailusuorituksen aikana.
    8. Mikäli kilpailijan taulusta löytyy ylimääräisiä luodinreikiä eikä voida selvittää, mitkä niistä ovat kyseisen ampujan ampumia, luetaan parhaat osumat ampujan hyväksi.

    6.5 Rangaistukset

    1. Myöhästyessään ohjelmaan merkitystä suorittamisajastaan menettää kilpailija osallistumisoikeutensa. Lajituomari voi harkintansa mukaan myöntää hänelle oikeuden ampua ensiksi vapaaksi tulevana aikana määräystensä mukaan, tuomiten hänelle 3 pisteen vähennyksen. 
    2. Jos ampuja käyttää sääntöjen vastaista asetta tai patruunoita, on kilpailutulos aina hylättävä.
    3. Rikkomukset ampuma-asentomääräyksiä vastaan aiheuttavat ensikädessä varoituksen. Rikkomusten toistuessa  lajituomari määrää laukauksen (laukaukset) ohilaukauksiksi.  Valmiusasentovirheestä annetaan huomautus.
    4. Mikäli joku ampuu ampuma-ajan päättymisen jälkeen, vähennetään häneltä sen sarjan viimeinen osuma (viimeiset osumat).
    5. Ampujalle, joka käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai rikkoo järjestysmääräyksiä, annettakoon varoitus. Vakavasta rikkomuksesta voi lajituomari poistaa hänet sarjasta tai koko kilpailusta.

    6.6 Ampumissuoritus ja valmiusasennot

    Makuuammunta-asento

    1. Luodikkoammunnassa sallitaan 2 koelaukausta mistä asennosta tahansa. Laukaukset näytetään tai ilmoitetaan sitä pyytäneille henkilöille (kysytään koelaukauksen ampumisen jälkeen). Osumat merkitään väripuikolla.
    2. Kilpailu käsittää kaksi viiden laukauksen sarjaa.
    3. Ampuma-aika sarjaa kohti on 2 minuuttia.
    4. Ensimmäinen sarja ammutaan makuulta. Makuuasennossa tukikäden kyynärkulma on oltava vähintään 30° (ks. kuva). Toinen sarja ammutaan pystyasennosta. Molemmissa asennoissa ainoastaan hihnatuen käyttö on sallittu. Laukaiseva käsi ei saa koskettaa hihnaa.
    5. Makuuammunnan valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja osa aseen perästä on oltava ampuma-alustaa vasten. Asennon on oltava ”liikkumaton”.
    6. Pystyammunnan valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava nähtävissä laukaisevan käden olkavarren alta. Asennon on oltava ”liikkumaton”.
    7. Sarjoissa N65, M60, M70 ja M80 saa makuuammunnan suorittaa myös polvi-/istuma-asennosta tai pystyasennosta. Istuma-asentoa varten järjestäjän on varattava ampujien käyttöön jakkaroita, joiden päällä istuen ampujat saavat istuma-asennossa ampua. Jakkaroiden mittojen tulee olla 15 cm x 22 cm x 30 cm. Jakkara saa olla ammuttaessa miten päin tahansa. Jakkaran käyttö on ampujalle vapaaehtoista. S13 sarja ampuu alkukilpailun ja loppukilpailun kaikki sarjat pystytuelta.

    6.7 Valmistautuminen

    1. Ennen erän alkua suoritetaan nimenhuuto.
    2. Ampumaan valmistautuva erä käydään vielä paikka paikalta läpi ja tuomarin tai toimitsijan ilmoittama kilpailijan taulunumero on jokaisen kilpailijan selvästi toistettava.

    6.8 Koelaukaukset

    1. Tämän jälkeen lajituomari selostaa harkintansa mukaan lyhyesti koelaukausten suorituksen ja osumien ilmaisutavan sekä kilpailun kulun. Tiedusteltuaan: ”Onko kysyttävää?” ja todettuaan kaiken olevan kunnossa, hän ilmoittaa: ”Ensimmäinen koelaukaus. Valmistautukaa. Yhdellä patruunalla lataa”.
    2. Kun ammunnan johtaja toteaa, että ampujat ovat valmiit, hän antaa ampumisluvan: ”Saa ampua”. Kysyttyään, ovatko kaikki ampuneet, hän komentaa: ”Lukot auki”.
    3. Tämän jälkeen näytetään tai ilmoitetaan koelaukauksen arvo ja suunta sitä pyytäneille.
    4. Toinen koelaukaus ammutaan samalla tavalla. Koelaukausten jälkeen taulut tarkastetaan, ettei osumia ole osuma-alueella.

    6.9 Kilpailulaukaukset

    1. Ennen kumpaakin kilpasarjaa lajituomari ilmoittaa ”Kylmälaukauksia tyhjällä aseella. Aikaa kaksi minuuttia.
    2. Aika alkaa, nyt!”. 2 minuutin kuluttua komennetaan: ”Kylmälaukaukset seis!”.
    3. Tämän jälkeen aloitetaan valmistautuminen kilpailuun komennolla: ”Kilpasarja. Valmistautukaa!”. Tällöin kilpailija saa suorittaa koetähtäyksiä, mutta ei kylmälaukauksia. Valmistautumiskomennosta aikaisintaan 30 sekunnin kuluttua komennetaan ”Lataa!”. Tämän jälkeen ei koetähtäykset ole sallittuja.
    4. Seuraavaksi tiedustellaan: ”Ovatko ampujat valmiit?” Viimeistään tässä vaiheessa ampujan on otettava valmiusasento. Mikäli kukaan ei kädennostolla ilmaise lisäaikapyyntöä, annetaan ampumislupa äänimerkillä.
    5. Ampuma-ajan päättyminen ilmaistaan kuuluvalla 5 sekuntia pitkällä äänimerkillä, jonka aikana saa ampua. Tämän jälkeen komennetaan ”Lukot auki!”.
    6. Pystyasennon sarja ammutaan vastaavia komentoja käyttäen ja ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.

    6.10 Käyttäytyminen ampumissuorituksen aikana

    1. Ampuma-asennossa ei saa liikkua tai käyttäytyä häiritsevästi, makuuasennosta ei saa kohottautua eikä pystyasennosta poistua ennen kuin merkki sarjaan käytettävän ajan päättymisestä on annettu, tai kun lajituomari on antanut siihen määräyksen tai luvan. Häiritseväksi käyttäytymiseksi luokitellaan esimerkiksi ampuma-asennosta poistuminen, varusteiden purkaminen ja kaikenlainen puhuminen / keskustelu, joista kilpailijalle tuomitaan varoitus ja 3 pisteen tulosvähennys.  Osumien tähystäminen oman aseen kiikarilla on sallittu kuhunkin sarjaan varatun ajan puitteissa.

    6.11 Osuman arvo ja tulkkaus

    1. Sarjan jälkeen osumat tulkataan ja kirjataan. Makuusarjan osumat paikataan läpinäkyvillä paikkalapuilla.
    2. Mikäli ensimmäistä sarjaa tarkasteltaessa ilmenee epäselvyyttä osumien lukumäärässä, seuraava sarja ammutaan aina uuteen tauluun.
    3. Tulkinnanvaraisen osuman arvo todetaan kaliiperiin sopivalla 8 mm:n tulkilla. Tulkkausohje 1.20.27 ja 28.
    4. Ammunnan jälkeen taulut tuodaan paikkaan, missä ne ovat kilpailijoiden saatavilla.

    6.12 Loppukilpailu

    1. Loppukilpailussa ammutaan kaksi viiden laukauksen sarjaa pystyasennosta. Kilpailijat sijoitetaan ampumapaikoille alkukilpailun mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Loppukilpailun aluksi annetaan 2 minuutin aika koetähtäyksiin ja kylmälaukauksiin. Niiden jälkeen ensimmäinen sarja ammutaan samoin kuin alkukilpailun pystysarja. Sarjan jälkeen osumat tulkataan ja kirjataan ja lisätään kilpailijan alkukilpailutulokseen. Saatu yhteistulos tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle ennen seuraavaa laukausta. Taulut paikataan läpinäkyvillä paikkalapuilla. Toinen kilpailusarja ammutaan laukaus kerrallaan lajituomarin komentojen mukaan. Komennot ovat: ”Valmistautukaa!”, ”Yhdellä patruunalla lataa!”, ”Ovatko ampujat valmiit?”, äänimerkki. Kun 25 sekuntia on kulunut, viiden sekunnin äänimerkki, jonka aikana saa ampua. Tämän jälkeen komennetaan ”Lukot auki!”. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Osuma tulkataan ja lisätään välisummaan. Saatu yhteistulos tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle ennen seuraavaa laukausta. Näin ammutaan loput neljä kilpalaukausta. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.

    6.13 Sijoituksen ratkaiseminen

    1. Sijoituksen ratkaisee sarjojen yhteenlaskettu pistemäärä.

    6.14 Tasatulosratkaisut ja uusiminen

    1.  
    1. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla pystyasennosta d)-kohdan mukaisesti
    2. Alkukilpailuissa (5+5) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä
      2. pystysarjan pistemäärä
      3. kymppien, ysien jne. lukumäärä
      4. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus jne.
    3. Alku- ja loppukilpailussa (5+5 ja 5+5) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä
      2. loppukilpailun pistemäärä
      3. kymppien, ysien jne. määrä koko kilpailussa
      4. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus jne.
    4. Uusiminen
      Tasatulokset kolmen ensimmäisen sijan kohdalla ratkaistaan aina uusinta-ammunnalla. Uusinta-ammunta suoritetaan omalta loppukilpailun ampumapaikalta heti tulosten selvittyä. Ammuntaan osallistuneiden keskinäinen sijoitus ratkaistaan uusinta-ammunnan perusteella. Uusinta-ammunta ammutaan yksi laukaus kerrallaan, kunnes ero syntyy. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Komennot ovat samat kuin loppukilpailun toisessa sarjassa. Lajituomari sanoo mihin kuvioon ammutaan.

    6.15 Joukkuekilpailu

    1. Joukkuekilpailussa lasketaan vain alkukilpailussa saadut pisteet. Tasatuloksissa ratkaisee:

     

    7. Pienoishirviammunta

    Pienoishirviammuntarata

    7.1 Yleistä

    1. Tauluna käytetään joko yksikeskiöistä tai kaksikeskiöistä (elektronista tai pahvista) hirvikuviota, jonka rengastus on puolet metsästyshirven rengastuksesta eli rengasosien ulkohalkaisijoiden tulee olla:
    10     5,5 cm 
    9 8,5 cm 
    8 11,5 cm
    7 14,5 cm
    6 17,5 cm
    5 20,5 cm
    4 23,5 cm
    3 26,5 cm
    2 29,5 cm
    1 32,5 cm

     

    Taulussa ei saa olla minkäänlaista ennakkotäplää tai sitä tarkoittavaa merkkiä. Kilpailu voidaan ampua myös radalla, jossa on kaksi taulua päällekkäin (toinen ampuja ampuu ylätauluun ja alatauluun) tai peräkkäin (toinen ampuu vasemmanpuoleiseen tauluun ja toinen oikeanpuoleiseen tauluun)

    7.2 Rata ja varusteet

    1. Ampumamatka on 50 metriä (49,5–51 m). Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeussuunnassa 2 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan kuvion keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan.
      Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea penkki tai pöytä varusteita varten. Ampumapaikan takana tulee olla riittävästi tilaa toimitsijoita varten.
    2. Ammunta suoritetaan liikkuvaan hirvikuvioon, jossa kuvio on ampujalle näkyvissä 10 metriä (0,00 ... 0,05 m). Aukon oikea leveys saadaan ratakohtaisesti kaavalla 0,2 * (50 m – taulun kohtisuora etäisyys vallin näkyvään reunaan). Aseen saa nostaa poskelle vasta kuvion tulessa näkyviin (Metsästyshirvestä poiketen mikään osa hirvestä ei näy ennen hirvikuvion tulemista juoksuaukkoon)
    3. Maalitaulun liikettä aukon reunasta reunaan sanotaan juoksuksi. Juoksuaika on 5 sekuntia (+0,2…0,0 s). Ammunta käsittää 20 laukausta (10 laukausta kumpaakin suuntaan). Ensimmäinen juoksu lähtee aina oikealta. Juoksuaika mitataan siitä hetkestä, kun kuvion turpa tulee näkyviin, siihen hetkeen, jolloin se poistuu näkyvistä.

    7.3 Aseet ja patruunat

    1. Pienoishirviammunnassa on sallittu vain 22 LR kaliiperin ase, siten kuin asemäärityksissä kohdassa 1.21 on määritelty (huom. etutukin korkeus saa olla 120 mm, laukaisuvastus vähintään 500 g).

    7.4 Kilpailijan valmiusasento (valmiusmerkki)

    1. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava laukaisevan käden olkavarren alla siten, että osa aseen perästä koskettaa vyötärölle kiinnitettyä valmiusmerkkiä. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

    7.5 Ampuma-asento

    1. Ampuma-asento on pystystä ilman tukea. Kivääriä on pidettävä olkaa vasten vain käsien varassa. Vasen (oikea) käsivarsi saa nojata kylkeen tai rintaan. Ampujan tulee seistä penkkiin, pöytään tai seinään yms. nähden siten, että selvästi näkyy, ettei hän saa niistä tukea.

    7.6 Ammunnan suoritus

    1. Kilpailussa ammutaan 20 laukausta juoksevaan hirveen. Kilpasarjan aluksi on ampujalle mahdollisuus neljään koelaukaukseen. Koelaukaukset lähetetään liikkeelle pyynnöstä. Lajituomari komentaa: ”Neljä koelaukausta, jokainen pyynnöstä. Rata valmis”.
    2. Kun koelaukaukset ovat valmiit, annetaan ampujille komento: ”Kilpasarja, ensimmäinen juoksu pyynnöstä. Rata valmis.”.
    3. Loppukilpailu suoritetaan alkukilpailun käännetyssä paremmuusjärjestyksessä. Loppukilpailussa ammutaan 10 laukausta juoksevaan hirvikuvioon. Loppukilpailun aluksi on ampujalla mahdollisuus kahteen koelaukaukseen, jotka lähetetään liikkeelle pyynnöstä. Lajituomari komentaa: ”Kaksi koelaukausta, kumpikin pyynnöstä. Rata valmis.”. Kun koelaukaukset ovat valmiit, annetaan ampujille komento: ” Kilpasarja, ensimmäinen juoksu pyynnöstä. Rata valmis.”.
    4. Ensimmäisille ampujille sekä tauon jälkeen aloittaville annetaan kylmäharjoitteluun sama määrä näyttöjuoksuja kuin tuleva kilpailusarja sisältää (20 tai 10 kpl).
    5. Pienoishirven ammunnassa ase ladataan yhdellä patruunalla kerrallaan.
    6. Häiriöt, osumien arvo ja näyttö sekä liian monta luodin reikää kuten juoksevan metsästyshirven ammunnassa.
    7. Tulkkaus 22 LR tulkilla, jolloin laipan halkaisija 5,60 mm (+0,05… 0,00 mm).

    7.7 Sijoitusten ratkaiseminen ja tasatulosratkaisut

    1. Sijoituksen ratkaisee alkukilpailun tai alku- ja loppukilpailun yhteenlaskettu pistemäärä.
    2. Tasatulosratkaisut – uusinta-ammunta
      Tasatuloksissa kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla.
    3. Alkukilpailussa (20 ls) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä
      2. Kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä
      3. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus jne.
    4. Alku- ja loppukilpailu (20 + 10 ls) ratkaisee
      1. numero-osumien lukumäärä koko kilpailussa
      2. loppukilpailun pistemäärä
      3. kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä koko kilpailussa
      4. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus jne.

    7.8 Uusinta-ammunta

    1. Kuten metsästyshirviammunnassa.

    7.9 Joukkuekilpailu

    1. Kuten metsästyshirviammunnassa.

    Mitä näissä säännöissä ei ole mainittu erikseen, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia metsästysampumasääntöjä yleismääräysten, metsästyshirviammunnan ja metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailuista laadittujen sääntöjen osalta.

     

    8. Pienoisluodikkoammunta

    Pienoisluodikkoammunta taulut

    8.1 Ase

    1. Aseena käytetään reunasytytteistä 22 LR pienoiskivääriä, joka voi olla varustettuna vapaa valintaisella tähtäinlaitteella. Muilta osin noudatetaan 1.21 kohdan asemääritystä.

    8.2 Maalitaulu

    Metsokuvion rengasosien halkaisijat ulkoreunasta ulkoreunaan ovat:

    1. Kuviona on suomalainen metsokuvio tyyliteltynä. Taulu voi olla elektroninen tai pahvinen. Yhdessä pahvitaulussa on viisi metsokuviota ja kohdistustäplä. Ammunta käsittää neljä viiden laukauksen sarjaa.
      Pahvitauluja käytettäessä alkukilpailussa ensimmäiseen tauluun ammutaan koelaukaukset ja sen jälkeen kaksi viiden laukauksen sarjaa. Taulu vaihdetaan uuteen ja siihen loput kaksi viiden laukauksen sarjaa.
      Taulun metsot ammutaan järjestyksessä vasen yläkuvio, oikea yläkuvio, keskikuvio, vasen alakuvio, oikea alakuvio. Elektronisissa taululaitteissa on yksi metsokuvio.
    10    15 mm
    9 30 mm 
    8 45 mm
    7 60 mm
    6 75 mm
    5 90 mm
    4 105 mm


    8.3 Rata

    1. Ampumamatka on 50 metriä (49,5–51 m). Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeussuunnassa 2 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan kuvion keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan.
    2. Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea penkki tai pöytä varusteita varten.
      Taulujen takana on oltava taustavalli, jonka on oltava niin korkea ja sellaista materiaalia, että kaikki tauluihin tarkoitetut luodit pysähtyvät siihen.

    8.4 Valmiusasento

    1. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava nähtävissä laukaisevan käden olkavarren alta. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

    8.5 Ampuma-asento

    1. Ampuma-asento on pystyasento, jossa hihnatuen käyttö on sallittu. Sarjassa S13 ampujat saavat käyttää erillistä ampumatukea, ks. kohta 1.22.

    8.6 Valmistautuminen

    1. Ennen erän alkua suoritetaan nimenhuuto.
    2. Ampumaan valmistautuva erä käydään vielä paikka paikalta läpi ja tuomarin tai toimitsijan ilmoittama kilpailijan taulunumero on jokaisen kilpailijan selvästi toistettava.

    8.7 Koelaukaukset

    1. Tämän jälkeen lajituomari selostaa harkintansa mukaan lyhyesti koelaukausten suorituksen ja osumien ilmaisutavan sekä kilpailun kulun. Ampujilla on mahdollisuus kahteen koelaukaukseen. Tiedusteltuaan: ”Onko kysyttävää?” ja todettuaan kaiken olevan kunnossa, hän ilmoittaa: ”Ensimmäinen koelaukaus. Valmistautukaa. Yhdellä patruunalla lataa”.
    2. Kun ammunnan johtaja toteaa, että ampujat ovat valmiit, hän antaa ampumisluvan: ”Saa ampua”. Kysyttyään, ovatko kaikki ampuneet, hän komentaa: ”Lukot auki”.
    3. Tämän jälkeen näytetään tai ilmoitetaan koelaukauksen arvo ja suunta sitä pyytäneille.
    4. Toinen koelaukaus ammutaan samalla tavalla. Koelaukausten jälkeen taulut tarkastetaan, ettei osumia ole osuma-alueella. Osumat merkitään väripuikolla.

    8.8 Ammunnan suoritus

    1. Kilpailusarjat alkavat komennolla: “Valmistautukaa ensimmäiseen viiden laukauksen kilpailusarjaan!”. Tämän jälkeen (vähintään 30 sekuntia) komennetaan ”Lataa!”, jolloin ampujat lataavat aseensa. Lajituomari kysyy tämän jälkeen: ”Ovatko ampujat valmiit?” Kaikkien kilpailijoiden ollessa valmiusasennossa annetaan äänimerkki, joka aloittaa 2,5 minuuttia kestävän ampuma-ajan. Ampuma-aika päättyy viiden sekunnin pituiseen äänimerkkiin, jonka aikana saa vielä ampua. Lajituomari kysyy: ”Ovatko kaikki ampuneet?” ja komentaa sen jälkeen: ”Lukot auki. ”
      Tauko sarjojen välillä on noin kaksi minuuttia. Sarjatauon aikana ei asetta saa nostaa pöydältä eikä ampuja saa poistua suorituspaikaltaan. Loput kolme kilpailusarjaa ammutaan ensimmäisen tapaan samoilla lajituomarin komennoilla. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.

    8.9 Järjestysmääräyksiä

    1.  Ampujan tulee tuntea yleismääräykset ja lajinsa säännöt.
    2. Aseen lipastaminen ja lataaminen on sallittu vasta sitten, kun ampuja on omalla vuorollaan ampumapaikallaan kivääri maalialueelle suunnattuna ja saanut siihen oikeuttavan käskyn tai luvan.
    3. Ampujan tulee olla ampumapaikalla yksin eikä häntä saa avustaa (katso sääntökohta 1.8.13b) eikä häiritä, 
    4. Patruuna- tai asehäiriön sattuessa saa käyttää varapatruunaa.
    5. Mikään ampujasta, aseesta tai patruunasta aiheutunut häiriö ei oikeuta lisäaikaan tai uusintaan. Jos ilmeisen vaaran tai ratalaitteen takia sarja keskeytyy, ammutaan koko sarja uudelleen.
    6. Jos ampuja tarpeettomasti vitkastelee, voi lajituomari antaa ampujalle 30 sekuntia aikaa ja sitten määrätä kilpailun alkamaan.
    7. Osumia saa tähystää pelkästään aseeseen kiinnitetyllä tähtäinlaitteella ja ainoastaan kilpailusuorituksen aikana.
    8. Pahvitauluun ammuttaessa, mikäli kilpailija on ampunut enemmän kuin kaksi laukausta samaan metsoon, otetaan tulokseen näistä osumista vain kaksi parasta. Jos kilpailija on ampunut enemmän kuin kymmenen laukausta samaan tauluun, hänen suorituksensa hylätään. Mikäli taulussa on toisen kilpailijan ampuma ylimääräinen luodinreikä, otetaan tulokseen samassa metsokuviossa olevista osumista kaksi parasta.
    9. Valmistautumisessa, rangaistuksissa ja käyttäytymisessä kilpailusuorituksen aikana noudatetaan metsästysampumasääntöjen yleismääräyksiä ja metsästysluodikkoammunnan sääntöjä.

    8.10 Osuman arvo ja tulkkaus

    1. Tulkinnanvaraisen osuman arvo todetaan 5,6 mm:n tappi- tai levytulkilla. Tulkkausohje 1.20.27 ja 28. Tarkastuksen ja pistelaskun jälkeen taulut tuodaan kilpailijoiden saataville. Elektronisessa taulussa tulos näkyy välittömästi ammunnan päätyttyä.

    8.11 Loppukilpailu

    1. Loppukilpailussa ammutaan kaksi viiden laukauksen sarjaa pystyasennosta. Kilpailijat sijoitetaan ampumapaikoille alkukilpailun mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Loppukilpailun aluksi on ampujilla mahdollisuus kahteen koelaukaukseen. Niiden jälkeen ensimmäinen sarja ammutaan samoin kuin alkukilpailun pystysarja. Sarjan jälkeen osumat tulkataan ja kirjataan ja lisätään kilpailijan alkukilpailutulokseen. Yhteistulos tiedotetaan kilpailijoille ja yleisölle. Taulut paikataan läpinäkyvillä paikkalapuilla. Toinen kilpailusarja ammutaan laukaus kerrallaan lajituomarin komentojen mukaan. Komennot ovat: ”Valmistautukaa!”, ”Yhdellä patruunalla lataa!”, ”Ovatko ampujat valmiit?”, äänimerkki. Kun 25 sekuntia on kulunut, viiden sekunnin äänimerkki, jonka aikana saa ampua. Tämän jälkeen komennetaan ”Lukot auki!”. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Osuma tulkataan ja lisätään välisummaan. Saatu yhteistulos tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle ennen seuraavaa laukausta. Näin ammutaan loput neljä kilpalaukausta. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.

    8.12 Sijoituksen ratkaiseminen

    1. Sijoituksen ratkaisee sarjojen yhteenlaskettu pistemäärä.

    8.13 Tasatulosratkaisut – Uusinta-ammunta

    1. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan aina uusinta-ammunnalla:
    1. alkukilpailussa (5+5+5+5) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä
      2. kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä koko kilpailussa
      3. viimeinen, viimeistä edellinen laukaus jne.
    2. alku- ja loppukilpailussa (5+5+5+5) ja (5+5) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä koko kilpailussa
      3. loppukilpailun pistemäärä
      3. kymppien, ysien jne. lukumäärä koko kilpailussa
      4. viimeinen, viimeistä edellinen laukaus jne.

    8.14 Uusinta-ammunta

    1. Uusinta-ammunta mitalisijoista ammutaan heti tulosten selvittyä omalta loppukilpailun ampumapaikalta. Uusinnassa ammutaan yksi laukaus kerrallaan, kunnes ero syntyy. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Komennot ovat samat kuin loppukilpailun toisessa sarjassa. Lajituomari sanoo, mihin kuvioon ammutaan.
    2. Uusinta-ammuntaan osallistuneiden keskinäinen järjestys määräytyy uusinta-ammunnan perusteella.

    8.15 Joukkuekilpailu

    1. Joukkuekilpailussa lasketaan vain alkukilpailussa saadut pisteet. Tasatuloksissa ratkaisee:

    Mitä näissä säännöissä ei ole mainittu erikseen, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia metsästysampumasääntöjä yleismääräysten, metsästysluodikkoammunnan ja metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailuiden kohdalta.

     

    9. Ilmahirviammunta

    Ilmahirviammuntataulut

    1. 1Tauluna käytetään kaksipäistä, joko yksikeskiöistä (elektroninen taulu) tai kaksikeskiöistä (pahvitaulu), hirvi kuviota. Rengasosien halkaisijoiden tulee olla (ulkomitat):
    10    5,5 mm 
    9 10,5 mm
    8 15,5 mm 
    7 20,5 mm
    6 5,5 mm  
    5 30,5 mm
    4 35,5 mm
    3 40,5 mm
    2 45,5 mm
    1 50,5 mm

     

    Taulussa ei saa olla minkäänlaista ennakkotäplää tai sitä tarkoittavaa merkkiä.

    Kilpailu voidaan ampua radalla, jossa on kaksi taulua päällekkäin (toinen ampuja ampuu ylätauluun ja toinen alatauluun) tai peräkkäin (toinen ampuja ampuu vasemmanpuoleiseen ja toinen oikeanpuoleiseen tauluun).

    9.1 Rata ja varusteet

    1. Ampumamatka on 10 metriä. Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea penkki tai pöytä varusteita varten. Ampumapaikan takana tulee olla riittävästi tilaa toimitsijoita varten. Ratalaitteisto tulee olla asennettuna siten, että taulukuvion kymppi tai päällekkäin olevien taulujen kymppien välinen keskipiste on ampumapaikan tasosta mitattuna 140 cm:n (+/– 5 cm) korkeudella. Ammunta suoritetaan liikkuvaan hirvitauluun, jonka juoksuaukon leveys on 2 metriä. Aseen saa nostaa poskelle vasta kuvion tullessa näkyviin. 
      Maalitaulun liikettä aukon reunasta reunaan sanotaan juoksuksi. Juoksuaika on 5 sekuntia (+/– 0.2 s). 
      Ammunta käsittää 20 laukausta (10 laukausta kumpaankin suuntaan). Ensimmäinen juoksu lähtee aina oikealta. Juoksuaika mitataan siitä hetkestä, jolloin kuvion turpa tulee näkyviin, siihen hetkeen, jolloin se poistuu näkyvistä.

    9.2 Kilpailijan valmiusasento (valmiusmerkki)

    1. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava laukaisevan käden olkavarren alla siten, että osa aseen perästä koskettaa vyötärölle kiinnitettyä valmiusmerkkiä. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

    9.3 Ampuma-asento

    1. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea.

    9.4 Valmistautuminen

    1. Lajituomari kutsuu seuraavan kilpailijan suorituspaikalle ennen edellisen kilpailijan kilpasarjan alkua. Kilpasarjan aikana ei viereiselle suorituspaikalle saa tulla eikä siitä poistua. Edeltävän kilpailijan kilpasarjan aikana saa valmistautuva kilpailija tehdä koetähtäyksiä ja kylmälaukauksia.

    9.5 Koelaukaukset

    1. Kilpasarjan aluksi on ampujalla mahdollisuus neljään koelaukaukseen. Kaikki koelaukaukset lähetetään liikkeelle pyynnöstä. Lajituomari komentaa ”Neljä koejuoksua, kaikki pyynnöstä. Rata valmis!” Koelaukauksien jälkeen on ampujalla 10 sekunnin aika tähtäimen säätämiseen.

    9.6 Alkukilpailusarja

    1. Kun koelaukaukset ovat valmiit, annetaan ampujalle komento ”Kilpasarja, ensimmäinen juoksu pyynnöstä, rata valmis!” Tällöin kilpailija valmistautuu ampumasuoritukseen, lataa aseen yhdellä luodilla (lippaaseen ei saa laittaa useampaa luotia), ottaa valmiusasennon sekä osoittaa olevansa valmiina sanomalla kuuluvasti ”Hirvi!” tai ”Valmis!”. Tämän kuultuaan lähettää lajituomari ensimmäisen juoksun oikealta vasemmalle. Ammutun laukauksen tulos näytetään. Näytön jälkeen ampujan on otettava ilman eri käskyä valmiusasento ja kun lajituomari toteaa ampujan olevan valmiusasennossa, lähettää hän toisen juoksun liikkeelle vasemmalta oikealle. Näin jatketaan kaikki kaksikymmentä juoksua ilman taukoja.
    2. Viimeisen juoksun jälkeen lajituomari ilmoittaa ”Sarja valmis, lukko auki, turvalippu paikoilleen ”
    3. Ensimmäiselle ampujalle sekä tauon jälkeen aloittavalle annetaan mahdollisuus kylmäharjoitteluun maksimissaan sama määrä näyttöjuoksuja kuin tuleva kilpasarja sisältää (20 kpl).

    9.7 Loppukilpailusarja

    1. Loppukilpailussa ammunnan kulku on sama kuin alkukilpailussa. Loppukilpailun suoritusjärjestys on alkukilpailun käännetty paremmuusjärjestys. Loppukilpailussa on mahdollisuus kahteen koelaukaukseen, jonka jälkeen ammutaan 10 kilpailulaukausta.

    9.8 Häiriöt

    1. Jos radan toiminnassa esiintyy selvä häiriö, juoksu uusitaan aina riippumatta siitä, onko kilpailija ampunut. Jos juoksu lähtee ennen kilpailijan antamaa ”valmis”-merkkiä tai ei lähde kolmen sekunnin kuluessa siitä, on kilpailijalla oikeus keskeyttää ammunta kättä kohottamalla ja ilmoittamalla kuuluvasti ”Seis!”. Juoksu uusitaan. Jos tapahtuu jotakin sellaista, joka häiritsee kilpailijan normaalia suoritusta, hänellä on lajituomarin harkinnasta mahdollisuus uuteen juoksuun, edellyttäen ettei häiriö ole kilpailijasta johtuva.

    9.9 Järjestysmääräyksiä

    1. Kilpataulut numeroidaan kilpailijanumerolla sekä järjestysnumeroilla 1–10 (ei koske elektroniseen tauluun ammuttaessa). Valmistautumisessa, rangaistuksissa sekä käyttäytymisessä kilpailusuorituksen aikana noudatetaan metsästyshirviammuntakilpailun sääntöjä soveltuvin osin.

    9.10 Osuman arvo ja tulkkaus

    1. Tulkinnanvaraisen osuman arvo todetaan 4,5 mm:n tappi-, levy- tai negatiivitulkilla. Tulkkausohje 1.20.27 ja 28. Tarkastuksen jälkeen taulut on tuotava kilpailijoiden saataville.

    9.11 Sijoituksen ratkaiseminen

    1. Sijoituksen ratkaisee alkukilpailun tai alku- ja loppukilpailun yhteenlaskettu pistemäärä.

    9.12 Tasatulosratkaisut – uusinta-ammunta

    1. Tasatuloksissa kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla:
    1. alkukilpailussa (20 ls) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä
      2. kymppien, yhdeksikköjen, jne. lukumäärä
      3. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus, jne.
    2. alku- ja loppukilpailussa (20+10 ls) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä koko kilpailussa
      2. loppukilpailun pistemäärä
      3. kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä koko kilpailussa

    9.13 Uusinta-ammunta

    1. Uusinta-ammunnassa ammutaan kaksi juoksua kerrallaan, kunnes ero syntyy. Uusinnan suoritusjärjestys arvotaan. Uusinta-ammunta suoritetaan käyttäen samoja komentoja kuin loppukilpailussa. Uusinta-ammunta ratkaisee siihen osallistuneiden keskinäiset sijoitukset. Uusinta-ammunnassa ei koelaukauksia eikä kylmälaukauksia.

    9.14 Tasatulokset joukkuekilpailussa

    1. Tasatulokset joukkuekilpailussa ratkaisee:
      1. paras henkilökohtainen pistemäärä
      2. joukkueen numero-osumien lukumäärä
      3. joukkueen kymppien, yhdeksikköjen... jne. lukumäärä.

    Mitä näissä säännöissä ei ole mainittu erikseen, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia metsästysampumasääntöjä yleismääräysten, metsästyshirviammunnan ja metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailuista laadittujen sääntöjen osalta.

     

    10. Ilmaluodikkoammunta

    ILMALUODIKKOAMMUNTAtaulut

    10.1 Maalitaulu

    1. Kuviona on suomalainen metsokuvio. Taulu voi olla elektroninen tai pahvinen. Yhdessä pahvitaulussa on viisi metsokuviota. Taulun metsojen tulee näkyä kokonaan taulukotelon aukosta. Taulun koko on 170 x 170 mm. Taulut voivat olla myös nauhassa. Ammunta käsittää neljä viiden laukauksen sarjaa, jotka ammutaan eri tauluihin. Taulun metsot ammutaan järjestyksessä vasen yläkuvio, oikea yläkuvio, keskikuvio, vasen alakuvio, oikea alakuvio. Elektronisissa taululaitteissa on yksi metsokuvio.

    Metsokuvion rengasosien halkaisijat ulkoreunasta ulkoreunaan ovat:

    10    3 mm
    9 6 mm 
    8 9 mm 
    7 12 mm
    6 15 mm
    5 18 mm
    4 21 mm
    3 24 mm

     

    Numero 10 keskellä on 0,5 mm halkaisijaltaan oleva napakymppi. Elektronisen taulun napakymppi riippuu laitteesta ja ohjelmistosta. Se saattaa näkyä erillisenä kuviona tai osuman desimaalilukuna. Napakympin määritelmä on ilmoitettava ennen kilpailun aloitusta.

    10.2 Rata

    1. Ampumamatka on kymmenen metriä. Sähköisiä tai mekaanisia taulunvaihtolaitteita voidaan käyttää. Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea penkki tai pöytä varusteita varten. Ampumapaikan takana tulee olla riittävästi tilaa toimitsijoita varten.
      Taulukotelo tai taulunpidin tulee asentaa siten, että keskimmäisen metson napakymppi on ampumapaikan tasosta mitattuna 140 cm:n (+/– 5 cm) korkeudella.

    10.3 Valmiusasento

    1. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava nähtävissä laukaisevan käden olkavarren alta. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

    10.4 Ampuma-asento

    1. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea. Sarjassa S13 ampuvat sekä tytöt että pojat pystyasennosta tukea käyttäen, ks. kohta 1.22. 
      Lataustuen käyttö on kaikissa sarjoissa kielletty. Avustaja saa ladata S13 sarjan kilpailijan aseen.

    10.5 Koelaukaukset

    1. Koelaukausten määrä on vapaa. Niitä varten varataan aikaa 3 minuuttia. Toiminta alkaa komennolla ”Valmistautukaa koelaukauksiin!” ja kun kaikki ovat siihen valmiit, lajituomari komentaa: ”Koelaukaukset, aikaa 3 minuuttia. Saa ampua!”. Koelaukaukset päättyvät viiden sekunnin summeriääneen ja komentoon: ” Lukot auki. Aseet pöydälle!”. Tällöin kilpailijan aseen on oltava tyhjä ja lataamaton. Koetaulut poistetaan ja lajituomarin merkitsemät kilpailutaulut vaihdetaan paikalleen. Elektronisissa tauluissa laitetaan kilpasarjaohjelma päälle. Koelaukausten aikana saa osumien tähystämiseen käyttää ratakaukoputkea tai vastaavaa.

    10.6 Ammunnan suoritus

    1. Kilpailusarjat alkavat komennolla: “Valmistautukaa viiden laukauksen kilpailusarjaan!”. Tämän jälkeen (vähintään 30 sekuntia) komennetaan ”Lataa!”, jolloin ampujat lataavat aseensa. Lajituomari kysyy tämän jälkeen: ”Ovatko ampujat valmiit?” Kaikkien kilpailijoiden ollessa valmiusasennossa annetaan äänimerkki, joka aloittaa 2,5 minuuttia kestävän ampuma-ajan. Ampuma-aika päättyy viiden sekunnin pituiseen äänimerkkiin, jonka aikana saa vielä ampua. Lajituomari kysyy: ”Ovatko kaikki ampuneet?” ja komentaa sen jälkeen: ”Lukot auki. Aseet pöydälle!”. 
      Mikäli ampujalla on ladattu ase viiden sekunnin äänimerkin jälkeen, tulee hänen kättä kohottamalla selvästi vastata kysymykseen ”Ei!” edellä esitettyyn kysymykseen ”Ovatko kaikki ampuneet?”.
      Kilpailijan tulee välittömästi saattaa ase laukeamattomaan tilaan lajituomarin antamien ohjeiden mukaan. Ensimmäisen sarjan jälkeen vaihdetaan toinen kilpailutaulu, tai elektronisen taulun ohjelma huolehtii tästä.
      Tauko sarjojen välillä on noin kaksi minuuttia. Sarjatauon aikana ei asetta saa nostaa pöydältä eikä ampuja saa poistua suorituspaikaltaan.
      Toinen, kolmas ja neljäs kilpailusarja ammutaan ensimmäisen tapaan samoilla lajituomarin komennoilla. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.
      Ilmaluodikon loppukilpailun yksittäislaukauksilla, sekä uusintalaukauksilla jokainen luoti on asetettava erikseen aseeseen (lippaaseen ei saa laittaa useampaa luotia).

    10.7 Järjestysmääräyksiä

    1. Mikäli kilpailija on ampunut kaksi laukausta samaan metsoon, otetaan tulokseen näistä osumista vain parempi. Jos kilpailija on ampunut enemmän kuin viisi laukausta samaan tauluun, hänen suorituksensa hylätään. Mikäli taulussa on toisen kilpailijan ampuma ylimääräinen reikä, otetaan tulokseen samassa metsokuviossa olevista osumista parempi.
    2. Valmistautumisessa, rangaistuksissa ja käyttäytymisessä kilpailusuorituksen aikana noudatetaan metsästysampumasääntöjen yleismääräyksiä ja metsästysluodikkoammunnan sääntöjä.

    10.8 Osuman arvo ja tulkkaus

    1. Tulkinnanvaraisen osuman arvo todetaan 4,5 mm:n tappi-, levy-, tai negatiivitulkilla. Tulkkausohje 1.20.27 ja 28. Tarkastuksen ja pistelaskun jälkeen taulut tuodaan kilpailijoiden saataville. Elektronisessa taulussa tulos näkyy välittömästi ammunnan päätyttyä.

    10.9 Loppukilpailu

    1. Loppukilpailun aluksi varataan 3 minuuttia aikaa koelaukausille. Koelaukaukset ja ensimmäinen loppukilpailusarja ammutaan kuten alkukilpailussa. Välittömästi sarjan ampumisen jälkeen osumat tulkataan ja sarjan tulos lisätään kilpailijan alkukilpailutulokseen. Yhteistulos tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle. Toinen loppukilpailusarja ammutaan laukaus kerrallaan. Yhden laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia lajituomarin komentojen mukaan. Komennot ovat ”Valmistautukaa!”, ”Yhdellä patruunalla lataa!”, ”Ovatko ampujat valmiit?”, äänimerkki. Kun 25 sekuntia on kulunut, annetaan viiden sekunnin pituinen äänimerkki, jonka aikana saa vielä ampua. Äänimerkin jälkeen lajituomari kysyy: ”Ovatko kaikki ampuneet?” ja komentaa sen jälkeen: ”Lukot auki. Aseet pöydälle!”. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.  Jokaisen laukauksen jälkeen osumat tulkataan, lisätään edelliseen summaan ja tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle.
      Loppukilpailussa ampujat sijoitetaan ampumapaikoille alkukilpailun mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.

    10.10 Sijoituksen ratkaiseminen

    1. Sijoituksen ratkaisee sarjojen yhteenlaskettu pistemäärä.

    10.11 Tasatulosratkaisut – Uusinta-ammunta

    1. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan aina uusinta-ammunnalla:
    1. alkukilpailussa (5+5+5+5) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä
      2. neljännen, kolmannen ja toisen sarjan pistemäärä
      3. kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä koko kilpailussa
      4. viimeinen, viimeistä edellinen laukaus jne.
    2. alku- ja loppukilpailussa (5+5+5+5) ja (5+5) ratkaisee:
      1. numero-osumien lukumäärä koko kilpailussa
      2. loppukilpailun pistemäärä
      3. kymppien, ysien jne. lukumäärä koko kilpailussa
      4. viimeinen, viimeistä edellinen laukaus jne.

    10.12 Uusinta-ammunta

    1. Uusinta-ammunta mitalisijoista ammutaan heti tulosten selvittyä omalta loppukilpailun ampumapaikalta. Uusinnassa ammutaan yksi laukaus kerrallaan, kunnes ero syntyy. Uusinta-ammunnassa napakymppi voittaa tavallisen kympin. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Komennot ovat samat kuin loppukilpailun toisessa sarjassa. Lajituomari sanoo, mihin kuvioon ammutaan.
    2. Uusinta-ammuntaan osallistuneiden keskinäinen järjestys määräytyy uusinta-ammunnan perusteella.

    10.13 Joukkuekilpailu

    1. Joukkuekilpailussa lasketaan vain alkukilpailussa saadut pisteet. Tasatuloksissa ratkaisee:

    Mitä näissä säännöissä ei ole mainittu erikseen, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia metsästysampumasääntöjä yleismääräysten, metsästysluodikkoammunnan ja metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailuiden kohdalta.

     

    11. Hirvenhiihto

    11.1 Osalajit, rata ja maalikuvio

    1. Kilpailu jakautuu kolmeen osalajiin: hiihtoon, etäisyyden arviointiin ja ampumiseen. Kaikki osalajit on suoritettava kokonaan.
    2. Maalitauluna käytetään hirvitaulun keskiötä.
    3. Osumien tulkitsemiseen käytetään 8 mm tulkkia.
    4. Hiihtomatka on 7–9 km helpohkoa murtomaata. S13, S16, N65, M70 ja M80 sarjalle voi kilpailun järjestäjä lyhentää hiihtomatkaa enintään 2 km.

    11.2 Ampumapaikka

    1. Ampumamatka on sata (97–101) metriä. Ampumapaikalla on toimittava siten, että ampuja käsittää sekä ampumapaikkansa että taulunsa numeron.
    2. Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeussuunnassa 4 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan kuvion keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan. Takana tulee olla tilaa ratatuomariston työskentelylle ja kilpailijoiden on voitava saapua ampumapaikalle ja lähteä siltä toisiaan häiritsemättä. Kilpailun järjestäjä voi harkintansa mukaan käyttää taulun taustapahvia.

    11.3 Kilpailun suoritus

    1. Kilpailussa käytetään perinteistä hiihtotyyliä. Tätä sääntöä rikkonut kilpailija tai viestijoukkue suljetaan kilpailusta.
    2. S13-sarjassa saa olla avustaja mukana kilpailureitillä. Avustaja ei kuitenkaan saa mennä arviointipaikalle. Jos avustaja kilpailee, hän voi lähteä reitille vasta oman kilpailusuorituksensa jälkeen.
    3. Kilpailussa tarvittavat varusteet, ase mukaan lukien, on kuljetettava koko kilpailun ajan mukana.
      S13, S16, N65 ja M80 -sarjan kilpailijat eivät kuljeta hirvenhiihdossa asetta mukana, vaan aseet ja patruunat sekä kuulosuojaimet on säilytettävä hiihtosuorituksen aikana niille varatuilla paikoilla ja aseen lukko avattuna. Em. sarjojen kilpailijat voivat kuljettaa kuulosuojaimet myös mukanaan.
      Kilpailualueella on aseet kuljetettava lukot irrotettuna tai turvalippu aseessa kuten yleismääräysten kohdassa 1.12.17 sanotaan. Turvalipun saa ottaa pois asetarkastuksessa, tai kun mennään lähtöalueelle. Aseen lukon saa laittaa kiinni lähtöalueella ja lukko saa olla kiinni hiihtosuorituksen aikana. Aseen irtolipas saa olla kiinni lipasaukossa ainoastaan omalla ampumapaikalla. Lukko on avattava ja lipas on otettava irti lipasaukosta viimeisen laukauksen ampumisen jälkeen ennen ampumapaikalta poistumista. Mikäli aseessa ei ole irtolipasta, on turvalippu laitettava paikalleen tai lukko irrotettava ennen ampumapaikalta poistumista. Toimitsija avaa aseen lukon ja tarkastaa aseen heti, kun kilpailija tulee maaliin.

    11.4 Etäisyyden arviointi

    1. Etäisyyden arviointi suoritetaan kahteen suomalaisen hirvikuvion päähän kahdelta eri arviopaikalta. Kullakin arviopaikalla tehty arvio on lopullinen. Kuvioiden tulee olla 50–200 m:n etäisyydellä arviointipaikasta. Saman sarjan kilpailijoiden arviomatkojen summa ei saa vaihdella enempää kuin 10 %.
    2. Kuviot tulee leikata siten, että leikkausviiva sivuaa ulointa korvannipukkaa ja ulointa rengasta. Kuvio tulee leikata irti taustastaan ja sen tulee sijaita niin, että se maastokohta, jossa kuvio on, näkyy arviointipaikalle. Mittaus suoritetaan luotisuoraan. Kuvion tulee olla kohtisuoraan arviointilinjaa vastaan ja turpa vaakatasossa.
    3. Arviointi on suoritettava silmävaraisesti. Käden, suksisauvan tai muun apulaitteen käyttö on kielletty.

    11.5 Ampuminen

    1. Ampuminen suoritetaan hiihtotaipaleen jälkipuoliskolla.
    2. Tuomariston antama taulunumero on kilpailijan ennen ampumista selvästi toistettava.
    3. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea sukset jalassa. Kantohihnojen tai valjaiden käyttö apuna on sallittua. Kilpailuvuonna enintään 13 vuotta täyttävät tytöt ja pojat ampuvat pystyasennosta tukea käyttäen (ks. kohta 1.22). Avustaja saa ladata S13 sarjan kilpailijan aseen.
    4. Ammuntasuoritus käsittää kymmenen laukausta.
    5. Aseen saa ottaa selästä, kiinnittää irtolippaan ja ladata vasta kilpailijalle osoitetulla ampumapaikalla. Ladatun aseen kanssa siirtyminen ampumapaikalla on kielletty.

    11.6 Kilpailun tulos

    1. Kilpailun tulos saadaan laskemalla osalajien pistemäärät yhteen.

    11.7 Hiihtopisteet

    1. Pisteet lasketaan seuraavasti: Hiihtoaika otetaan sekunnin tarkkuudella. Paras hiihtäjä kussakin sarjassa saa 300 pistettä. Parhaan hiihtäjän ajan ylittämisestä vähennetään 5 tappiominuuttiin asti 1 piste 10 sekuntia kohti ja 5 minuutin ylittävältä osalta 1 piste 20 sekuntia kohti.

    11.8 Pisteet etäisyyden arvioinnista

    1. Etäisyyden arviointi suoritetaan täysin metrein. Mikäli molemmat arviointitehtävät ovat oikein, saa arvioinnista 300 pistettä. Jokaista virhemetriä kohden vähennetään 2 pistettä 300:sta.

    11.9 Ampumapisteet

    1. Pistemäärä ampumisesta saadaan kertomalla ampumatulos kuudella. Suurin mahdollinen ampumapistemäärä on 600.
      Mikäli kuviossa on enemmän kuin 10 luodinreikää, eikä millään lailla voida todeta, mitkä niistä ovat kyseisen ampujan ampumia, lasketaan parhaat osumat ampujan hyväksi.

    11.10 Tulosten julkistaminen

    1.  Ampumatulokset tulkataan, merkataan ja kirjataan ja keskiöt tuodaan paikkaan, missä ne ovat kilpailijoiden saatavissa. Ainakin suuremmissa kilpailuissa tulisi pyrkiä siihen, että tulokset luotettavasti voitaisiin julkistaa samoihin aikoihin kuin kilpailijan saavuttama hiihtotulos. Arviointituloksen julkistamisajankohdan ratkaisee kilpailujen läpiviemisen tarkoituksenmukaisuus sekä tasapuolisuuden vaatimukset.

    11.11 Sijoituksen ratkaiseminen

    1. Sijoituksen ratkaisee saatu pistemäärä. Tasatuloksen sattuessa voittaa se, jolla on parempi ampumatulos. Ellei eroa synny näin, ratkaisee parempi hiihtoaika.
    2. Joukkuekilpailussa voittaa tasatuloksen sattuessa se joukkue, jolla on paras henkilökohtainen tulos tai ampumatulos ja sitten paras henkilökohtainen hiihtoaika.

     

    12. Hirvenhiihtoviesti

    Kilpailussa noudatetaan soveltuvin osin hirvenhiihdon sääntöjä.

    12.1 Rata ja varusteet

    1. Maalina käytetään selvästi taustan väristä poikkeavaa 25 cm halkaisijaltaan olevaa taulua. Osumat tulee ilmaista tauluun liittyvällä selkeällä näyttölaitteella tai muulla tavoin siten, että osuma tulee ymmärretyksi.
    2. Hiihtomatka on 3–4 km helpohkoa murtomaata osuutta kohti. Noin 2/3 matkasta sijoittuu ennen ammuntaa.
    3. Etäisyyden arviointi tapahtuu yhteen hirvikuvion päähän siten, että saman osuuden hiihtäjät arvioivat samaan kuvioon.

    12.2 Kilpailun järjestelyt

    1. Y ja Y50 joukkueissa on neljä ja naisten joukkueessa kolme kilpailijaa. Y50 viestissä on oltava vähintään kaksi kilpailijaa, jotka kilpailuvuonna täyttävät vähintään 60 vuotta. Harjoitusluontoisissa kilpailuissa voidaan joukkueen suuruus sopia toisinkin. Tukiampujat (S13) saavat osallistua Y- ja N-sarjan viestiin. Viesteissä saa olla enintään yksi tukiampuja / joukkue.
    2. Naisten viestissä kilpailijat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 16 vuotta tai vähintään 65 vuotta eivät kuljeta asetta mukanaan.
      Y ja Y50 viestissä kilpailijat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 16 vuotta tai vähintään 80 vuotta, eivät kuljeta asetta mukanaan.
    3. Joukkueen kokoonpano ja hiihtojärjestys on ilmoitettava järjestäjille 1 tunti ennen lähtöaikaa. Järjestäjät voivat määrätä tähän sääntöön poikkeuksen.
    4. Joukkueiden numeroinnin tai tunnusten tulee olla osuuksittain helposti erotettavissa.
    5. Lähtö tapahtuu yhteislähtönä ampuma-aseen laukauksella.
    6. Mikäli tapahtuu varaslähtö, on lähtö uusittava. Varaslähtö merkitsee varoitusta joukkueelle.
    7. Myöhästyminen ei oikeuta uuteen lähtöaikaan.
    8. Lähtöpaikalla tulee olla jokaiselle joukkueelle oma latu ainakin 100 m:n matkalla ja niiden tulee vähitellen yhtyä.
    9. Vaihtoalueen pituus on 30 m. Mikäli vaihto ei tapahdu tällä alueella, on vaihto uusittava.
    10. Vaihto katsotaan tapahtuneeksi, kun saapuva kilpailija on kädellä koskettanut seuraavaa viestinviejää.

    12.3 Ampuminen

    1. Ampuminen käsittää viisi laukausta osuutta kohti. 
      Kilpailuvuonna enintään 13 vuotta täyttävät voivat ampua pystyasennosta tukea käyttäen. Huoltaja kantaa tukiampujan aseen asetelineestä ampumapaikalle ja ammunnan jälkeen asetelineeseen yhtä matkaa kilpailijan kanssa. Huoltaja voi asettaa ampumatuen paikalleen, mutta hän ei saa ladata asetta tai muulla tavoin auttaa kilpailijaa.

    12.4 Sakot

    1. Etäisyyden arviointivirhe ja ohilaukaus aiheuttavat kilpailijalle sakkokierroksia seuraavasti:
    Arviointivirhe     Ohilaukaus   
    6–10 m 200 m 1 kpl  400 m
    11–15 m 2 x 200 m   2 kpl  2 x 400 m
    16–20 m 3 x 200 m 3 kpl  3 x 400 m
    21–25 m  4 x 200 m  4 kpl  4 x 400 m
    yli 25 m 5 x 200 m 5 kpl  5 x 400 m

     

    1. Voidaan käyttää yhtä tai kahta sakkorataa.
    2. Mikäli myöhemmin havaitaan, että lajituomari on määrännyt liikaa tai liian vähän sakkokierroksia, muutetaan ao. kilpailijan ja hänen joukkueensa tulosta väärää sakkokierrosmäärää vastaa-vasti siten, että siihen lisätään tai siitä vähennetään se aika, mikä on saatu laskemalla ko. kilpailijan sakkokierrokseen käyttämä aika. Kilpailijan sakkokierrokseen käyttämä aika lasketaan kaavalla: sakkokierroksen pituus x viestin osuusaika / hiihdetty matka (sis. hiihdetyt sakkokierrokset). Vastuu toimitsijan ilmoittamien sakkokierrosten oikean määrän kiertämisestä on kilpailijalla.
    3. Kilpailun järjestäjä voi harkintansa mukaan korvata hirvenhiihtoviestin sakkokierrokset aikasakoilla
    • arviosakko 45 s ja ammuntasakko 90 s. Aikasakot lisätään kilpailijoiden osuusaikoihin.

     

    13. Hirvenjuoksu ja hirvenjuoksuviesti

    1. Hirvenjuoksussa ja hirvenjuoksuviestissä noudatetaan hirvenhiihdon ja hirvenhiihtoviestin sääntöjä seuraavin poikkeuksin:
      • Kilpailualueella on aseet kuljetettava lukot irrotettuna tai turvalippu aseessa kuten yleismääräysten kohdassa 1.12.17 sanotaan. Turvalipun saa ottaa pois asetarkastuksessa tai kun ase viedään asetarkastukseen tai asetelineeseen.

    13.1 Juoksumatkat

    1. Juoksumatka on n. 4–5 km. S13, S16, N65, M70 ja M80 sarjalle voi kilpailun järjestäjä lyhentää juoksumatkaa enintään 1 km.
    2. Juoksumatka viestissä on n. 2–3 km.
    3. Hirvenjuoksuviestin sakkokierrokset:
      • arviointi 100 m
      • ammunta 200 m
      • porrastus kuten hirvenhiihdossa.

      Aikasakot hirvenjuoksuviestissä:
      • arviosakko 30 s
      • ammuntasakko 60 s

    13.2 Määräyksiä ampumasuoritukseen

    1. Ase ja patruunat säilytetään juoksuosuuden aikana niille varatussa asetelineessä. Aseen lukon on oltava avattuna ja irtolipas irti lipasaukosta. Kuljetettaessa asetta asetelineestä ampumapaikalle ja takaisin on aseen lukon oltava avattuna ja piipun osoitettava ylöspäin. Aseen irtolippaan saa kiinnittää ja aseen saa ladata vasta kilpailijalle osoitetulla ampumapaikalla. Aseen lukko on avattava ja irtolipas on otettava irti lipasaukosta, ennen ampumapaikalta poistumista. Mikäli aseessa ei ole irtolipasta, on turvalippu laitettava paikalleen tai lukko irrotettava ennen ampumapaikalta poistumista.
    2. Kilpailun järjestäjän velvollisuus on tarvittaessa erikseen käskemällä huolehtia siitä, että aseen lukko jää ampumasuorituksen jälkeen auki ja lipas on irti lipasaukosta. Turvalippu laitetaan aseeseen tai lukko otetaan irti, kun ase noudetaan asetelineestä.
    3.  Ammunnassa tarvittavista varusteista voidaan ainoastaan kuulosuojaimet säilyttää juoksuosuuden aikana asetelineessä.
    4. Ampumapaikalta on selkeästi kyltein merkittävä ”KÄVELYALUE”, ks. kohta 1.5.c.

     

    14. Hirvikävely

    14.1 Yleistä

    1. Hirvikävely koostuu kolmesta osalajista; kävelystä, etäisyyden arvioinnista ja ammunnasta.
    2. Kaikki osalajit on suoritettava kokonaan ilman tarpeetonta viivyttelyä.
    3. Kävelymatka on 3–5 km maastoradalla. Kävelysauvojen käyttö on sallittua.
    4. Etäisyyden arviointi suoritetaan neljään hirvikuvion päähän, jotka ovat 50–200 m:n etäisyydellä arviointipaikasta.
    5. Maalitauluna käytetään hirvitaulun keskiötä, johon ammutaan 10 laukausta pystyasennosta 100 metrin matkalta.
    6. Kilpailun tulos saadaan laskemalla etäisyyden arvioinnin ja ammunnan pisteet yhteen.
    7. Hirvikävelyssä noudatetaan soveltuvin osin hirvenjuoksun sääntöjä.

    14.2 Pukeutuminen ja varusteet

    1. Normaalit kevyet ulkoiluun tai urheiluun soveltuvat asusteet ovat sallittuja. Samaa asustetta on käytettävä koko kilpailusuorituksen ajan. Ampujan takki ja -jalkineet ovat kiellettyjä. Ns. ampujankäsinettä, -lakkia ja -silmälaseja saa käyttää.
    2. Etäisyyden mittauslaitteiden käyttö tai kuljetus kilpailureitillä on kielletty.
    3. Matkapuhelimen, tabletin tms. käyttö kilpailureitillä on kielletty.

    14.3 Etäisyyden arviointi

    1. Etäisyyden arviointi suoritetaan täysin metrein neljältä arviointipaikalta neljään hirvikuvion päähän. Kullakin arviopaikalla tehty arvio on lopullinen. Edelliselle arviopaikalle ei saa palata takaisin.
    2. Arviopaikalla työskennellään itsenäisesti. Keskustelu ja yhteistyö toisten kilpailijoiden kanssa on kielletty. Ensin varoitus ja toisesta rikkeestä kilpailija suljetaan pois kilpailusta.
    3. Etäisyyden arviointipaikka voi olla ennen ammuntaa tai sen jälkeen.
    4. Arviointi on suoritettava silmävaraisesti. Käden tai muun apulaitteen käyttö on kielletty.
    5. Saman sarjan kilpailijoiden arviomatkojen summa ei saa vaihdella enempää kuin 10 %.
    6. Mikäli kaikki neljä arviointitehtävää on oikein, saa arvioinnista 600 pistettä. Jokaista virhemetriä kohden vähennetään 2 pistettä 600:sta.

    14.4 Ampumapaikka

    1. Ampumamatka on sata (97–101) metriä. Ampumapaikalla on toimittava siten, että ampuja käsittää sekä ampumapaikkansa että taulunsa numeron.

    14.5 Asemääritykset

    1. Hirvikävelyssä käytettävän aseen tulee olla Metsästysampumasääntöjen yleismääräysten mukainen, ks. kohta 1.21.

    14.6 Määräyksiä ampumapaikkatoimintaan

    1. Ase ja patruunat säilytetään kävelysuorituksen aikana niille varatussa asetelineessä. Muilta osin noudatetaan hirvenjuoksun sääntöjä, katso kohta 13.2.5. 
    2. Kilpailun järjestäjän velvollisuus on tarvittaessa erikseen käskemällä huolehtia siitä, että aseen lukko jää ampumasuorituksen jälkeen auki ja lipas on irti lipasaukosta. Turvalippu laitetaan aseeseen tai lukko otetaan irti, kun ase noudetaan asetelineestä.
    3. Ammunnassa tarvittavista varusteista voidaan ainoastaan kuulosuojaimet säilyttää kävelyosuuden aikana asetelineessä.

    14.7 Ammunta

    1. Ampuminen suoritetaan kävelytaipaleen jälkipuoliskolla. Kilpailijan tulee olla ampumapaikalla yksin (katso sääntökohta 1.8.13b), eikä häntä saa häiritä. Ampumapaikalla ei saa puhua eikä ampumapaikalta saa poistua kesken ammunnan.
    2. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea.
    3. Kilpailuvuonna enintään 13 vuotta täyttävät tytöt ja pojat ampuvat pystyasennosta tukea käyttäen, ks. kohta 1.22.
    4. Ampuma-aika on 7 minuuttia. Aika alkaa siitä, kun kilpailija noutaa aseen asetelineestä ja päättyy siihen, kun kilpailija tuo ammunnan jälkeen aseen asetelineeseen. Jos asetelineet ovat etäällä ampumapaikasta, voidaan ampuma-aikaa lisätä tuomarineuvoston päätöksellä. Ampuma-ajan ylityksestä vähennetään kilpailijan ampumatuloksesta 3 pistettä jokaiselta alkavalta yliaikaminuutilta. Pienemmissä kilpailuissa voidaan ampuma-aikaa kontrolloida pistokokein.
    5. Pistemäärä ampumisesta saadaan kertomalla ampumatulos kuudella. Suurin mahdollinen ampumapistemäärä on 600.
    6. Mikäli taulussa on enemmän kuin 10 luodinreikää, eikä millään lailla voida todeta, mitkä niistä ovat kyseisen ampujan ampumia, lasketaan parhaat osumat ampujan hyväksi.

    14.8 Kilpailun tulos ja sijoituksen ratkaiseminen

    1. Kilpailun tulos (maksimipistemäärä 1200 pistettä) saadaan laskemalla ammunnan ja etäisyyden arvioinnin pistemäärät yhteen.
    2. Sijoituksen ratkaisee saatu pistemäärä.
    3. Tasatuloksen sattuessa voittaa se, jolla on parempi ampumatulos. Ellei eroa synny näin, ratkaisee:
    4. Joukkuekilpailussa voittaa tasatuloksen sattuessa se joukkue, jolla on paras henkilökohtainen tulos. Ellei eroa näin synny katsotaan toiseksi paras tulos jne.

    14.9 Tulosten julkistaminen

    1. Kilpailijan tulos pyritän julkistamaan heti maaliin tulon jälkeen huomioiden sarjan tasapuolisuuden (arviointi) vaatimukset.

     

    15. Hirvenhiihtely

    15.1 Yleistä

    1. Noudatetaan hirvikävelyn sääntöjä seuraavin poikkeuksin:
    2. Kilpailu koostuu kolmesta osalajista; hiihdosta, etäisyyden arvioinnista ja ammunnasta. Kaikki osalajit on suoritettava kokonaan ilman tarpeetonta viivyttelyä.

    15.2 Kilpailun suoritus

    1. Kilpailuissa käytetään perinteistä hiihtotyyliä. Hiihtomatka on 7–9 km helpohkoa murtomaata.
    2. Kilpailussa tarvittavat varusteet, ase mukaan lukien on kuljetettava koko kilpailun ajan mukana. Kilpailuvuonna enintään 16-vuotta täyttävät tytöt ja pojat, sekä vähintään 65 vuotta täyttävät naiset ja 80 vuotta täyttävät miehet voivat hiihtosuorituksen ajan säilyttää aseen, patruunat ja kuulosuojaimet asetelineessä.
    3. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea sukset jalassa. Aseen kantohihnojen tai valjaiden käyttö apuna on sallittua.
    4. Kilpailuvuonna enintään 13 vuotta täyttävät tytöt ja pojat ampuvat pystyasennosta tukea käyttäen, ks. kohta 1.22.
    5. Aseiden kuljettamisessa ja ampumapaikkatoiminnassa noudatetaan hirvenhiihdon sääntöjä, katso kohta 11.3.9. 

     

    16. Pohjoismainen metsästysammunta

    16.1 Yleistä

    1. Noudatetaan virallisia sääntöjä Regler för Nordiskt Mästerskap i Jaktskytte (Pohjoismaisten metsästysammuntojen säännöt) muilta osin, kuin alla on lueteltu:
    2. Haulimateriaalina on sallittua käyttää kilpailun järjestäjän ilmoittamia materiaaleja.
    3. Pohjoismaisessa trapissa ampumapaikat voivat olla Suomen metsästystrap -sääntöjen mukaisesti suorassa linjassa.
    4. Mikäli N-sarjan ampuja voisi iältään kilpailla vähintään sarjassa S60, voi hän kaurisammunnassa ampua ns. "korkeammasta asennosta”.

    16.2 Viralliset säännöt

    1. Viralliset, kulloinkin voimassa olevat säännöt löytyvät Suomen Metsästäjäliiton kilpailusivuilta. Siellä on myös virallisten, ruotsinkielisten sääntöjen epävirallinen, suomenkielinen käännös.
    2. Tapauksissa, joihin näistä säännöistä ei löydy mainintaa, mutta Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumasäännöistä löytyy, noudatetaan Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumasääntöjä.

    Pohjoismaisen metsästysammunnan luodikkotaulu

     

    17. Eurooppalainen metsästysammunta

    Eurooppalaisen metsästysammunnan luodikkotaulut
    Eurooppalaisen metsästysammunnan luodikkotaulut

    17.1 Yleistä

    1. Noudatetaan virallisia sääntöjä Combined Game Shooting rules (Eurooppalaisten metsästysammuntojen säännöt) muilta osin kuin alla on lueteltu:
    2. Säännöissä määritellyn kilpailumuodon, joka käsittää 40 luodikkolaukausta + 50 trap kiekkoa + 50 compak kiekkoa sijasta voidaan kilpailla myös puolta pienemmillä laukaus- ja kiekkomäärillä. Ne ovat tällöin 20 luodikkolaukausta + 25 trap kiekkoa + 25 compak kiekkoa.
    3. Kilpaillaan yhdistelmäkilpailun lisäksi myös luodikkokilpailu samoilla sarjajaoilla kuin yhdistelmäkilpailu.
    4. S55 ja S65 -sarjan ampujat voivat ampua kettukuvion viimeisenä. Tällöin ampujan ampumajärjestys on kauris, gemssi, sika ja kettu.
    5. S55 ja S65 -sarjan ampujat voivat ampua kettukuvion polviasennosta tai istuviltaan. Jos ampuja haluaa ampua istuen, järjestäjän on asettava ampujien käyttöön jakkara, jonka päällä ampuja saa istua. Jakkaran mitat on oltava 15 cm x 22 cm x 30 cm. Jakkaran käyttö on ampujalle vapaaehtoista.
    6. Mikäli N-sarjan ampuja voisi iältään kilpailla vähintään sarjassa S55, voi hän ampua kettukuvion samoilla säännöillä kuin S55-sarjalaiset.

    17.2 Viralliset säännöt

    1. Viralliset, voimassa olevat säännöt löytyvät Suomen Metsästäjäliiton kilpailusivuilta. Siellä on myös virallisten, englanninkielisten sääntöjen epävirallinen, suomenkielinen käännös.
    2. Tapauksissa, joihin näistä säännöistä ei löydy mainintaa, mutta Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumasäännöistä löytyy, noudatetaan Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumasääntöjä.

     

    18. Metsästysammuntojen suomen mestaruuskilpailut

    1. Suomen mestaruuskilpailut järjestetään seuraavissa lajeissa: metsästyshirvi, metsästysluodikko, pienoishirvi, pienoisluodikko, ilmahirvi, ilmaluodikko, metsästyshaulikko, metsästystrap, hirvenhiihto, hirvenjuoksu, hirvikävely, hirvenhiihtely, pohjoismainen metsästysammunta, sekä eurooppalainen metsästysammunta.

    18.1 Kilpailujen toimeenpano

    1. Kilpailujen järjestäjän, kilpailuajan ja -paikan määrää Suomen Metsästäjäliiton liittohallitus.
    2. Kilpailukutsun lähettää järjestävä piiri kullekin piirille vähintään 3 kk ennen kilpailua. Kilpailukutsussa ilmoitetaan kilpailuaika, -paikka ja päiväohjelma. Tarkemmat tiedot kilpailuohjeineen lähetetään piireille viimeistään 1 kk ennen kilpailua.
    3. -
    4. Kilpailuihin on nimettävä tuomarineuvosto, jossa on puheenjohtaja ja neljä jäsentä.  SML:n metsästysammunnan kilpailutyöryhmä nimittää SM-kilpailujen tuomarineuvostot. Kilpailun järjestäjä esittää tuomarineuvostoon puheenjohtajaa ja kolmea jäsentä. Kilpailutyöryhmästä nimitetään tuomarineuvostoon ko. lajivastaava tai hänelle sijainen. Mahdollisuuksien mukaan kaikkien tuomarineuvoston jäsenten tulee olla eri piireistä. Kilpailun järjestävästä organisaatiosta ei voi olla jäseniä tuomarineuvostossa.

    18.2 Osallistumisoikeus

    1. Mestaruuskilpailuihin on oikeutettu osallistumaan jokainen SML:n piiri, joka edellisenä kalenterivuotena on suorittanut jäsenmaksunsa liitolle. Osanotto-oikeutettuja ovat SML:n jäsenet.
      Samoissa suomenmestaruuskilpailuissa kilpailija on oikeutettu osallistumaan vain yhteen lajinsa sarjaan ja yhteen viestikilpailuun.

    18.3 Ilmoittautuminen

    1. Ilmoittautumiset suorittaa ao. SML:n piiri. Piirit vastaavat siitä, että kilpailujoukkueen kaikki jäsenet ovat todistettavasti Suomen Metsästäjäliiton jäseniä.
      Piiri voi ilmoittaa kilpailuihin haluamansa määrän kilpailijoita. Ulkomaalaiset kilpailijat ilmoittautuvat suoraan järjestäjille
    2. Ilmoittautumiset SM-kilpailuun on lähetettävä sähköpostitse kilpailun järjestäjälle 12 vrk ennen kilpailuja järjestäjän ilmoittamassa muodossa tai muulla järjestäjän ilmoittamalla tavalla. Järjestäjän on lähetettävä vastaanottokuittaus ilmoittautumisen vastaanotosta. Mikäli piirin ilmoittautuminen myöhästyy, korotetaan osanottomaksu kaksinkertaiseksi / laji / kilpailija.
    3. Sarjoihin S13, S16 ja S20 ilmoitettavista kilpailijoista on ilmoitettava myös kilpailijan sukupuoli.

    18.4 Muutokset

    1. Ilmoittautumisajan jälkeen piiri saa vaihtaa kilpailijoita, mutta vaihdosta on ilmoitettava kirjallisesti kilpailukansliaan viimeistään lajin asianomaisen sarjan alkamispäivää edeltävänä päivänä kello 19.00 mennessä.

    18.5 Osanottomaksut

    1. Osanottomaksut kaikkiin lajeihin hyväksyy metsästysammunnan kilpailutyöryhmä.  Kilpailija voi saada takaisin maksamansa osanottomaksun, jos pystyy osoittamaan kilpailun järjestäjälle hyväksyttävän syyn.

    18.6 Aikataulu ja ohjelma

    1. SM-kilpailuissa jokaisen piirin kilpailijat on arvottava tasaisesti oman sarjansa koko ampuma-ajalle, mikä on huomioitava myös tietokonearvonnan ohjelmaa laadittaessa.
    2. Mestaruuskilpailujen aikataulu on laadittava siten, että sarjan alkukilpailu ja loppukilpailu voidaan ampua samana päivänä. Järjestelyissä on pyrittävä siihen, että sarja kilpailee yhtäjaksoisesti. Sarjan vaihtuessa voivat eri sarjojen edustajat ampua samassakin erässä.
    3. Kilpailujen järjestäjä voi toimeenpanna kilpailujen yhteydessä täytelajeja, mutta niissä ei voida kilpailla Suomen mestaruudesta.

    18.7 Joukkuekilpailut ja viestit

    1. Piirien välillä käydään joka lajissa kaksi erillistä joukkuekilpailua (miesten ja naisten joukkuekilpailu). Miesten joukkuekilpailun tulos on kunkin piirin 10 parhaan miesten sarjoihin osallistuneen kilpailijan alkukilpailutulosten summa. Y-sarjassa kilpailevat osallistuvat miesten joukkuekilpailuun. Naisten joukkuekilpailun tulos on kunkin piirin kolmen parhaan naisten sarjoihin osallistuneen kilpailijan alkukilpailutulosten summa. Hirvikävelyssä ja -hiihtelyssä käydään yksi joukkuekilpailu. Siihen lasketaan kunkin piirin 10 parhaan kilpailijan tulos kaikki sarjat huomioiden.
      Pohjoismaisessa metsästysammunnassa käydään yksi joukkuekilpailu. Siihen lasketaan kunkin piirin 5 parhaan kilpailijan tulos. Eurooppalaisessa metsästysammunnassa käydään yksi joukkuekilpailu molemmissa, sekä yhdistelmä- että luodikkokilpailussa. Niihin lasketaan kunkin piirin 5 parhaan kilpailijan tulos.
    2. S16 ja S20 -sarjassa kilpailleen pojan tulos lasketaan miesten joukkuekilpailun tulokseen, mikäli hänen alkukilpailutuloksensa on vähintäänkin 10. paras piirinsä miesten sarjoihin osallistuneista. Vastaavasti S16 ja S20 -sarjassa kilpailleen tytön tulos lasketaan naisten joukkuekilpailun tulokseen, mikäli hänen alkukilpailutuloksensa on vähintäänkin 3. paras piirinsä naisten sarjoihin osallistuneista.
    3. Metsästysluodikossa, pienoisluodikossa, ilmaluodikossa, hirvenhiihdossa sekä -juoksussa ei S13-sarjan tuloksia lasketa miesten tai naisten joukkuekilpailujen tuloksiin, vaan heillä on oma joukkuekilpailu. Siihen lasketaan piirin kolmen parhaan kilpailijan (alkukilpailun) tulos.
    4. Mikäli piirin joukkueeseen kuuluminen on selvitettävä eri sarjoissa saman tuloksen saaneiden kilpailijoiden välillä, tehdään ratkaisu joukkueeseen pääsemisestä lajikohtaisen tasatulossääntöjen mukaan.
    5. Hirvenhiihdon ja hirvenjuoksun SM-kilpailujen ohjelmaan kuuluvat myös piirienväliset viestit sarjoissa Y, Y50 ja N. Y ja Y50 sarjojen viestijoukkueet koostuvat neljästä ja naisjoukkue kolmesta kilpailijasta.

    18.8 Palkinnot

    1. Kilpailun järjestäjä hankkii mestaruusmitalit kunkin sarjan kolmelle parhaalle kilpailijalle, joukkuekilpailun mitalit S13-, M- ja N-sarjoissa, joukkuekilpailun mitalit hirvikävelyyn ja -hiihtelyyn sekä hirvenhiihdon ja hirvenjuoksun viestimitalit sarjoissa Y, Y50 ja N.
    2. Kilpailut järjestävä piiri vastaa siitä, että palkinnot ovat kilpailujen arvon mukaiset. Kunniapalkintojen tulee olla esinepalkintoja, ei rahaa.
    3. Täytelajien palkintojen suhteen voi kilpailujen järjestäjä menetellä haluamallaan tavalla.

    18.9 Metsästyshirven, metsästysluodikon, metsästyshaulikon ja metsästystrapin sarjat

    1. Metsästyshirvessä, metsästyshaulikossa ja metsästystrapissa kilpaillaan kymmenessä sarjassa: S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
    2. Metsästysluodikossa kilpaillaan yhdessätoista sarjassa: S13, S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
    3. S13, S16 ja S20 -sarjoissa voivat kilpailla ne tytöt ja pojat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 13, 16 tai 20 vuotta. Sarjoihin M50, M60, M70, M80, N50 ja N65 voivat osallistua ne, jotka täyttävät kilpailuvuonna vähintään 50, 60, 65, 70 tai 80 vuotta.

    18.10 Metsästyshirven ja metsästysluodikon alku- ja loppukilpailu

    1. Kilpailut käsittävät alkukilpailun ja loppukilpailun.
    2. Loppukilpailuun pääsee kaikissa sarjoissa 10 parasta ampujaa sekä ne kilpailijat, joilla on sama tulos kuin sarjan 10. sijalle sijoittuneella.

    18.11 Metsästyshaulikon ja metsästystrapin alku- ja loppukilpailu

    1. Kilpailut käsittävät yhden 25 kiekon sarjan. Tämän lisäksi ammutaan 25 kiekon loppukilpailu.
    2. Loppukilpailuun pääsevät kaikki vähintään 24 kiekkoa rikkoneet kilpailijat. Jos sarjassa Y, M50 , M60 ja M70  heitä ei ole vähintään kymmenen, pääsevät loppukilpailuun kymmenen parhaan tuloksen ampunutta kilpailijaa sekä kymmenenneksi sijoittuneen kanssa tasatuloksen ampuneet.
      Jos muissa sarjoissa vähintään 24 kiekkoa rikkoneita kilpailijoita ei ole viittä, pääsevät loppukilpailuun sarjan viisi parhaan tuloksen ampunutta kilpailijaa sekä viidenneksi sijoittuneen kanssa tasatuloksen ampuneet.

    18.12 Pienoishirven ja pienoisluodikon sarjat

    1. Pienoishirvessä kilpaillaan kymmenessä sarjassa: S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
    2. Pienoisluodikossa kilpaillaan yhdessätoista sarjassa: S13, S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.

    18.13 Pienoishirven ja pienoisluodikon alku- ja loppukilpailu

    1. Kilpailut käsittävät alkukilpailun ja loppukilpailun.
    2. Loppukilpailuun pääsee kaikissa sarjoissa 10 parasta ampujaa sekä ne kilpailijat, joilla on sama tulos kuin sarjan 10 sijalle sijoittuneella.

    18.14 Ilmahirven ja ilmaluodikon sarjat

    1. Ilmahirvessä kilpaillaan kymmenessä sarjassa: S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
    2. Ilmaluodikossa kilpaillaan yhdessätoista sarjassa: S13, S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.

    18.15 Ilmahirven ja ilmaluodikon alku- ja loppukilpailu

    1. Kilpailut käsittävät alkukilpailun ja loppukilpailun.
    2. Loppukilpailuun pääsee kaikissa sarjoissa 10 parasta ampujaa sekä ne kilpailijat, joilla on sama tulos kuin sarjan 10 sijalle sijoittuneella.

    18.16 Hirvenhiihdon ja hirvenjuoksun sarjat

    1. Kilpailu tapahtuu yhdessätoista sarjassa: S13, S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
    2. S13, S16 ja S20 -sarjoissa voivat kilpailla ne tytöt ja pojat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 13,16 tai 20 vuotta. Sarjoihin M50, M60, M70, M80, N50 ja N65 voivat osallistua ne, jotka täyttävät kilpailuvuonna vähintään 50, 60, 65, 70 tai 80 vuotta.

    18.17 Hirvenhiihdon ja hirvenjuoksun ikäryhmät ja aikapisteet

    1. Paras hiihtäjä tai juoksija saa kussakin sarjassa ja ikäryhmässä 300 pistettä.
    2. Ikäryhmän omien aikapisteiden saamiseksi edellytetään, että ko. ikäryhmässä on vähintään kaksi (2) kilpailijaa, jotka kilpailevat SM-arvosta ja saavat lopputuloksen. Muutoin hiihto- tai juoksuaikaa verrataan kyseisen sarjan tai lähimmän alemman ikäryhmän parhaaseen aikaan ja pisteet määräytyvät sen mukaan. Koskee sarjoja Y, M60, M70, M80, N, N50 ja N65. Jos sarjan tai ikäryhmän nopein hiihtäjä tai juoksija ei kilpaile SM-arvosta, lasketaan hänelle ja SM-arvosta kilpaileville omat aikapisteet.
    3. Y, M60, M70 ja N-sarjoissa lasketaan omat aikapisteet ikäryhmille Y40, M65, M75 ja N40. Mikäli kuitenkin jollakin Y40, M65, M75 tai N40 ikäryhmään kuuluvalla on sarjan paras hiihto- tai juoksuaika, lasketaan koko sarjan aikapisteet sen perusteella.
    4. N50, N65 ja M80 -sarjoissa lasketaan omat aikapisteet viiden vuoden välein 55, 70 ja 85 vuodesta lähtien. Vanhemman ikäryhmän parasta aikaa verrataan nuoremman ikäryhmän parhaaseen aikaan. Mikäli vanhempi on nopeampi, lasketaan nuoremman ikäryhmän tai sarjan aikapisteet vanhemman ajan perusteella.
    5. S13, S16 ja S20 -sarjoissa sekä tytöillä että pojille lasketaan omat hiihto- ja juoksupisteet.
    6. Sarjassa S13 lasketaan omat pisteet niille, jotka kilpailuvuoden aikana täyttävät enintään 7, 9, 11 tai 13 vuotta. Jos nuorempi on nopeampi, lasketaan vanhemman ikäryhmän aikapisteet nuoremman ajan perusteella.

    18.18 Hirvikävelyn ja hirvenhiihtelyn sarjat

    1. Kilpaillaan kuudessa sarjassa: S13, S18, N, Y, S65 ja Metsästäjäsarja.
    2. S13 ja S18 -sarjoissa voivat kilpailla ne tytöt ja pojat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 13 tai 18 vuotta.
    • N-sarjassa voivat kilpailla naiset ja tytöt.
    • Y-sarjassa voivat kilpailla miehet, naiset, tytöt ja pojat.
    • S65 sarjaan voivat osallistua ne, jotka täyttävät kilpailuvuonna vähintään 65 vuotta.

    Metsästäjäsarjassa voivat kilpailla kaikki ne, jotka eivät osallistu kilpailuvuonna ko. kilpailutapahtuman (hirvenhiihdon tai hirvenjuoksun) muihin SM-lajeihin. Ampumatukea käyttävät voivat kilpailla ainoastaan sarjassa S13.

    18.19 Pohjoismaisen ja eurooppalaisen metsästysammunnan sarjat

    Katso kohdat 16.2 ja 17.2.

    18.20 SM-arvon saavuttaminen

    1. Henkilökohtaisessa kilpailussa sarjalla on SM-arvo, jos siihen osallistuu vähintään yksi kilpailija.

     

    19. Suurmestarimerkkivaatimukset

    1. Suurmestariluokka on ainoa ampumaluokka, jonka metsästysammunnoissa voi suorittaa.
    2. Suurmestariluokan voi suorittaa metsästysammuntojen SM-kilpailuissa. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa metsästysammunnassa suurmestariluokan voi suorittaa myös metsästysammuntojen PM- ja EM-kilpailuissa.
    3. Lajeina ovat hirvenhiihto, hirvenjuoksu, hirvikävely, hirvenhiihtely, metsästyshaulikkoammunta, metsästystrapammunta, metsästyshirviammunta, metsästysluodikkoammunta, pienoishirviammunta, pienoisluodikkoammunta, ilmahirviammunta, ilmaluodikkoammunta, pohjoismainen metsästysammunta ja eurooppalainen metsästysammunta.

    Laukaisumäärät ja vaadittavat pistemäärät sarjoittain:

    19.1 Metsästyshirviammunta (4+6+10)

    S16 175 M70 175
    S20   183   M80 160
    Y 190 N 180
    M50 185 N50 178
    M60 180 N65   160

     

    19.2 Metsästysluodikkoammunta (5+5+5+5)

    S13 185 M70 170
    S16 170 M80 155
    S20 178 N 178
    Y 188 N50 176
    M50 183 N65 155
    M60 178    

     

    19.3 Ilmahirviammunta (20+10)

    S16 260 M70 255
    S20 275 M80 222
    Y 286 N 267
    M50 276 N50 246
    M60 272 N65 210

     

    19.4 Ilmaluodikkoammunta (5+5+5+5+5+5)

    S13 299 M70 260
    S16 270 M80 220
    S20 288  N 280
    Y 288 N50 260
    M50 280 N65 220
    M60  275    

      

    19.5 Pienoishirviammunta (20+10)

    S16  250  M70  255
    S20 276 M80 222
    Y 280 N 265
    M50 276 N50 246
    M60 272 N65 210

     

    19.6 Pienoisluodikkoammunta (5+5+5+5+5+5)

    S13 276  M70  237
    S16 220  M80  160 
    S20  250 N 238
    Y 256  N50  220
    M50 252 N65  160
    M60 248    

     

    19.7 Metsästyshaulikkoammunta (25+25)

    S16  44 M70  44 
    S20 48 M80 42
    Y  50 N 46
    M50 48  N50 44
    M60 46 N65  42

     

    19.8 Metsästystrapammunta (25+25)

    S16  44  M70 44
    S20 48 M80  42
    Y 50 N 46
    M50  48 N50 44
    M60  46 N65  42

     

    19.9 Hirvenhiihto

    S13  1120  M70  1070
    S16 1065 M80 1050
    S20 1120 N 1100
    Y 1140 N50 1060
    M50 1120 N65 1050
    M60 1120    

      

    19.10 Hirvenjuoksu

    S13  1120  M70  1080 
    S16 1075 M80  1050
    S20  1130 N 1110
    Y 1150 N50 1070
    M50 1130 N65 1050
    M60 1130    

          

    19.11 Hirvenhiihtely ja hirvikävely

    N  1110  S13  1110 
    Y 1150  S18 1110
    S65  1130 Metsästäjä 1110

     

    19.12 Pohjoismainen metsästysammunta

    S20  345  S60  355 
    M 380  S70 280
    N 320    

     

    19.13 Eurooppalainen metsästysammunta, luodikko

      20 ls  40 ls   20 ls  40 ls
    S20 197 394 S55  198 396
    M 199 398 S66 196 392
    N 197 394      

     

    19.14 Eurooppalainen metsästysammunta, yhdistelmä

    S20  20 ls+50 k  40 ls+100 k     20 ls+50 k  40 ls+100 k
    S20 360 735 S55  365  740
    M 390 770 S66  360 730
    N 340 720