Lyijyn käyttökielloista aiheutuu kohtuuttomia haittoja

Metsästäjäliiton kutsusta Riihimäelle kokoontui 26.11. monia aseisiin ja ampumiseen liittyviä sidosryhmiä, jotka keskustelivat Euroopan Komission alulle laittamista lyijyn käytön rajoitusprosesseista.

Metsästäjäliitto kutsui aseisiin ja ampumaharrastukseen liittyviä sidosryhmiä asioista Riihimäelle 26.11. Tilaisuudessa keskusteltiin Euroopan komission alulle laittamista lyijyn käytön rajoitusprosesseista. Ensimmäisenä komission tavoitteena on kieltää lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla. Vireillä on kuitenkin myös lyijyn käytön täyskielto kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa.

Suomessa vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit kiellettiin jo vuonna 1996. EU:ssa on kuitenkin maita, joissa tällaisia rajoituksia ei vielä ole. Tästä syystä lyijyhaulikieltoa ollaan laajentamassa, ja tällä hetkellä käynnissä on kaksikin erillistä lyijyn käytön rajoitusprosessia. 

Toinen on vuonna 2015 alkanut lyijyhaulien kieltoesitys kosteikkoalueilla. Sen suhteen edunvalvontaa on tehty jo pitkään Suomessa ja kansainvälisesti, mutta esitykseen on tuotu viime metreillä ylimääräisiä tiukennuksia, joista tilaisuudessa keskusteltiin. Uutuutena komission esitykseen on tuotu lisäys siitä, että lyijykielto ulottuisi 400 metrin suoja-alueen päähän kosteikkoalueesta, ja se sisältäisi myös kiellon pitää hallussaan lyijyhauleja sisältäviä patruunoita tuolla alueella. Siirtymäaika on puolitettu 18 kuukauteen, mutta esityksessä tarjotaan 36 kuukauden siirtymäaikaa niille maille, joilla kosteikkoalueita on yli 20 % pinta-alasta, jos maat suostuvat lyijyhaulien totaalikieltoon maassaan. Valvonnan helpottamiseksi komissio tarjoaa kosteikkoisille maille, kuten Suomelle, kansallisesti asetettavaa totaalikieltoa.

Tämän rinnalla komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHAa) selvittämään lyijyn käytön vaikutuksia myös kaikessa muussa ampumatoiminnassa sekä kalastusvälineissä. Tämä esitys on paljon edellistä kattavampi, sillä se koskee kaikkea metsästystä ja urheiluammuntaa. Esitys on edennyt materiaalinkeräysvaiheeseen, jossa alan asiantuntijoilta halutaan taustatietoa 16.12. mennessä, ja arvioiden mukaan esitys voisi tulla voimaan muutaman vuoden sisällä.

Metsästäjäliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa esitysten etenemiseen päätöksenteon kaikilla tasoilla, sillä kielloilla on monenlaisia vaikutuksia metsästykseen. Koska etenkin totaalikielto vaikuttaa voimakkaasti myös esimerkiksi ampumaurheiluun ja suomalaiseen aseteollisuuteen, mukaan keskusteluihin haluttiin myös muita sidosryhmiä. ”Totaalikielto lopettaisi käytännössä urheiluammunnan lähes kokonaan, sillä hyviä ja edullisia vaihtoehtoja lyijylle ei ole olemassa. Myös ampumaradoille ja patruunavalmistajille kiellosta aiheutuisi suuria vaikeuksia.”

”Palaverin tarkoituksena oli jakaa tietoa esityksistä sekä pohtia yhteisiä keinoja vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti molempiin esityksiin”, kertoo Jussi Partanen Metsästäjäliitosta. Paikalla olivat Metsästäjäliiton kutsusta maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Reserviurheiluliitto, Reserviupseeriliitto, Asehistorian liitto, Asehistoriallinen seura, Firearms United Finland, Asealan Elinkeinonharjoittajat, Asekauppiaiden liitto, Hjort, Teuvo Louhisola Oy, Sako, Ampumaurheiluliitto, Ampumahiihtoliitto ja Nammo Lapua.

Metsästäjäliitto hyväksyy lyijyhaulien kieltämisen kosteikoilla koko EU:n laajuisesti, sillä lyijystä on todistetusti haittaa vesilinnustolle. Kosteikoiksi pitää kuitenkin katsoa vain näkyvän veden alueet, eikä turvemaita, jotka nyt on otettu mukaan kosteikon määritelmään. Metsästäjäliitto ei kuitenkaan kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. ”Mielestämme ei ole syytä tehdä kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti vaan selvitettävä perusteellisesti muutosten hyödyt ja haitat monelta kantilta.”

Lisätietoja:

Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi