Maa- ja metsätalousministeriössä on valmistumassa strategiatyöryhmän raportti taantuvien vesilintu-kantojen hoitamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Työryhmän työ päättyi 25.1.2023. Ministeriö lähetti lopullisen luonnosversion työryhmän jäsenille kommentoitavaksi 14.2.2023. Metsästäjäliitto esitti raporttiin eriävän mielipiteen yhdessä MTK:n kanssa 17.2.2023.

20.02.2023 11:02

Metsästäjäliitto katsoo, että taantuvien vesilintujen kantojen hoitaminen ja elvyttäminen on hyvin tärkeää. Liitto yhtyy moniin ministeriön raporttiluonnoksen esityksiin mm. vuorokautisen metsästysajan rajaamiseksi sellaiseen valoisaan aikaan, jolloin lintujen tunnistaminen on varmasti mahdollista.

Metsästäjäliitto ja MTK esittivät eriävän mielipiteen strategiaryhmän loppuraporttiin saaliskiintiöiden ja ravintohoukuttimen käytön rajoittamisen osalta. Tavalliselle metsästäjälle rajoittaminen tarkoittaisi liiton mielestä käytännössä ravintohoukuttimen käytön täyskieltoa. Keinotekoisen ravintohoukuttimen käyttö (esim. viljanjyvät) olisi jatkossa raportin mukaan metsästäjille luvanvaraista.

Metsästäjäliitto esittää taantuvien vesilintulajien kiintiöksi kaksi lintua kaudessa, raporttiluonnoksen kiintiö yksi lintu päivässä

Taantuvien vesilintulajien (haapana, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi) osalta Metsästäjäliitto esitti yhdessä alan toimijoiden kanssa ministeriön raportin esitystä selkeästi tiukempaa saalisrajoitusta. Liiton esitys on metsästäjäkohtaisesti kaksi taantuvien lajien vesilintua koko metsästyskauden aikana, kun raportissa esitetään yhtä lintua päivässä metsästäjää kohti. Metsästäjäliitto katsoo, että ministeriön raporttiluonnoksen esitys taantuvien vesilintujen yhden linnun päiväkiintiöksi ei vähennä tavoitteena olevaa taantuvien lajien metsästyskuolleisuutta, sillä lajien saalismäärät ovat jo nyt varsin pienet.

Raportissa esitetään lisäksi elinvoimaisille lajeille sinisorsalle ja taville viiden yksilön päiväkiintiötä. Metsästäjäliiton ja useiden alan toimijoiden mielestä sinisorsan tai tavin saaliskiintiöintiin ei ole tarvetta, sillä niiden kannat on maassamme kestävällä tasolla.

Metsästyksen läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi Metsästäjäliitto esitti yhdessä alan toimijoiden kanssa käyttöönotettavaksi amerikkalaistyyppistä ”tagi” eli saalismerkkikäytäntöä. Merkintä olisi joko saalismerkki saalislintuun kiinnitettynä tai sähköinen OmaRiista -järjestelmän saalispaikkamerkintä. Tällä varmistettaisiin saaliskiintiön seuranta ja läpinäkyvyys.

Ministeriön raporttiluonnoksen esitykselle vesilintujen ravintohoukuttimen käytön rajoittamiselle metsästyksessä ei alan toimijoiden mielestä ole kunnollisia perusteluja. Saaliskiintiöinti on sen sijaan tehokkain toimi vaikuttaa taantuvien sorsalajien metsästyskuolleisuuteen. Viljalla houkuttelua käytetään pääasiassa elinvoimaisen sinisorsan metsästyksessä. Ravintohoukuttelua käytetään myös metsästysmatkailutiloilla, joiden liiketoiminta ei voi perustua epävarmaan mahdollisuuteen saada määräaikaisia ruokintalupia.

Ravintohoukuttimen käytön vaikutusten ja sen avulla tapahtuvan metsästyksen saalismäärien selvittämiseksi alan toimijat esittivät kentän toimijoiden ja organisaatioiden kuulemista, vuorovaikutusta ja vaikuttavuusarvioinnin tekemistä ennen johtopäätösten, kuten ravintohoukutinrajoituksen tekemistä.

Metsästäjäliitto katsoo, että myös alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallinen riistaneuvosto on osallistettava vesilintustrategian kuulemiseen ja päätöksentekoon.