Metsästäjäliitto antoi komissiolle vastineen Luonto-Liiton susiselvityksestä

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari vieraili EU:n suurpetoseminaarissa Euroopan parlamentissa 7.3. Luonto-Liitto esitteli siellä maanantaina julkaistun selvityksensä sudenmetsästykseen myönnetyistä poikkeusluvista. Metsästäjäliitto laati selvitykselle vastineen ja luovutti sen tilaisuudessa Euroopan komission luonnonvarapääomayksikön johtaja Humberto Delgado Rosalle sekä muille paikalla olleille tahoille.

Luonto-Liiton selvitys ei perustu nykyiseen lupakäytäntöön

Luonto-Liitto toteaa, että susilupia myönnetään nykyisin lähinnä pelkoperusteisesti ja vaihtoehtoisia menetelmiä ei hyödynnetä riittävästi. Tämä tieto on kuitenkin vanhentunutta, sillä selvitys tarkastelee vain yhden metsästysvuoden (2016–2017) lupapäätöksiä. Nykyinen lupakäytäntö on huomattavasti tiukempi, ja lupia ei myönnetä pelkin sosiaalisin perustein.

Kannanhoidon tulisi olla joustavaa ja perustua luotettavaan kanta-arvioon

Kun suden kannanhoitoa suunnitellaan tämän päivän Euroopassa, on toki ymmärrettävä ihmisten aiheuttaman kuolleisuuden merkitys, mutta samalla huomioitava suden hyvä lisääntymiskyky. Kannan koko voi vaihdella hyvin paljon vuoden aikana. Siksi kannanarviointia pitäisi tehdä nykyistä useammin. Tällä hetkellä hyödynnetään lähes vuoden vanhaa tietoa ajalta ennen kevään pentueiden syntymistä. Sen jälkeen on muodostunut myös useita uusia laumoja. Luonnonvarakeskus on myös todennut, että koska kannanarviointimenetelmä on muuttunut, tulokset eivät ole suoraan verrannollisia aiempiin vuosiin.

Susi mukautuu erinomaisesti vallitseviin oloihin

Luonto-Liitto toteaa selvityksessään, että susi ei ole vuosien saatossa muuttanut käyttäytymistään. Lisäksi selvityksessä mainitaan sen mukautuvan hyvin vallitseviin oloihin. Metsästäjäliitto on vahvasti samaa mieltä, että susi sopeutuu todella monenlaisiin oloihin. Tämän ovat viime aikoina todistaneet muun muassa ranskalaiset lammastilalliset, jotka ovat joutuneet jatkuvasti keksimään uusia keinoja torjua susivahinkoja.

Se, ovatko sudet muuttuneet rohkeammiksi, on vielä avoin kysymys.  Rajaseutujen kulkijasta on tullut koko Suomen kylien asukki. Susihavaintomäärä onkin kasvanut 5 856:sta (joista 1 170 pihakäyntiä) 15 164:een (3 887 pihakäyntiä) vuosien 2012–2017 välillä. Metsästäjäliitto pitää kannanhoidon perustana riittävän laadukasta kannanarviota, jota varten liitto on kannustanut metsästäjiä aktiiviseen havainnointiin. Havaintoaktiviteetti on myös siis noussut, ja seurantajaksolla levinneisyysalue on laajentunut ja kattaa aiempaa enemmän tiiviimmin asuttuja alueita. Erityisellä mielenkiinnolla odotamme kevään 2018 kanta-arviota.  

Kestävä kannanhoito edellyttää laillista sudenmetsästystä

Metsästäjäliitto tukee objektiivista, tieteellistä suurpetojen kannanhoitoa sekä puolueetonta tiedonvälitystä sidosryhmien välillä. Liitto pitää kestävää, laillista metsästystä oleellisena osana kannanhoitoa.