Jaktskytteregler 2022

Finlands Jägarförbund r.y

INNEHÅLLSFÖRTECKNING

• Finlands Jägarförbund r.y 
  Finlands viltcentral 
  Försäkringar
  Jaktskytteregler 2022

---

1. Allmänna bestämmelser

2. Allmännä bestämmelser för hagelgrenarna

3. Jaktskytte

4. Jägartrap

5. Älgskytte

6. Tjäderskytte

7. Miniatyrälgskytte

8. Miniatyrtjäderskytte

9. Luftgevärsälg

10. Luftgevärstjäder 

11. Älgskidskytte

12. Älgskidskyttestafett

13. Älglöpning och älglöpningsstafett

14. Älggång

15. Älgskidning

16. Nordiskt jaktskytte

17. Europeiskt jaktskytte

18. Finlandändska mästerskap i jaktskytte

19. SKrav för stormästare

---

 

Finlands Jägarförbund

Finlands Jägarförbund är den största på frivilligt medlemskap baserade intresseorganisationen för jägare i Finland. Förbundets medlemskår består av mer än 2 700 jaktföreningar och deras mer än 145 000 medlemmar.

Jägarförbundets huvudsakliga uppgift är att främja jakten. I rollen som intressebevakare för de finländska jägarna främjar vi hållbar jakt och jaktföreningsverksamhet samt utbildar kompetenta och ansvarsfulla jägare.

Jägarförbundet

• Engagerar sig i politik som berör jakt i hemlandet och utomlands
• Utbildar jägare och producerar utbildningsmaterial exempelvis för kurser för ungdomar, föreningsverksamhet,
• övnings-skytte och jaktskyttedomare samt i föreningsverksamhet
• Ger ut tidningen Jakt och driver webbplatsen Jahtimedia.fi.
• Ordnar Tjäderläger för ungdomar och annan ungdomsverk- samhet
• Bär huvudansvaret för jaktskyttetävlingsverksamheten i Finland, främjar jaktskyttesporten och stöder skjutbanorna
• Producerar nationellt betydelsefulla projekt

Främjar och värnar om den finländska jaktkulturen; förbundet har bland annat bidragit till grundandet av Finlands Jaktmuseum

Finlands Jägarförbund grundades 1921. Förbundet är en riksomfattande organisation med 16 distriktsorganisationer.

God skjutskicklighet är en av grundförutsättningarna för jaktfärdighet. Jaktskyttegrenarna är planerade uttryckligen för att utveckla de färdigheter som behövs vid jakt med jaktvapen.

Jaktskyttegrenarna passar alla åldrar, eftersom det finns tävlingsklasser för såväl yngre som äldre deltagare och både för män och kvinnor. Tusentals personer i Finland har jaktskyttegrenar som hobby. Reglerna för jaktskyttegrenarna kan beställas via förbundets webbutik www.erakontti.fi

LGrenar för alla typer av jakt

Det finns femton olika jaktskyttegrenar, såväl hagel- och kulgrenar som luftvapengrenar. Eftersom grenarna har planerats med tanke på jaktsituationer inkluderar grenarna skytte mot både stillastående och rörligt mål.

Jaktskyttegrenar:

• Älgskidskytte
• Älgskidning
• Älglöpning
• Älggång
• Luftgevärstjäder
• Luftgevärsälg
• Jägarskeet
• Jägartrap
• Tjäderskytte
• Älgskytte
• Miniatyrälgskytte
• Miniatyrtjäderskytte
• Nordiskt jaktskytte
• Europeiskt jaktskytte, kulskytte
• Europeiskt jaktskytte, kombination

Det är möjligt att tävla till minst FM-nivå inom alla jaktskytte-grenar. Inom vissa grenar är det också möjligt att nå NM- och EM-nivå.

Luftvapengrenarna skiljer sig från de övriga jaktskyttegrenarna, eftersom luftvapen inte räknas som jaktvapen i Finland. Luftva- pengrenarna är emellertid mycket lämpliga för nybörjare inom sporten, eftersom luftvapen inte kräver tillstånd att inneha vapen. Därför är luftgevärsälg och luftgevärstjäder speciellt populära grenar bland unga skyttar.

FINLANDS JÄGARFÖRBUND RF

(Kinturinkuja 4)
PB 91, 11101 Riihimäki 
suomenmetsastajaliitto.fi 
tfn 010 841 0050

OY ERÄKONTTI AB

Kinturinkuja 4
11120 Riihimäki 
erakonttierakontti.fi 
www.erakontti.fi
tfn 010 4409410

 

Finlands viltscentral

Finlands viltcentral inledde sin verksamhet 1.3.2011. Jägarnas Centralorganisation och 15 jaktvårdsdistrikt slog samman till Viltcentralen. Finlands viltcentral främjar hållbar vilthushållning, stöder jaktvårdsföreningarnas verksamhet och verkställer viltpolitiken samt sköter de offentliga administrativa uppgifter som Viltcentralen ansvarar för. Viltcentralen är en självständig offent- ligrättslig inrättning, som är verksam inom jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde.

Försäkringar 

Jägarförsäkring

Utöver egentlig jakt täcker jägarförsäkringen även de skador som fastställts i försäkringsvillkoren vid tävlingar som ordnas av en jägarorganisation (bland annat Finlands Jägarförbund) samt vid skjutövningar vars mål är att öka skjutskickligheten.

Försäkringen är i kraft som en ansvarsförsäkring och privat olycksfallsförsäkring vid tävlingar och skjutövningar för en skytt som har löst jaktkort samt som en privat olycksfallsförsäkring för en funktionär vid evenemanget som har löst jaktkort. Försäkringen gäller också för funktionärer i samband med förberedelser och underhåll som hänför sig till tävlingarna och skjutövningarna i fråga.

Jägarförsäkringen täcker endast de skador som fastställts i detalj i försäkringsvillkoren. Skyttar, funktionärer eller arrangörer ska alltid separat överväga och teckna eventuella tillläggsförsäkringar. Om deltagaren inte har ett jaktkort som betalats för innevarande år måste deltagaren personligen skaffa ett tillräckligt försäkringsskydd.

Jägarförbundets medlemsförsäkringar

Finlands Jägarförbund har tecknat följande försäkringar för sina medlemsdistrikt och medlemsföreningar:

• Ungdomsförsäkringen är avsedd för unga under 29 år som deltar i hobbyverksamhet (bl.a. skyttetävlingar) som anordnas av Jägarförbundets medlemsdistrikt och -föreningar.
• Olycksfallsförsäkringen för talkoarbetare är avsedd för dem som deltar i talkoverksamhet som anordnas av Jägarförbundets medlemsdistrikt och -föreningar (bl.a. skyttetävlingar) 
• Ansvarsförsäkringen har tecknats för Jägarförbundets medlems- distrikt och -föreningar, som täcker skadeståndsansvaret enligt skadeståndslagen, som en medlemsförening i förbundet kan råka ut för när de orsakar skada i sin verksamhet (bl.a. skyttetävlingar).

Finlands Jägarförbunds gällande försäkringar och Finlands viltcentrals jägarförsäkring hittar du här: www.metsastajaliitto.fi/vakuutukset

---

 

1. Allmänna bestämmelser

1.1 Ledning och övervakning av skjutningen

1. För varje tävling utses en tävlingsledare, som är förtrogen med grenen.

2. För varje gren utnämns en grenledare. Grenledaren assisteras av ett tillräckligt antal grendomare och funktionärer. Grendomar- na har full rätt till avgöranden och är ledare vid skjutplatserna. Tävlingsledaren, grenledarna och de särskilt utnämnda grendomarna bildar skjutbanans jury. Tävlingsledaren, grenledarna och grendomarna ska inneha ett giltigt domarkort för jaktskytte.

3. Vid Finlands Jägarförbunds mästerskapstävlingar utses ett domarkollegium som består av fem medlemmar. Domarkollegiets ordförande ska inneha ett överdomarkort för jaktskytte.

4. Domarkollegiets uppgift är att övervaka skjutbanans jurys arbete samt avgöra besvär som inlämnats över juryns arbete.

5. Domarkollegiets medlemmar ska kunna infinna sig för möte med kort varsel.

6. Domarkollegiet är beslutfört när kallelse har delgivits samtliga medlemmar som befinner sig på banan och majoriteten av medlemmarna är närvarande. Besluten avgörs med enkel majoritet. Vid lika röster avgör ordförandens röst.
   Protokoll förs över domarkollegiets möten. Tävlingsledaren eller dennes representant ska vara närvarande vid domarkollegiets möten. Tävlingsledaren har yttranderätt men inte rösträtt och har i uppgift att föra protokollet.
   En medlem i domarkollegiet är jävig i fråga om beslut med anknytning till sin egen individuella tävlingsprestation samt ett stafettlags prestation, om medlemmen ingår i laget.

7. Till tävlingsledarens uppgift hör att se till att:
   • skjutbanorna och anordningarna är trygga och reglementsenliga
   • vapengranskningsutrustningen är ändamålsenlig
   • skyttereglerna iakttas
   • skjutbanans jury arbetar omsorgsfullt och är opartisk
   • tävlingarna genomförs på ett tryggt sätt och enligt uppgjort program.
8. Grenchefernas uppgift är att svara för ledandet av ifrågava- rande gren och grendomarnas arbete.
9. Grendomarnas uppgift är att: 
   • övervaka organiseringen av heaten och se till att skjutord- ningen följs
   • övervaka kontrollen av vapnen och utrustningen
   • tolka träffarna
   •  övervaka ifyllandet av resultatkorten och resultattavlan
   • övervaka att skyttarna följer reglerna.

Därutöver ska grendomarna föra bok över onormala händelser, åtgärda störningar som uppkommit och fatta beslut i fall av meningsskiljaktigheter tillsammans med skjutbanans jury. Åldersgränsen för jaktskyttedomare är 15 år för grendomare och allmänna domare samt 18 år för överdomare.

För att förnya domarkortet som var i kraft 2021 är det ett krav att alla domare senast 31.5.2022 deltar i domarutbildning enligt jaktskyttereglerna 2022. De nya domarkorten gäller fram till 31.5.2027.

1.2 Straffåtgärder

10. Skjutbanans jury använder följande straffåtgärder beroende på situation och gren:

• tillsägelse
• varning
• order om att göra avdrag från den tävlandes resultat (av- drag görs från seriens resultat)
• förkasta resultatet
• utestänga den tävlande från tävlingen
• avlägsna den tävlande från tävlingen
  
  Sanktionerna i säkerhetsfrågor går i ordning: 
  Tillsägelse > varning > poängavdrag
  Poängavdragen är: i hagelgrenar 1 poäng (en duva), i kulgrenar 3 poäng, i motionsgrenar 3 skjutpoäng, i internationella grenar samma avdrag som i kulgrenarna, men i hagelgevär 4 poäng, dvs. en duva.

11. Det distrikt till vilket skytten hör kan också efter övervägan- de utfärda tävlingsförbud. I fråga om de internationella grenarna kan också Jaktskyttekommittén eller Finlands Jägarförbunds förbundsstyrelse utfärda tävlingsförbud.

1.3 Registrering av straffåtgärd

12.  

1. a) Utfärdat straff ska antecknas på tävlingskortet och i protokollet. Orsaken till straffet antecknas på baksidan av tävlingskortet. Dessutom ska utfärdat straff anmälas till domarkollegiet, om ett sådant är tillsatt.

   Skjutbanans jury ska ge alla sina anvisningar, order och bestämmelser tydligt och på sådant sätt att vederbörande förstår deras innebörd. Tillrättavisande av en tävlande i enlighet med grenbestämmelserna och säkerhetsföreskrifterna under pågående skjutning ska ske så att de övriga tävlande inte blir störda. Straffpraxisen ska vara likadan under hela tävlingen.

1.4 Fel på grund av förbiseende och fel i syfte att störa eller uppnå fördel

2. För fel färdigställning samt motsvarande fel, som tydligt beror på vårdslöshet, får den tävlande en tillsägelse.

   Uppenbara fel som gjorts i avsikt att störa eller gagna, eller fel som gjorts för att försämra en medtävlandes resultat, straffas med varning eller avdrag från resultatet i ifrågavarande gren. Grendomaren kan också i dylika fall överväga omedelbar utestängning.

1.5 Fel uppförande

3. Transport eller förvaring av vapen på skjutbaneområdet i strid med reglerna straffas med tillsägelse. Gravare fall kan föranleda varning. Den andra tillsägelsen är en varning. Två varningar leder till utestängning från tävlingen. I älglöpning får en tävlande som springer inom GÅNGOMRÅDET först en muntlig varning ”Varning! Förbjudet att springa inom gångområdet!”. Om den tävlande inte omedelbart slutar springa får han eller hon en straffminut, som läggs till den tävlandes sluttid.

4. Om en person uppträder olämpligt, genom sitt uppförande stör tävlingen eller de tävlande, eller bryter mot skjutreg-lerna har tävlingsledaren, grenledaren eller grendomaren rätt att ute     stänga personen från tävlingen eller avlägsna honom eller henne från tävlingsplatsen. Ifall beslutet berör en tävlande, innebär utestängningen också att personen i fråga utesluts från den på gående tävlingen. Efter övervägande kan utestängningen avse hela tävlingsevenemanget som pågår. Om en skytt har använt vapen eller patroner som strider mot reglerna, eller om skjutba nans jury upptäcker att skytten avsiktligt skjutit på en medtävlares tavla eller skjutit för många skott, ska hans eller hennes resultat förkastas.

1.6 För tidigt skott

5. Ifall en tävlande skjuter innan han eller hon står i tur eller har fått skjuttillstånd och det inte beror på vapenfel eller domarfel, utestängs den tävlande från tävlingen.  Den som skjutit oavsiktligt när någon annan står i tur i trap får en varning (nästa gång bom).

1.7 Laddning med för många skott

6. Ifall en tävlande laddar vapnet med flera skott än tävlings     serien förutsätter, utestängs han eller hon från tävlingen.

1.8 Skyttens rättigheter och skyldigheter

13.  

1. Skytten ska känna till de allmänna bestämmelserna och reglerna för sin egen gren och genom att delta i tävlingen god     känner han eller hon samtidigt även reglerna.

2. Skytten ska följa skyttereglerna och de anvisningar som tävlingsledningen ger. Skytten får varken störas eller hjälpas under pågående tävlingsprestation. Skytten får ha med sig en person som har fyllt 18 år och har innehavstillstånd för ett vapen som motsvarar det vapen som används i tävlingen. Genom att delta i tävlingarna förbinder sig skytten att godkänna straffåtgärder som grundar sig på brott mot reglerna eller de anvisningar som skjutbanans jury har gett.

3. Den tävlande får inte skjuta eller uppträda på skjutplatsen påverkad av alkohol eller andra rusmedel. Den tävlande ska följa gällande regler från Finlands Antidopningskommitté. Den tävlande ska ansöka om dispens för användning av ämnen som finns med i förteckningen över förbjudna ämnen och metoder i efterhand (efter ett eventuellt dopingtest) för att visa att de förbjudna ämnena eller metoderna har använts på de medicinska grunder som förutsätts för beviljande av dispens. Vid internatio nella tävlingar följs alltid de antidopingregler som används vid tävlingarna i fråga.

4. Skytten ska anmäla sig till varje tävlingsmoment 15 minuter före i programmet utsatt tid och följa givna anvisningar samt utföra sin skjutning inom utsatt tid. I annat fall förlorar skytten sin rätt att delta i evenemanget i fråga och poäng avdras från hans eller hennes resultat i grenen. Vid godtagbart förhinder kan domarkollegiet emellertid avvika från detta. Tävlingsmomentet börjar när den tävlande kallats till och ställer sig på den plats, inom det område eller i den inhägnad som reserverats för tävlingsprestationen. Tävlingsmomentet upphör när den tävlande efter prestationen avlägsnar sig från den plats, det område eller den inhägnad som reserverats för tävlingsprestationen.

5. Skytten ska godkänna banan som den är utan att göra några ändringar.

6. Om skytten blir störd ska han eller hon öppna vapnets lås eller bryta vapnet, höja handen och utan att störa övriga tävlan     de meddela ”protest”, samt uppge orsaken till protesten för gren     domaren, som ska vidta de åtgärder som reglerna föreskriver.

7. Skytten har rätt att använda ett vanligt fick     eller armbandsur under tävlingsprestationen. Larmanordningar, bankikare eller andra kikare än den som är fäst på geväret är förbjudna (gäller inte provskott för luftgevärstjäder).

8. Den tävlande ska ha innehavstillstånd för det vapen som används i tävlingen eller motsvarande vapen. Ett undantag är att den tävlande får ha med sig en person som har fyllt 18 år och har innehavstillstånd för ett vapen som motsvarar det vapen som används i tävlingen.

1.9 Den tävlandes rätt att avbryta pågående skjut prestation

14. En tävlande som skjuter eller står i tur att skjuta har möjlighet genom att höja handen meddela bandomaren att han eller hon vill framför ett ärende. Ärendet kan gälla:

• protest
• vapen eller skjuttillbehörstörning
• meddelande att den tävlande avbryter tävlingen
• krav på nytt skott
• begäran om tilläggstid

1.10 Nytt skott

15. Den tävlandes rätt till nytt skott

1. Ifall en händelse som kan medföra fara, störa skytten eller förorsaka annan störning inträffar på banan, ska skjutningen avbrytas med kommandot ”Eld upphör!” (Tuli seis). Om skytten skjuter vid ögonblicket för kommandot kan han eller hon omedel bart begära nytt skott.

   Juryns rätt att avbryta skjutprestationen och beordra nytt skott

2. Ifall något oförutsett inträffar i samma ögonblick som den tävlande avfyrar ett skott och bandomaren inte hinner reagera, har en medlem av skjutbanans jury möjlighet att efter övervägande beordra nytt eller nya skott.

1.11 Protest och besvär

16.  

1. Protester inlämnas till skjutbanans jury.
   En tävlande, lagledare eller annan deltagare, som anser att grendomarens beslut, annan åtgärd eller annan tävlandes förfarande inte är reglementsenligt eller skadar det lag han eller hon representerar, har rätt att lämna in protest till skjutbanans jury. Protesten ska inlämnas utan dröjsmål och senast vid heatets eller tävlingsprestationens slut. Skjutbanans jury ska utan dröjsmål avgöra saken och delge den berörda personen beslutet. Av en person som för tillfället inte skjuter kan skjutbanans jury fordra protesten skriftligt.
2. Ifall den berörda personen är missnöjd med skjutbanans jurys beslut ska han eller hon inom en halvtimme efter att beslutet delgivits inlämna ett kort skriftligt besvär till domarkollegiet, om ett sådant är tillsatt. Inlämnande av besvär är avgiftsfritt. Protest
   eller besvär kan inte inlämnas gällande juryns beslut om träff eller träffens valör. Fel anteckning i resultatkortet, räknefel eller annat tydligt fel ska emellertid korrigeras. Skjutbanans jurys beslut om utestängning från tävlingen är slutgiltigt och över det kan inte inlämnas protest eller besvär. Alla besvär (protester) ska lämnas in utan dröjsmål och senast en halvtimme efter att slutresultaten för den aktuella klassen har offentliggjorts. Vid älgskidskytte,
   -löpning, -skidning och -gång löper besvärstiden ut en halvtimme efter att resultaten för klassen och bedömningssträckorna har offentliggjorts. Efter att tävlingarna har avslutats är resultaten slutliga och kan inte överklagas. Om det efter att tävlingarna av     slutats framgår att den tävlande inte hade rätt att delta i tävlingen eller klassen i fråga, ska resultaten korrigeras.
3. Om domarkollegiet konstaterar att ett krav på nytt skott, som skjutbanans jury inte har godkänt, trots allt är berättigat, ska den tävlande i fråga skjuta om hela den del av tävlingen där händel     sen som föranledde kravet på nytt skott inträffade.

1.12 Säkerhetsföreskrifter för att röra sig med vapen på skjutbaneområdet

17. Alla vapen, också de oladdade, ska hanteras med varsamhet. Ett vapen får inte hanteras utan innehavarens tillstånd. Till säkerhetsföreskrifterna hör också följande:

• på tävlingsplatsen ska för respektive grenar finnas vapen     ställning där de oladdade vapnen förvaras utan magasin i väntan på skjutturen
• på tävlingsområdet ska vapnen transporteras brutna, med lösgjorda eller öppna slutstycken och säkerhetsflagga, BACF eller säkerhetslina isatta. Färgen på säkerhetsflaggan eller säkerhetslinan ska vara tydligt synlig, t.ex. klar orange, röd eller gul. I luftvapen ska säkerhetslinan vara så lång att den sträcker sig genom pipan. Andra vapens säkerhetslinor eller säkerhetsflaggor ska ha en del som placeras i patronläget för att visa att vapnet är oladdat.
• tävlingsarrangören ska anvisa en provsiktningsplats för varje gren
• provsiktning på annan plats än provsiktningsplatsen är ovillkorligen förbjudet
• vid älgskidskytte och älgskidning ska matta eller motsvarande halkskydd användas på skjutstationen, och den tävlande ska ha åtminstone den ena foten på mattan
• hörselskydd är obligatoriska i krutvapengrenarna och glas ögon eller skyddsglasögon i hagelgrenarna.

1.13 Säkerhetsföreskrifter för vapen

18.  

1. Varje skytt ansvarar för att hans eller hennes vapen är i skick. Grendomaren har rätt att när som helst under tävlingen granska att vapnet är säkert, lagenligt och funktionsdugligt.
2. Vapenfel berättigar inte till att överskrida skjuttiden, om det inte har bestämts separat.
3. Skjutvapen som inte tillåts enligt jaktlagen får inte användas vid tävlingar (berör inte luftvapengrenarna)
4. Luft och CO2-gevär får inte användas med kolsyrepatroner vars bäst föredatum gått ut.

1.14 Allmänna bestämmelser om måltavlor och duvor

19. Måltavlor som används vid tävlingarna ska vara godkända av Finlands Jägarförbund. Det är också en förutsättning för godkännande av resultat i stormästarklassen. I internationella grenar ska måltavlor som följer gällande internationella regler användas. I tävlingsinbjudan ska uppges vilken typ av måltavlor som kommer att användas. Måttbestämmelserna för lerduvorna i hagelgrenarna ska vara följande: diameter 110 mm (+2 mm), höjd 26 mm (+1 mm) och vikt 105 g (+5 g). Duvorna ska vara av samma färg under hela tävlingen. 

1.15 Allmänna bestämmelser om patronerna

20. Explosiva patroner, patroner med underdimensionerad kula eller spårljus och svartkrutpatroner får inte användas vid tävlingar. I övrigt är patronerna i gevärsgrenarna fritt valbara.
21. I hagelgrenarna ska patronerna vara fabrikstillverkade och patronernas hagelvikt får vara högst 24 g. I europeiskt jaktskytte får hagelvikten vara 28 g. Haglen ska vara runda. Hagelstorleken ska vara 2,0–2,5 mm (+/0,1 mm).
22. Domarna ska granska patronerna. Svartkrut-, målsökande-, spårljus eller andra specialpatroner är förbjudna. Dessutom är patronernas inre manipulationer som ger bättre eller special spridning (omvända laddningar, ristningar i haglen) förbjudna.

1.16 Allmänna bestämmelser om klädseln och utrustningen 

23. 

1. a) Skyttens klädsel ska vara sådan att övervakning av hans eller hennes skjut och färdigställning är möjlig utan att störa skytten. Samma vapen, riktmedel, klädsel och utrustning ska användas under hela tävlingen. Om en skada inträffar på vapnet är det tillåtet att byta vapen med grendomarens tillstånd. Klädsel som är lämplig för normalt bruk eller för jakt är tillåten. Skytteutrustning, såsom skyttejacka, -mössa, -glasögon, -handskar och -skor, är tillåten.
2. För att hjälpa domaren att kontrollera färdigställningen ska skytten på sin yttre beklädnad fästa ett höjdmarkeringsband. Markeringsbandet fästs ordentligt på den sida av kroppen från vilken skytten skjuter. Bandet är 25 x 3 cm. Markeringsbandet ska sitta under armbågen när skytten med avslappnade axlar och löst hängande arm böjer armen så att fingrarna rör vid axeln. Skytten ska ha ett höjdmarkeringsband vid jaktskytte, jägartrap, älgskytte, miniatyrälg och luftgevärsälg.
3. Alla onaturliga hjälpmedel för att underlätta skjutningen, som inte är förenliga med jaktskytteandan, är förbjudna. Klädseln ska användas såsom den är avsedd att användas.
4. Det är förbjudet att använda alla slags hjälpmedel som ger kroppen stöd. Sådana är bland annat stödbälten, handleds och armbågsstöd samt motsvarande. Ifall stöd behövs av hälsoskäl ska skytten anhålla om tillåtelse att använda stöd på förhand hos tävlingens domarkollegium.
5. Vid älgskidskytte och -löpning ska den tävlande under hela tävlingen medföra drycker eller motsvarande som han eller hon har för avsikt att dricka under prestationen, om inte tävlingsar     rangören har ordnat en separat dryckeskontroll där de tävlande kan förvara sina drycker.
6. Det är förbjudet att använda avståndsmätare på tävlingsbanan vid mästerskapstävlingar i älgskidskytte och -löpning under tävlingsdagen och under den dag då arrangören uppgett att man får bekanta sig med banan. Det är inte heller tillåtet av avvika från tävlingsbanan. En tävlande som försöker skaffa sig fördelar på detta sätt utestängs från tävlingen. För den här över     trädelsen kan den tävlandes distrikt utfärda tävlingsförbud.
7. Det är förbjudet att använda öronmusslor, hörlurar eller hör selskydd för att lyssna på ljud eller musik.

1.17 Representationsrätt

24. En tävlande får under samma kalenderår representera endast ett distrikt och en förening vid Finlands Jägarförbunds uttagningstävlingar, distriktsmästerskapstävlingar, regionmäster skapstävlingar, distriktstävlingar och FM-tävlingar. En tävlandes representationsrätt kan överföras mitt under kalenderåret på föreningsnivå endast om föreningarna kommer överens om överföringen sinsemellan. Distriktet godkänner överföringen. En tävlandes represen-tationsrätt kan överföras mitt under kalen deråret på distriktsnivå endast om distrikten kommer överens om överföringen sinsemellan. Förbundet godkänner överföringen.

1.18 Begränsning av deltagarantalet i finalomgången

25. Antalet deltagare i finalomgången vid FM-tävlingar per gren och klass presenteras i punkterna 18.10, 18.11, 18.13 och 18.15. Vid övriga tävlingar kan deltagarantalet i finalen begränsas.

1.19 Omskjutning

26. När omskjutning inte sker vid den tidpunkt som fastställts på förhand ska skyttarna i fråga hålla kontakt med tävlingsledning en, så att omskjutningen kan ske senast 30 minuter efter den egentliga tävlingens slut. Omskjutningen avgör den inbördes ordningen mellan de som deltar i omskjutningen. Omskjutningen fortsätter tills den inbördes ordningen mellan alla som deltagit i den är klar.

1.20 Tolk och användning av tolk

27. Om träffens valör är osäker används tolk för att bestämma valören. Tolkningen görs med en för kalibern lämplig tapptolk med 8 mm mantel eller med en 8 mm skivtolk som är lämplig för måltavlans ringar. Ifall träffen som ska tolkas har en kaliber på över 8 mm ska en skivtolk användas. Om tolkens mantel, vid användning av tapptolk, berör eller tangerar strecket är träffen den högre valören. I oklara fall ska två taveldomare vara av samma åsikt om träffens valör. På miniälg och -tjäder används en tapptolk eller skivtolk med 5,6 mm mantel. Vid luftgevärsälg och -tjäder tolkas träffen med en 4,5 mm tapp-, skiv eller negativ tolk.
    
    Användning av tapptolk

• tapptolken hanteras endast i handtaget utan att föra den åt något håll
• tapptolken förs in i det hål som ska tolkas endast en gång och tolken får inte avlägsnas förrän det slutliga beslutet har fattats
• tapptolk får inte användas vid tolkning när två hål berör varandra. I dessa fall ska skivtolk användas.
• vid tolkning av luftvapentavlor kan också negativtolk användas.
  
  Användning av skivtolk
• skivtolken användes för tolkning av träff när gräns-strecket inte är synligt
• med skivtolk avgörs två träffar som berör varandra
• i andra fall när tapptolk inte kan användas
  
  Instruktioner för användning av negativtolk

• Flänsens diameter:

• Luftgevärstjäder 7,50 mm (-0,05-0,00)
• Luftgevärsälg (-0,05-0,00)
• Tappens diameter 4,60 mm (+0,05 mm)
• Tappens längd: 10-15 mm
  
  På exempelritningen illustrerar ”A” hålet för ett gränsskott på vilken man har placerat en extern tolk. Flänsens ytterkant är inuti ring 9 och därför är skottet 10. På ritning ”B” illustreras ett hål för ett gränsskott på vilket man har placerat en extern tolk. Flänsens ytterkant är ovanpå ring 9 och sträcker sig till zon 8. Därför är skottet 9.

28. Den tolkade träffen ska omedelbart antecknas så att ingen oklarhet uppstår angående träffen. Tolkningen är slutgiltig.

1.21 Vapenbestämmelser

Vapnets vikt

• vapnets vikt är högst 6 000 g inklusive utrustning, medräknat ett tomt magasin
• vid älgskidskytte och älgskidning är vapnets vikt obegränsad

Avfyrningsmotstånd

• 100 m kulgevär: med kantantända patroner minst 500 g och med centerantända patroner minst 1 000 g.
• Avfyrningsmotståndet är fritt för luftvapen.
• avfyrningsmotståndet vägs på avtryckarens mitt så att vapnets pipa står lodrätt
• om vapnets avtryckare är förlängd, utförs vägningen cirka 10 mm från avtryckarens rot
• användning av avfyrningsmekanism med snälltryck är förbjuden

Vapnets pipa

• användning av rekyldämpare är förbjuden
• en så kallad försänkning i själva pipämnet är tillåten
• längd maximalt 1 000 mm från det icke uppspända låset till pipans mynning. Längden inkluderar eventuell tilläggsutrustning.
• användning av ljuddämpare är tillåten

Framstock

• bredd maximalt 70 mm
• höjd maximalt 90 mm framstockens höjd på ett .22 LR får vara maximalt 120 mm mätt från pipans mittlinje. Framstockens form är i övrigt fritt valbar.

Siktlinje

• siktlinjens höjd från pipans mittlinje till kikarens mittlinje maximalt 75 mm

Bakkappa

• bakkappans inbuktning maximalt 20 mm
• den justerbara bakkappans rörliga del maximalt 150 mm hög
• justeringsmån högst 60 mm
• den justerbara bakkappans nedre hörn eller bakkappans nedre hörns avstånd från pipans mittlinje maximalt 220 mm

Rem

• rem som används vid kulskytte maximalt 40 mm bred och ska vara fäst i båda ändarna på stockens undersida
• remmens bakre fäste på kulgeväret maximalt 150 mm från bakkappans djupaste ställe
• vid älgskidskytte och älgskidning är remmens fäste fritt valbart
• vid tjäderskytte får remmen inte fästas i ärmen och den får inte heller snurras runt armen mer än ett varv
• remmen får inte ha öglor eller vara delad så att öglorna eller delningen kan användas som hjälp vid skjutning.

Magasin

• kulgevärets magasin mäts lösgjort från geväret. Magasinets höjd får vara maximalt 94 mm
• om ett magasin under 94 mm höjs med en särskild konstruktion ska regeln i punkt 1.16.23 tillämpas också på den höjda delen c) Alla onaturliga hjälpmedel för att underlätta skjutningen, som inte är förenliga med jaktskyt teandan, är förbjudna.

Övriga regler med anknytning till vapnet

a) jaktskytte och jägartrap

• alla högst 12 kalibers hagelgevär är tillåtna
• vapnet får inte ha rem
• inga utstående förlängningar från hagelgevärets stock är tillåtna
• riktmedlet är valbart, t.ex. användning av rödpunktsikte är tillåtet
• Den tävlande ska ha innehavstillstånd för det vapen som används i tävlingen eller motsvarande vapen. Ett undantag är att den tävlande får ha med sig en person som har fyllt 18 år och har innehavstillstånd för ett vapen som motsvarar det vapen som används i tävlingen.

b) 1100 m och 50 m kulgevär

• räfflade kulvapen som används för att skjuta vilt och som godkänts i jaktlagen eller jaktförordningen är tilllåtna
• samma vapen ska användas under hela tävlingen
• riktmedlet är valbart
• vid älgskytte får vapnet inte ha rem
• ett självladdande kulvapen får användas så att det laddas manuellt med en patron åt gången (med undantag av de som står vid älgskytte). Utkastningen av hylsan får inte orsaka olägenhet för den som skjuter bredvid (vid behov genom att använda hylspåse eller hylsstyrning som förhindrar att hylsan flyger iväg).
• användning av hylsuppsamlarpåse är tillåten, men dess fästen får inte sitta lägre än framstocken och man får inte ta stöd av fästena.

c) älgskidskytte, älgskidskyttestafett och älgskidning

• fyllda magasin får transporteras fästa i stocken
• ett löstagbart magasin får finnas i magasinöppningen endast på den egna skjutstationen
• användning av bärsele är tillåten, men separat skytterem är förbjuden
• under skjutningen får användas ett reservvapen som godkänts vid vapengranskningen 

d) älglöpning, älglöpningsstafett och älggång

• vapnet får inte ha rem
• ett löstagbart magasin får finnas i magasinöppningen endast på den egna skjutstationen
• under skjutningen får användas ett reservvapen som godkänts vid vapengranskningen

e) luftgevärsälg och luftgevärstjäder

• alla luft och CO2-gevär är tillåtna
• avfyrningsmotståndet är fritt
• metalldelarnas längd maximalt 1 000 mm från det icke uppspända låset på pipan till slutet av låset.
• användning av självladdande vapen är förbjuden
• vapnets kaliber 4,5 mm. Kulan ska vara gjord av bly.
• kulans utgångshastighet från pipans mynning får inte översta 230 m/s
• användning av rem är förbjuden
• användning av luftgevär med löstagbart magasin är tillåtet

1.22 Skjutstöd

I klass S 13 skjuter både flickor och pojkar i stående ställning med hjälp av stöd. Stödet ska vara justerbart i höjdläge och sådant att geväret vilar på stödet framför avtryckarbygeln. Vapnet ska vila fritt på stödet, skyttens hand får inte vara framför stödet under skjutningen och kroppen får inte heller vidröra stödet.
Stödet kan vara en modell som placeras på bordet eller golvet. Arrangörerna av FM-, DM och NM-tävlingar ska se till att ett tillräckligt antal likadana stöd är tillgängliga på skjutplatsen. Användningen av eget stöd uppges i tävlingsanvisningarna. Ifall en skytt inte använder arrangörens stöd, ska skytten låta granska sitt stöd i samband med vapengranskningen.

Traditionella kommersiella stöd för jakt med ett, två eller tre ben som inte fäster vid vapnet är tillåtna. Det är arrangörens ansvar att tillhandahålla stöd åt skyttarna vars ”gaffel” man inte kan fästa vapnet på. Det tar man hänsyn till även vid vapengranskningen om man använder konkurrenternas egna stöd.

1.23 Skytteanvisningar för elektroniska måltavlor

• I luftgevärstjäder, miniatyrtjäder och tjäderskytte används en tavla med en tjäderfigur för alla prov och tävlingsskott. Provtavlan byts automatiskt ut mot en tävlingstavla efter provskotten (t.ex. försvinner märket för provtavla ur övre högra kanten på skärmen).
• Efter varje skott visas på skyttens skärm en illustration av träffen samt träffens tolkade valör. På skärmen ser skytten också antalet avfyrade skott (extra skott leder till att resultatet förkastas). Skärmen framför skytten, där skytten och övervakaren kan se träffarna, får inte täckas över eller vändas bort.
• Resultatet som skytten erhållit syns på bildskärmen efter att tävlingsutförandet avslutats. Ifall tävlanden inte godkänner detta resultat skall denne omedelbart framföra en protest till funktionären. Ifall skytten avlägsnar sig från skytteplatsen utan att ha gjort en protest godkänner han eller hon resultatet som syns på bildskärmen.
• Ifall skytten av någon anledning inte godkänner resultatet ska han eller hon omedelbart meddela en funktionär om detta efter tävlingsserien så att ett foto tas av skärmen. Om grenledaren inte kan avgöra saken på ett godtagbart sätt ska siktkortet, en bakgrund, utskriften eller utskriftslistan från skrivaren (utan skyttens underskrift) och fotot lämnas till domarkollegiet för avgörande av resultatet.
• Om ett tydligt utrustningsfel inträffar vid gevärstjäder, till exempel om texten ”Feed error” eller motsvarande, som betyder att en eventuell bakgrund inte har sänkts, visas på skyttens skärm, ska skytten avbryta skjutningen, höja handen och vänta tills serien är slut. Därefter kommer över vakaren fram och kontrollerar störningen. Om störningen är befogad får skytten en möjlighet att slutföra den avbrutna serien. De avfyrade skotten tas i beaktande och omedelbart efter serien får skytten 30 sekunder tid per skott att skjuta de skott som inte avfyrats (t.ex. två skott avfyrades inte, så skytten får en minut). Om störningen inträffar under den första serien på fem skott, får skytten skjuta de skott som inte avfyrats före nästa serie.
• Ifall skytten vid älgskytte av någon anledning inte godkänner en träffs valör ska han eller hon meddela en funktionär protest omedelbart, före följande skott. Funktionären tillkallar grenledaren eller dennes ersättare. Det omstridda skottet antecknas och ett foto tas av skyttens skärm. I slutet av serien skjuts ett extra skott i samma riktning som det omstridda skottet. Om grenledaren inte kan avgöra saken på ett godtagbart sätt ska siktkortet, en eventuell bakgrund, utskriften från skrivaren (utan skyttens underskrift) och fotot lämnas till domarkollegiet för avgörande i frågan. En obefogad protest leder till att ett extra skott lämnas obeaktat och tre poäng avdras från den tävlandes slutresultat.

---

 

2. Haulikkolajien yleismääräykset

2.1 Ampumarata ja varusteet

1. Ampumaradan sijainnin ja kiekkojen värin tulee olla sellainen, että kiekot erottuvat selvästi taustasta. Kiekkojen värin on oltava koko kilpailun ajan sama. Kilpailussa kiekkojen tulee olla kilpailun johdon hyväksymät.
2. Radalla on oltava osumataulu, josta käy ilmi kunkin ampujan osuma- ja ohikiekot.

2.2 Ase, patruunat ja niiden tarkastaminen

3. Aseen tai sen osien vaihtaminen sarjan aikana ei ole luvallista, ellei tuomari katso tätä aiheelliseksi sellaisen vian johdosta, jota ei voida nopeasti korjata.
4. Tuomari tai tuomariston jäsen voi suorittaa kilpailijan käyttämien patruunoiden tarkastuksen. Käytettävien patruunoiden tulee olla tehdasvalmisteisia. Ks. yleismääräykset, kohdat 1.13.18 a, b, c, 1.15.21, 1.15.22 ja 1.21.

2.3 Tuomaristo

5. Ampumista johtaa haulikkoammuntaan hyvin perehtynyt lajituomari, jolla tulee olla vähintään haulikon lajituomarikortti. Hänen päätehtävänsä on ratkaista jokaisen heitetyn kiekon jälkeen, onko kiekkoon osuttu vai ei ja selvästi ilmoittaa ohilaukaukset.
6. Kaksi ns. sivutuomaria, eräjärjestelijä ja osumataulun hoitaja avustavat lajituomaria. Tavallisesti lajituomari valitsee sivutuomarit osanottajien keskuudesta, mieluiten edellisestä ryhmästä. Ampujat eivät voi kieltäytyä tästä tehtävästä, jos sitä heiltä pyydetään, mutta lajituomarilla on oikeus hyväksyä sijainen.
7. Suuremmissa kilpailuissa tulee pyrkiä siihen, että metsästyshaulikossa on kaksi lajituomaria, joista toinen toimii kiekkojen lähettäjänä (”nappimiehenä”) ja toinen lajituomarina.
8. Sivutuomareiden päätehtävänä on antaa välittömästi ammutun laukauksen jälkeen merkki kohottamalla kätensä tai pieni lippu, mikäli ao. sivutuomari katsoo heitetyn kiekon tulleen ohiammutuksi. Sivutuomareiden tulee seurata jokaista heitettyä kiekkoa havaitakseen mahdollinen kiekon rikkoutuminen, ennen kuin kilpailija on ampunut. Tulostaulua pitävä tai sitä seuraava sivutuomari vastaa tulostaulusta ammunnan aikana.
9. Kilpailuissa, joissa on vähäinen määrä osanottajia, näitä tuomaristoa koskevia määräyksiä voidaan noudattaa soveltuvin osin kuitenkin siten, että kilpailun kulku ja turvallisuuskohdat tulevat otetuiksi huomioon.

2.4 Järjestyssäännöt

10. Ellei ampuja ole paikalla 15 minuuttia ennen, kun hänen eränsä vuoro on ampua, huudetaan ampujan nimi 3 kertaa kuuluvasti viimeisen minuutin aikana. Ellei ampuja tule tästä huolimatta paikalle, alkaa ammunta ilman häntä. Sen jälkeen lajituomari päättää, milloin hän saa ampua sarjansa.
11. Ellei ampuja ole läsnä nimenhuudossa eikä hän voi osoittaa sen johtuvan voittamattomasta esteestä, hänet voidaan sulkea kilpailusta. Tapauksen laadusta riippuen voi lajituomari sallia hänen osallistumisensa ammuntaan ja häntä rankaistaan yhden kiekon menetyksellä.
12. Nimenhuudossa ennen sarjan alkua tulee ampujan olla heti valmis ampumaan ja hänellä on oltava mukanaan riittävästi patruunoita ja muut tarpeelliset varusteet.
13. Sen jälkeen, kun laukaus/laukaukset on ammuttu tai sen jälkeen, kun kiekko on heitetty, mutta yhtään laukausta ei ole ammuttu/yritetty ampua, ampuja ei saa kääntyä ennen kuin on avannut haulikkonsa.
14. Kun heitetään väärä kiekko (metsästyshaulikossa), tai ampuminen keskeytetään, on haulikko avattava. Sitä ei saa sulkea, ennen kuin ampuminen voi jatkua.
15. Kun ase ei laukea tai sattuu muu ase- tai ampumatarvikehäiriö, ampujan tulee jäädä paikalleen, haulikko suunnattuna ampuma-aluetta kohti avaamatta asetta tai koskematta varmistimeen, kunnes lajituomari on tarkastanut aseen. (vrt, 2.6.24, 2.8.27 e, f ja g)

2.5 Kilpailun järjestely

16. Ampuminen on suoritettava ilman taukoja ja ampuja saa sanoa vain tarpeelliset komennot (kiekkopyyntö) tai mahdollisesti ”vastalause” ja vastata kysymyksiin.
17. Rikkomukset, jotka johtuvat asentovirheestä, asekäsittelystä, ampuma-alueella liikkumisesta tai turvallisuuden laiminlyönnistä aiheuttavat ensikädessä lajituomarin antaman huomautuksen tai varoituksen (kirjataan aina kilpailukorttiin). Rikkomuksen uusiutuessa tai suurempien rikkomusten sattuessa tulee lajituomarin rangaista ampujaa yhden kiekon menetyksellä ja raskauttavien asianhaarojen vallitessa sulkea hänet pois kyseessä olevasta sarjasta tai koko kilpailusta.
18. Kilpailijan on annettava kiekkopyyntö metsästyshaulikkoammunnassa viimeistään 15 sekunnin kuluessa ampumapaikalle astumisesta ja metsästystrapammunnassa edellisen ampujan laukauksesta (paikanvaihto pois lukien) Jos lajituomari huomaa, että ampuja tahallisesti viivyttää ampumista tai käyttäytyy vilpillisesti tai kunniattomasti, tulee hänen antaa ampujalle varoitus tai rangaista yhden kiekon menetyksellä tai sulkea hänet pois sarjasta tai koko kilpailusta.
19. Ampuminen suoritetaan ilman ylimääräisiä taukoja. Lajituomari voi kuitenkin poikkeuksellisesti neuvoteltuaan ratatuomariston kanssa keskeyttää ampumisen, milloin sattuu ilmeisesti lyhytaikaista laatua oleva rankkasade tai ukonilma. Lajijohtaja on vastuussa siitä, että ammunta keskeytetään kaikilla radoilla (jos useampi rata käytössä). Ammunta jatkuu vasta lajijohtajan luvalla.
20. Mestaruuskilpailuissa merkitsee tuloksen kolme henkilöä. Yhdellä näistä on sen lisäksi tehtävänä viedä pöytäkirjaan jokainen ase- ja ampumatarvikehäiriö. Sivutuomarin tai toimitsijan tulee merkitä tulokset ampujien nähtävissä olevalle taululle. Välittömästi sarjan jälkeen tulokset verrataan ja mahdolliset eroavaisuudet ratkaistaan kunkin kiekon kohdalta. Jos pöytäkirjat eroavat toisistaan, ratkaisee osumataulu.
21. Pienemmissä kilpailuissa pöytäkirjan pito tapahtuu kilpailunjohtajan määräämällä tavalla.
22. Sarjojen tulokset tiedotetaan kuuluvalla äänellä siten, että ampujat voivat ne kuulla.

2.6 Ammunnan suorittaminen

23. Ampuminen suoritetaan seisten. Ampuja asettuu valmius asentoon, jossa hänen on pysyttävä kiekon ilmestymiseen saakka. Tämä asento on seuraavanlainen: molemmat jalat ovat ampumapaikan reunojen sisäpuolella ja haulikkoa pidetään molemmin käsin siten, että sen perän kärki on valmiusasentomerkin päällä tai alapuolella sekä selvästi näkyvillä tuomarille (ks. kuva valmiusasennosta). Auttaakseen tuomaria kontrolloimaan valmiusasennon, ampujalla tulee olla uloimmassa vaatekappaleessaan (sillä puolen vartaloa, jolta hän ampuu) hyvin kiinnitetty valmiusmerkki (25 x 3 cm) (ks. kuva, kohta 1.16.23). Mikäli ampuja käyttää puoliautomaatti-, tai pumppuhaulikkoa tulee TURVALIPUN olla asennettuna siihen asti kunnes ampuja astuu ampumapaikalle n:o 1. Ammuttuaan sarjan viimeisen laukauksen ampujan tulee asettaa TURVALIPPU paikalleen. Jos ampuja ei ole asettanut TURVALIPPUA paikalleen tultuaan pois viimeiseltä ampumapaikalta, tulee hänelle antaa varoitus. Mikäli aseessa on ampumaton patruuna, tulee hänet sulkea kilpailusta.
24. Jos haulikko on vioittunut tai ei toimi eikä tuomarin arvion mukaan ole nopeasti korjattavissa eikä ampuja itse ole vahinkoa aiheuttanut, on ampujalla oikeus ampua toisella haulikolla, mikäli voi sellaisen ilman ajanhukkaa saada. Muussa tapauksessa hänen tulee jättää paikkansa ja ryhmänsä ja ampua sarjan jäljellä olevat laukaukset, kun vapaa paikka ilmaantuu ja lajituomari on antanut hänelle siihen luvan. Hänellä on oikeus uuteen kiekkoon yhden kerran 25 kiekon sarjan aikana hyväksytyssä toimintahäiriötapauksessa, jotka säännöt sallivat riippumatta siitä, onko hän vaihtanut haulikkoa vai ei.
25. Patruuna katsotaan laukeamattomaksi, jos nalli ei ole syttynyt, kun iskuri on siihen lyönyt.

2.7 Osuma

26. Kiekkoon on osuttu, kun sitä on ammuttu sääntöjen mukaisesti ja kun siitä irtoaa ainakin yksi näkyvä pala tai se murskautuu täysin.

2.8 Ohikiekko

27. Kiekko on ohikiekko, kun

• kiekkoon ei ole osuttu sen lentäessä ampuma-alueella sääntöjen mukaisesti.
• ampuja jättää ampumatta sääntöjen mukaista kiekkoa.
• ampuja ampuu osumatta kiekkoa, joka poikkeaa sääntöjenmukaiselta lentoradalta, jonka nopeus ei ole riittävä tai joka lentäessään lepattaa, ellei tuomari ole selvästi ilmoittanut ”uusi kiekko”.
• kiekko pölyää.
• ampuja ei voi ampua sen takia, että hän on varmistanut haulikkonsa tai hän on unohtanut ladata tai virittää haulikkonsa tai sen takia, että sitä ei ole kunnolla suljettu tai muusta ampujasta johtuvasta syystä.
• toisen kerran tai useammin saman sarjan aikana sattuu ase- tai ampumatarvikehäiriö.
• ampuja silloin, kun hänen haulikkonsa ei toimi tai toimii virheellisesti, avaa sen itse tai koskee varmistimeen ennen kuin lajituomari on tarkastanut haulikon.
• laukaus on jätetty ampumatta jostain muusta syystä, joka ei oikeuta uuteen kiekkoon.
• ampujan asento tai hänen aseensa asento ei ole kohdan 2.6.23 määräysten mukainen ja ampujaa on tästä jo kerran varoitettu saman sarjan aikana.

2.9 Uusi kiekko

28. Lajituomarin on viipymättä ratkaistava, onko heitettävä uusi kiekko virheellisen kiekon vuoksi tai jostakin muusta syystä. Mikäli mahdollista hänen tulee huutaa ”uusi kiekko” ennen kuin ampuja on ampunut.
29. Lajituomari voi myös määrätä uuden kiekon heitettäväksi

• jos ampujaa on olennaisesti häiritty (eikä tämä ole ampujan itsensä syytä)
• jos lajituomari ei jostain erityisestä syystä katso voivansa ratkaista, onko kiekkoon osuttu vai ei.

30. Lajituomari tekee aina itse ratkaisunsa. Jos joku sivutuomareista on eriävää mieltä, hänen tulee ilmoittaa siitä lajituomarille, joka sitten tekee lopullisen ratkaisunsa.
31. Uusi kiekko heitetään aina, olipa ampuja ampunut sitä tai ei, jos

• kiekko rikkoutuu jo lähtiessään
• kiekko on erivärinen kuin muut kilpailussa käytetyt kiekot
• heitetään väärä kiekko (väärästä tornista) metsästyshaulikossa
• toinen ampuja ampuu samaa kiekkoa (metsästystrapissa)
• heitetään kiekko molemmista torneista, eikä ampuja ole osunut siihen kiekkoon, joka oli ampumavuorossa
• molemmat piiput lähtevät yhtä aikaa, kyseessä on asehäiriö ja tuomitaan heitettäväksi uusi kiekko

32. Kun ampuja ei ole ampunut, heitetään uusi kiekko, jos

• kiekko heitetään ennen ampujan antamaa heittokäskyä.
• kiekkoa ei ole heitetty 3 sekunnin kuluessa käskystä metsästyshaulikossa, tai 2 sekunnin kuluessa metsästystrapissa.
• kiekko lentäessään lepattaa, sen nopeus ei ole riittävä tai sen lentorata on sääntöjen vastainen.

2.10 Sijoitukset

33. Sijoituksen ratkaisee alku- tai alku- ja loppukilpailussa sekä uusinnassa rikottujen kiekkojen lukumäärä.
34.  

1. Loppukilpailuun pääsevät kaikki vähintään 24 kiekkoa rikkoneet kilpailijat. Jos sarjassa Y, M50 ja M60 heitä ei ole vähintään kymmenen, pääsevät loppukilpailuun kymmenen parhaan tuloksen ampunutta kilpailijaa sekä kymmenenneksi sijoittuneen kanssa tasatuloksen ampuneet. Jos muissa sarjoissa vähintään 24 kiekkoa rikkoneita kilpailijoita ei ole viittä, pääsevät loppukilpailuun sarjan viisi parhaan tuloksen ampunutta kilpailijaa sekä viidenneksi sijoittuneen kanssa tasatuloksen ampuneet kilpailijat. Loppukilpailu ammutaan alkukilpailun käännetyssä paremmuusjärjestyksessä.
2.  Henkilökohtaiset tasatulokset mitalisijoissa alku- ja loppukilpailun jälkeen ratkaistaan ampumalla uusinta-ammunta ”pummista ulos” -periaatteella. Ampumajärjestys arvotaan. Milloin kysymys ei ole kolmesta ensimmäisestä sijasta, eivätkä ko. kilpailijat ole osallistuneet uusinta-ammuntaan mitalisijoista, ratkaisee järjestyksen:

1. loppukilpailun tulos
2. osuma viimeiseen, viimeistä edelliseen jne. kiekkoon
   Jos tasatulosratkaisusäännöillä ei saada ratkaisua sijoilla IV–X oleviin tasatuloksiin, ratkaistaan sijoitus kilpailunjohtajan valvonnassa arpomalla. Tasatulokset sijasta XI eteenpäin merkitään samalle sijalle, ellei järjestys selviä ratkaisusäännöillä.

3. Joukkuekilpailun tasatulokset sijoilla I–III ratkaistaan uusinta-ammunnalla.

35. Tasatulosratkaisu joukkuekilpailussa

• Milloin on kysymys kolmesta ensimmäisestä sijasta, uusinta-ammunnalla kohdan 3.7.22 tai kohdan 4.4.15 mukaisesti siten, että uusintaan osallistuu kaksi joukkueen johtajan nimeämää alkukilpailuun osallistunutta ampujaa. Ampumajärjestys arvotaan. Joukkueet saavat määrätä ampujien järjestyksen. Viimeksi ampumaan jäänyt kilpailija on voittajajoukkueesta.
• Milloin ei ole kysymyksessä kolme ensimmäistä sijaa, on se joukkue parempi, jonka parhaalla ampujalla on parempi henkilökohtainen tulos.
• Joukkuekilpailun uusinta voidaan suorittaa, kun alkukilpailu on kaikkien sarjojen osalta ammuttu loppuun ja tulokset ovat selvillä.

---

 

3. Metsästyshaulikkoammunta

 

3.1 Ampumarata ja määräykset kiekkojen lentoradasta

1. Rata käsittää kaksi tornia (korkea ja matala) ja kahdeksan ampumapaikkaa, jotka on sijoitettu 19,20 m:n säteellä piirretyn ympyrän segmentille, jonka 36,80 m pitkä jänne kulkee 5,5 m:n päässä ympyrän keskipisteestä. Ympyrän keskipiste on kiekkojen lentoratojen leikkauspiste ja se merkitään merkkikepillä.
2. Ampumapaikka 1 sijaitsee jänteen vasemmanpuoleisessa päässä segmentin kaarelta ja ampumapaikka 7 sen oikeanpuoleisessa päässä segmentin kaarelta ympyrän keskipisteeseen päin katsottuna. Ampumapaikat 2:sta 6:een sijaitsevat kaarella yhtä kaukana toisistaan (ampumapaikkojen etureunojen keskipisteiden välinen tarkka etäisyys on 8,13 m). Ampumapaikka 8 sijaitsee segmentin jänteen keskipisteessä (ks. radan kaaviokuva).
3. Ampumapaikat 1:stä 7:ään ovat neliön muotoisia (sivun pituus on 0,9 m). Neliöiden kaksi sivua ovat yhdensuuntaiset ampumapaikan merkkipaalun kautta kulkevan säteen kanssa. Ampumapaikka 8 on suorakaide (0,9 x 1,85 m), jonka pitkät sivut ovat yhdensuuntaisia jänteen kanssa. Kaikkien ampumapaikkojen on oltava samassa tasossa ja niiden rajat on tarkasti merkittävä. Merkkipaalut sijoitetaan sen sivun keskipisteeseen, joka on lähinnä lentoratojen leikkauspistettä.

Radan tulee olla seuraavanlainen:

1. Rata käsittää kaksi tornia: korkean (A) ja matalan (B) tornin. Ne on varustettava selvästi erottuvin A- ja B-kilvin.
2. Molemmissa torneissa on kiinteä heitin.
3. Matalasta tornista heitetyn kiekon pitää tulla esiin kohdasta, joka sijaitsee 0,75 m ± 0,05 m jänteestä ulospäin ja 1,05 m ± 0,05 m ampumapaikkatason yläpuolella.
4. Korkeasta tornista heitetyn kiekon pitää tulla esiin kohdasta, joka on jänteen jatkeella 3,05 m ± 0,05 m ampumapaikkatason yläpuolella.
5. Sääntöjen mukaisesti heitettyjen kiekkojen tulee lentää kuvitellun, halkaisijaltaan 0,9 m ± 0,05 m suuruisen ympyrän kautta, jonka keskipiste on 4,6 m:n korkeudella ampumapaikkojen tasosta kiekkojen lentoratojen leikkauspisteen yläpuolella (ks. radan kaaviokuva).
6. Tyynellä säällä kiekon pitää lentää 68 m ± 1 m ampumapaikkojen tasossa mitaten.

3.2 Ampuma-alueen rajat

4. Ampuma-alueen rajat:

1. Paikoilta 1:stä 7:ään ammuttaessa ampuma-alue on kiekon esiintulopisteen ja 40,3 ± 0,1 m:n päässä esiintulopisteestä olevan takakepin välinen alue. Ampumapaikka 8:lla ampuma-alue muodostuu kiekkojen leikkauspisteen ja kulloinkin kyseessä olevan tornin välisestä alueesta tai kiekkojen leikkauspisteen ja kyseisen lentoradan takakepin välisestä alueesta.
2. Kohdassa 4 a mainittuihin rajapisteisiin pitää sijoittaa n. 2 metriä korkeat selvästi näkyvät merkkikepit, jotta ampuma-alue erottuisi. Selvästi näkyvät merkkipaalut pitää sijoittaa lentoradoille 68 metrin etäisyydelle osoittamaan sääntöjenmukaista lentopituutta ampumapaikkojen tasossa mitattuna

3.3 Turvallisuus

5. Heittotorneihin pitää sijoittaa suojalevyt siten, ettei heittimen hoitaja ole ampujan näkyvissä, kun tämä ampuu ampumapaikoilta 1, 7 ja 8. Lisäksi n. 7–10 m päässä ampumapaikkojen takana pitää olla kulkueste, joka suunnilleen seuraa segmentin kaaren muotoa. Katselijoita ei saa päästää kilpailun aikana esteen rajoittamalle alueelle.

3.4 Heittimien toiminta

6. Heittimen laukaisun pitää tapahtua joko mekaanisella tai sähköisellä laitteella, joka sijaitsee paikassa, josta sen käyttäjä sekä näkee että kuulee kilpailijan. Ajoittimen käyttö on pakollinen SM-, aluemestaruus- ja pm-kilpailuissa. Ajoittimen tulee laukaista heitin (heittimet) epämääräisesti vaihdellen 0–3 sekunnin aikana siitä hetkestä, kun ampuja on pyytänyt kiekon.

3.5 Järjestyssäännöt

7. Koetähtäys on sallittu ampumapaikoilta 2–6 lajituomarin luvalla ennen erän ampumasuorituksen alkamista.
8. Ammunta saa alkaa lajituomarin luvalla. Ase ladataan kahdella patruunalla ja vain silloin, kun ampuja on ampumavuorossa ja seisoo ampumapaikalla. 8-paikan viimeinen kiekko ladataan yhdellä patruunalla. Laukaista saa vasta, kun kiekko on pyynnöstä heitetty. Mikäli laukaisu tapahtuu valmiusasennossa ennen kuin ampuja on pyytänyt kiekon, annetaan ampujalle varoitus. Kuhunkin kiekkoon saa ampua yhden laukauksen kiekon lentäessä ampuma-alueella. Mikäli ampuja joutuu yhden hyväksytyn laukauksen ammuttuaan avaamaan aseensa ratahäiriön tai muun syyn takia, tulee hänen ammuntaansa jatkaessaan ja asetta sulkiessaan varmistua siitä, että ase on ladattu yhdellä patruunalla. Jos ampumapaikan ensimmäistä kiekkoa ammuttaessa laukeaa molemmat piiput yhtä aikaa, tuomitaan uusi kiekko.
9. Ampuja ei saa mennä ampumapaikalle ennen kuin edellinen ampuja on poistunut siltä, eikä ennen kuin hänen vuoronsa on ampua.
10. Ammuttuaan ampuja ei saa siirtyä ampumapaikalta toiselle, ennen kuin ko. ryhmän viimeinen ampuja on ampunut.
11. Ellei kiekkoa ole heitetty 3 sekunnin kuluessa ampujan antamasta komennosta, on ampujan ilmoitettava luopuvansa ampumasta. Tämä tapahtuu siten, että hän purkaa valmiusasentonsa ja kohottaa kätensä.
12. Ampuminen suoritetaan 6 ampujaa käsittävissä ryhmissä, pl. uusinta-ammunnat. Pienempien ryhmien muodostaminen on kuitenkin sallittu, mikäli se on välttämätöntä.
13. Kunkin ryhmän ampujien on aloitettava sarja ampumalla ampumapaikalta n:o 1 siinä järjestyksessä kuin järjestysnumero ilmoittaa. Sen jälkeen he ampuvat kaikki laukaukset ampumapaikoilta 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8.
14. Alku- ja loppukilpailussa ammutaan 25 kiekon sarja. Loppukilpailu suoritetaan alkukilpailun käännetyssä paremmuusjärjestyksessä.

3.6 Kilpailun järjestely

15. Ampumapaikoilta 1 ja 2 sekä 6 ja 7 ammutaan ensin B-tornista heitetty kiekko ja sen jälkeen välittömästi A-tornista heitetty kiekko. Ampumapaikoilta 3–5 ammutaan kaksi A-tornista ja kaksi B-tornista heitettyä kiekkoa järjestyksessä B, A, B, A. Ampumapaikalta 8 ammutaan viisi kiekkoa järjestyksessä B, A, B, A, A. Menettely on seuraava: Ryhmä järjestäytyy ampumapaikalle tultaessa jonoon tuomarin taakse ampumajärjestyksessä. Jonon on oltava linjalla, joka kulkee ampumapaikkojen 4 ja 8 kautta. Jokainen ampuja menee vuorollaan ampumapaikalle, lataa kahdella patruunalla ja ampuu B-tornista heitettyä kiekkoa, joka on rikottava ampuma-alueella ennen keskipaalua. Sen jälkeen hän ampuu A-tornista heitettyä kiekkoa, joka on rikottava ampuma-alueella keskipaalun jälkeen. Sitten hän kääntyy vastapäivään, lataa kahdella patruunalla ja ampuu B-tornista heitettyä kiekkoa, joka on rikottava ampuma-alueella keskipaalun jälkeen.
    Tämän jälkeen hän ampuu A-tornista heitettyä kiekkoa, joka on rikottava ennen keskipaalua. Sitten ampuja lataa aseensa yhdellä patruunalla ja ampuu A-tornista heitetyn kiekon, joka on rikottava ennen keskipaalua. Jokainen kiekko heitetään ampujan antaman komennon jälkeen
16. Aina ryhmän vaihtuessa ja ampujien ollessa kokoontuneina ampumapaikka 1:n luo heitetään koekiekko molemmista torneista. Lajituomarin tulee antaa sääntöjenmukainen koekiekko kahden peräkkäisen kiekon jälkeen, jotka lähtiessään särkyvät, jotka lentäessään lepattavat, joiden nopeus ei ole riittävä tai joiden lentorata on sääntöjen vastainen, paitsi silloin, kun kilpailija on ampunut tällaista kiekkoa.
17. Jos ammunnan aikana sattuu konerikko, määrää lajituomari, jatketaanko sarjaa toisella radalla vai samalla radalla sen jälkeen, kun kone on korjattu. Ryhmällä on oikeus heitättää molemmista torneista yksi sääntöjenmukainen koekiekko ennen kuin ampuminen jatkuu.
18. Jos ajastin ei toimi, voi lajituomari tehdä vastaavan päätöksen tai antaa ampumisen jatkua. Jos ajastinlaitetta voidaan käyttää käsin, lajituomari voi myös antaa ampumisen jatkua ja laukaista itse heittimen 0–3 sekunnin kuluessa.
19. Kilpailija pyytää kiekon sanomalla ”nyt”, ”go” tai kuuluvalla pyynnöllä. Lajituomarin tulee välittömästi painaa ”nappia” ja kiekon on lähdettävä 0–3 sekunnin kuluessa.
20. Ampujan sallitaan, ennen kuin hän antaa määräyksen kiekon heittämisestä, tehdä yksi tähtäysharjoitus ja tähdätä muutaman sekunnin ajan, ampumapaikalta 1 kiekon 1 lentosuuntaan sekä ampumapaikalta 8 kiekon 21 ampumasuuntaan. Annettuaan käskyn hänen tulee pitää haulikko tarkoin kohdan 2.6.23 määräämässä asennossa kiekon ilmestymiseen saakka
21. Heitetty kiekko on sääntöjen mukainen, kun se on heitetty 0–3 sekunnin kuluessa oikeasta tornista, eikä se ole rikkoutunut heittimestä lähtiessään. Kiekon on oltava samanvärinen kuin muut heitetyt kiekot ja sen lentoradan on oltava 3.1.3, e- ja f-kohtien mukaiset.

3.7 Tasatulosratkaisu henkilökohtaisessa kilpailussa mitalisijoista

22. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla. Uusinta-ammunnan ampumajärjestys arvotaan alkukilpailun tapaan. Uusinta ratkaisee siihen osallistuneiden keskinäiset sijoitukset. Uusinnassa ammutaan vuorotellen kaksi kiekkoa paikoilta 3,4,5–5,4,3 jne. Kultakin paikalta ammutaan sekä B- että A-tornin kiekot peräkkäin. Kaikki keskenään kilpailevat ampuvat yhtä monta laukausta, kunnes eroja syntyy (”pummista ulos” -periaatteella, pummin paikka ratkaisee).

---

 

4. Metsästystrapammunta

 

4.1 Ampumarata ja varusteet

1. Metsästystrap ammutaan radalla, jossa lentopituuden, lentokorkeuden ja sivukulmien säädöt ovat yhtenevät SAL:n kansallisen trapin vaatimusten kanssa. Rata on silloin oheisen kuvan mukainen. Traprata käsittää trapheittimen, sille rakennetun suojakopin ja viisi ampumapaikkaa. Trapradan mitat määrätään radan keskipisteestä, joka on heittimen lavan kiinnityspiste. Heitin tulee olla asennettuna siten, että se on 0,5 metriä (+0,1 metriä) ampumapaikkatason alapuolella ja edelleen niin että sama piste on 0.5 metriä (+0,1 metriä) heitinsuojan katon etureunasta mitaten hautaan päin, kun heitin on asetettu 2 m:n heittokulmalle. Heitinkopin katon korkein kohta saa olla enintään 70 cm ampumapaikkatason yläpuolella. Heitinkopin suositeltava pohjapinta-ala 2 x 4 metriä. Kiekon ulostulokohta merkitään asettamalla savikiekko heitinkopin katolle siihen kohtaan, mistä kiekko tulee näkyviin katsottaessa ampumapaikalta n:o 3.
2. Ampumapaikat sijoitetaan edellä olevan kuvan mittojen mukaisesti siten, että etäisyys heittimestä ampumapaikka 3:n etureunan keskikohtaan on 10 metriä (+0,1 metriä). Ampumapaikka 3 sijoitetaan radan keskiviivalle, joka kulkee kiekon korkeuden mittauspisteen ja radan keskipisteen kautta. Ampumapaikka 3:n etureunan keskipiste tulee olla radan keskiviivalla. Ampumapaikka 3:n etureunan tulee olla suorassa kulmassa keskiviivaan nähden. Muut ampumapaikat sijoitetaan samalle suoralle. Ampumapaikkojen sijoittaminen suoraan kulmaan heittimeen nähden varmistetaan mittaamalla 11,36 metriä radan keskipisteestä ampumapaikkojen1 ja 5 etureunan keskikohtaan. Ampumapaikkojen tulee olla selvästi merkityt ja neliön muotoiset, kooltaan 1.0 x 1,0 metriä. Ampumapaikkojen välinen etäisyys toisistaan on 2,70 metriä mitattuna ampumapaikkojen etureunan keskipisteestä. Jokaisella ampumapaikalla tulee olla n. 10x10 cm:n kuminen tai vastaava alusta, johon ampujat voivat tukea aseensa piipun odottaessaan ampumavuoroaan. Ampumapaikan etu- tai takareunaan voidaan sijoittaa kotelo tai teline, johon ampuja voi laittaa patruunansa.
3. Heittimen tulee heittää kiekot vaihteleviin suuntiin. Heitin voi olla automaattinen tai käsikäyttöinen.
4. Heitin säädetään siten, että kiekkojen lentorata tuulettomalla säällä täyttää seuraavat vaatimukset:

1. Lentomatka vaakatasossa mitattuna on 50 metriä (± 1 metriä
2. Kiinteä heittokorkeus mitattuna 10 metrin päästä heittimestä, on vähintään 2,0 ja enintään 3,0 metriä yli ampumapaikkatason. Säädössä sallitaan 0,5 m:n poikkeama, joten korkeus min 1,5 m ja max 3,5 m.
3. Metsästystrapissa kiekot heitetään 40–60° sektorissa, vähintään 20° enintään 30° symmetrisesti keskiviivan molemmin puolille.
4. Sektori, jonka sisäpuolelle kiekot heitetään, tulee olla merkitty selvästi näkyvin sektorikepein, jotka sijaitsevat 46–50 metrin päässä heittimestä.
5. Radan keskiviivalle asetetaan selvästi näkyvät merkkipaalut ilmaisemaan kiekon vähimmäis- ja enimmäislentomatkan.
6. Samassa kilpailussa ammuttaessa useammalla radalla on kaikkien ratojen heittosektorit ja lentokorkeus asettava samaksi.

5. Heittimen laukaisu voidaan suorittaa joka mekaanisella, elektronisella tai radio-ohjattavalla laitteella. Ajoitinta käytettäessä viive ampujan antamasta käskystä kiekon lähtöön vaihtelee 0,2–1,0 sekuntiin. Ellei ajoitinta ole käytössä, nappia painetaan heti kiekkokäskystä.

4.2 Turvallisuus

6. Ampumapaikkojen taakse eristetään esim. köydellä vähintään 10 x 34 metrin alue. Katselijoita ei saa päästää kilpailun aikana esteen rajoittamalle alueelle.
7. Ammunta saa alkaa lajituomarin luvalla. Ase ladataan yhdellä patruunalla ja vain silloin, kun ampuja on ampumavuorossa ja seisoo ampumapaikalla. Laukaista saa vasta, kun kiekko on heitetty. Mikäli laukaisu tapahtuu valmiusasennossa ennen kuin ampuja on pyytänyt kiekon, annetaan ampujalle varoitus.
8. Ampuja ei saa sulkea asettaan ennen kuin edellinen ampuja on ampunut säännönmukaista kiekkoa. Hän voi kuitenkin laittaa patruunan patruunapesään ja tukea aseen piipun ampumapaikan alustaan odottaessaan vuoroaan. Ampuja ei saa ammuttuaan liikkua ampumapaikallaan.
9. Ellei kiekkoa ole heitetty 2 sekunnin kuluessa ampujan antamasta komennosta, on ampujan ilmoitettava luopuvansa ammunnasta. Tämä tapahtuu siten, että hän purkaa valmiusasentonsa ja kohottaa kätensä.

4.3 Kilpailun järjestelyt

10. Ammunta suoritetaan 5 ampujan erissä, 1/ampumapaikka
11. Ammunnassa jokainen ampuja ampuu 5 laukausta jokaiselta ampumapaikalta. Kun kaikki ampujat ovat ampuneet 5 laukausta ensimmäiseltä ampumapaikaltaan, vaihdetaan lajituomarin (toimitsijan) käskyllä ”vaihto” seuraavalle ampumapaikalle.
12. Ampuja 1 siirtyy paikalle 2 jne. ja ampuja 5 paikalle 1. Paikkaa vaihdettaessa on aseen oltava tyhjä. Lopuksi ilmoitetaan ”sarja”, jonka jälkeen ampujat voivat poistua suorituspaikalta.
13. Ennen jokaista sarjaa heitetään 2 koekiekkoa vaihteleviin suuntiin. Kiekkoja saa tähdätä.
14. Kun ampuja on valmis ampumaan, hän ilmoittaa kuuluvasti ”nyt”, ”go” tai vastaavaa, minkä jälkeen kiekko heitetään. Valmiusasennosta ei saa liikkua ennen kuin kiekko on ampujan näkyvissä.
15. Heitetty kiekko on sääntöjen mukainen, kun se on heitetty ampujan käskystä 2 sekunnin kuluessa, eikä se ole rikkoutunut heittimestä lähtiessään. Kiekon on oltava samanvärinen kuin muut heitetyt kiekot ja sen lentoradan on oltava 4.1.4 a-, b-, ja c-kohtien mukainen.

4.4 Tasatulosratkaisu henkilökohtaisessa kilpailussa mitalisijoista

15. Kolme ensimmäistä sijaa uusinta-ammunnalla. Tasatulokset mitalisijoissa alku- ja loppukilpailun jälkeen ratkaistaan ampumalla ”pummista ulos” -periaatteella. Ampumajärjestys arvotaan. Ammunta suoritetaan siten, että jokainen ampuu vuorollaan kiekon kerrallaan paikalta 1, 2 jne. kunnes ero syntyy.

---

 

5. Metsästyshirviammunta

1. Metsästyshirviammunta ammutaan elektroniseen tai pahviseen kaksiosaiseen hirvitauluun, jonka muodostavat kaksi erillistä kaksipäistä ja yksikeskiöistä hirvikuviota yhtenäiselle alustalle kiinnitettynä. Vastakkain olevien hirvenpäiden turpien välin tulee olla 10 cm. Vasemmanpuoleinen kuvio ampumasuunnasta katsoen on numero 1 ja oikeanpuoleinen 2. Kympin keskipisteen paikka määritetään siten, että hirvikuvioon vedetään kuvitteellinen jana parrankärjestä toiseen. Kympin keskipiste tulee sivusuunnassa janan puoliväliin (53 cm parrankärjestä) ja korkeussuunnassa 3 cm janan yläpuolelle (48 cm säkän harjasta alaspäin). Kuvioiden 1 ja 2 kymppien tulee olla samalla korkeudella. 

Kuvion rengasosien halkaisijat mitattuna rajaviivan ulkoreunasta ulkoreunaan ovat:

 

5.1 Rata ja varusteet

2. Ampumaetäisyys on 100 m (99,5–101 m) mitattuna ampumapaikan etureunasta hirvitaulun keskipisteeseen. Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeus suunnassa 4 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan taulun keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan.
3. Hirviradalla ampumapaikan sijainti määritetään ja ampumaetäisyys mitataan aukon keskellä olevasta hirvitaulusta kohtisuoraan kiskojen suuntaa vastaan.

1. Ampumapaikkoja tulee olla neljä, (kaksi ampuvia ja kaksi valmistautuvia kilpailijoita varten) sääsuojalla varustettuna. Pienempiin kilpailuihin riittää kaksi ampumapaikkaa. Ampumapaikkojen välissä tai takana tulee olla riittävästi tilaa tuomareille ja tuloskortiston pitäjille. Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea ja n. 30 cm leveä pöytä. Ampumapaikan välittömässä läheisyydessä tulee olla myös tilaa vuoroaan odottaville kilpailijoille.
2. Maalialueen on oltava sellainen, että hirvitaulua voidaan liikuttaa tasaisella nopeudella vaakatasossa edestakaisin suojavallien välissä olevan aukon poikki. Taulun liikettä nimitetään juoksuksi. Aukon leveyden tulee olla sellainen, että ampumapaikalta katsottuna taulun keskikohdan korkeudella juoksu näkyy 23 metrin matkalla, (väh. 22,75 m enintään 23,25 m). Aukon reunojen on oltava pystysuorat, yksiväriset ja selvästi hirvitaulun väristä erottuvat. (Aukon oikea leveys saadaan ratakohtaisesti tarkoin määritettyä, kun mitataan ensin aukon sisäreunan ja hirvitaulun välinen kohtisuora etäisyys senttimetreinä. Saatu luku kerrotaan luvulla 0,23 ja tulos vähennetään 23,0 metristä).
3. Hirvikuvio liimataan vaalealle pahville tai muulle alustalle siten, että alustan pystysuora etureuna ulottuu hirvikuvion turvankärjen etäisyydelle asti. Taulu sijoitetaan vaunussa olevaan kiinnityskehykseen ja taulun reunojen on oltava sekä vaaka että pystysuorassa. Vaunu liikkuu vaakasuoralla kiskoradalla.
4. Näyttösuojien tulee sijaita maalialueen kummassakin päässä ja niiden tulee olla siten rakennetut, että ne antavat toimihenkilöstölle täyden turvan sekä vapaan työskentelymahdollisuuden. Osumien näyttö tapahtuu radan kummankin näyttösuojan yläpuolella olevilla sähköisillä tai mekaanisilla näyttölaitteilla. Näyttämiseen voidaan käyttää myös radan molempiin päihin kiinnitettävää näyttötaulua, jonka koon tulee olla vähintään 80 x 90 cm. Myös kameranäyttöä voidaan käyttää.
5. Vallit. Aukon takana olevan taustavallin on oltava riittävän korkea (väh. 3,0 metriä etuvallin pinnasta) ja sellaista rakennetta, että kaikki osuneet luodit kimpoamatta pysähtyvät siihen.
   Aukon edessä on oltava niin korkea ja myös kimpoamatonta rakennetta oleva etuvalli, että se estää luotien osumisen vaunun runkoon. Aukon kummallakin puolella olevan suojavallin on oltava n. 8 metriä pitkä ja niin korkea, että vain hirvikuvion sarvet näkyvät ampumapaikalle.
   Suojavallien on jatkuttava toimihenkilöiden näyttösuojina ja niin korkeina, että hirvikuvio menee kokonaan näkymättömiin.
   Lisäksi tulee suojavallien aukon puoleiset reunat rakentaa siten ja sellaisesta materiaalista, että kimmokeluotien lentäminen näyttösuojaan estyy.
6. Hirvitaulun liikutteluun tarvittavaa sähköistä ajolaitetta pitää pystyä käyttämään ampumapaikalta.

5.2 Tuloskortiston pito

4. Kilpailuissa pidetään tuloskortistoa sekä näyttösuojassa että ampumapaikalla (näyttötulosten perusteella). Jokaisen sarjan jälkeen tuloskortit verrataan. Eroavaisuuksien sattuessa ratkaisee näyttösuojan tuloskortisto. Ampumapaikalla tai kilpailukeskuksessa on tulos lisäksi merkittävä sarjoittain tulostaululle, jonka tulee sijaita siten, että yleisö ja muut kilpailijat voivat seurata sitä.

5.3 Aseet ja patruunat

5. Ks. yleismääräykset kohdat 1.13.18 a, b, c, 1.15.20 ja 1.21

5.4 Järjestysmääräyksiä

6. Ampujan tulee tuntea yleismääräykset ja lajinsa säännöt.
7. Aseen lipastaminen ja lataaminen on sallittu vasta sitten, kun ampuja on omalla vuorollaan ampumapaikalla kivääri maalialueelle suunnattuna ja on saanut siihen oikeuttavan käskyn tai luvan.
8. Koetähtääminen on sallittu ainoastaan kilpailun järjestäjän osoittamassa paikassa.
9. Ampujan tulee olla ampumapaikalla yksin eikä häntä saa avustaa (katso sääntökohta 1.8.13b) eikä häiritä. 
10. Jos ampuja tarpeettomasti vitkastelee ennen kuin hän ilmoittaa olevansa ”valmis”, voi lajituomari antaa ampujalle 30 sekuntia aikaa ja sitten määrätä kilpailun alkamaan.
11. Kilpailuosuuden päätyttyä on ampujan osumanäytön jälkeen viivytyksettä poistuttava varusteineen ampumapaikalta aseen lukko avattuna.

5.5 Rangaistukset (ks. myös 1.2)

12. Myöhästyessään ohjelmaan merkitystä suorittamisajastaan menettää kilpailija osallistumisoikeutensa. Lajituomari voi harkintansa mukaan myöntää hänelle oikeuden ampua ensiksi vapaaksi tulevana aikana määräystensä mukaan tuomiten hänelle 3 pisteen vähennyksen. Jos ampuja käyttää sääntöjen vastaista asetta tai patruunaa, on kilpailutulos aina hylättävä.
13. -
14. Rikkomukset ampuma-asentomääräyksiä vastaan aiheuttavat ensikädessä varoituksen. Rikkomusten toistuessa lajituomari määrää laukauksen (laukaukset) ohilaukaukseksi.  Valmiusasentovirheestä annetaan huomautus.
15. Ampujalle, joka käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai rikkoo järjestysmääräyksiä, annettakoon lähinnä varoitus. Vakavasta rikkomuksesta voi lajituomari poistaa hänet sarjasta tai koko kilpailusta.

5.6 Valmiusasento

16. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava laukaisevan käden olkavarren alla siten, että osa aseen perästä koskettaa vyötärölle kiinnitettyä valmiusmerkkiä. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

5.7 Ampuma-asento

17. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea. Kivääriä on pidettävä olkaa vasten vain käsien varassa. Vasen (oikea) käsivarsi saa nojata kylkeen tai rintaan. Ampujan tulee seistä penkkiin, pöytään tai seinään yms. nähden siten, että selvästi näkyy, ettei hän saa niistä tukea (hyötymistarkoituksessa tehty virhe = varoitus).

5.8 Ammunnan suoritus

18. Ammutaan neljä laukausta seisovaan hirveen ja kuusi laukausta juoksevaan hirveen (4 + 6). Jos ohjelmassa on loppukilpailu, siinä ammutaan 10 laukausta juoksevaan hirveen.
    Loppukilpailu suoritetaan alkukilpailun käännetyssä paremmuusjärjestyksessä. Ammunta aloitetaan kuten kohdassa 5.10.25, 26, 27 ja 28 sanotaan.
    Juoksevan hirven ammunnassa ase ladataan yhdellä patruunalla kerrallaan.

5.9 Seisovan hirven ammunta

19. Koelaukauksia ei sallita.
20. Hirvitaulu on ampuma-aukon keskellä. Kaksi kilpailijaa ampuu samanaikaisesti. Neljän laukauksen ampumiseen on aikaa 60 sekuntia. Ampujille annetaan komento ”Kilpasarja, valmistautukaa!”. Tällöin kilpailijat saavat kiinnittää neljällä patruunalla lipastetun irtolippaan aseeseen tai laittaa aseen syöttökoteloon neljä patruunaa ja valmistautua ampumasuoritukseen. Seuraavaksi komennetaan ”Lataa!”. Tällöin ampujat lataavat aseen ja ottavat valmiusasennon. Todettuaan ampujien olevan valmiusasennossa, lajituomari kysyy ”Ovatko ampujat valmiit?”. Mikäli ampujat pysyvät ääneti valmiusasennossa, lajituomari komentaa ”Ampukaa!”. Komennosta ”Ampukaa!” alkaa ampuma-aika. Kun 60 sekuntia on kulunut komentaa lajituomari ”Ammunta seis, lukot auki!”. Taulu ajetaan radan oikeanpuoleiseen päähän, jossa tulokset näytetään, ensin kuvio 1 sitten kuvio 2. ”Ammunta seis!” komennon aikana ammutut laukaukset ovat yliajalla ammuttuja ja aiheuttavat parhaan osuman (parhaiden osumien) vähentämisen ko. ampujan taulusta (ellei osumien järjestystä pystytä toteamaan).
21. Patruuna- tai asehäiriön sattuessa saa käyttää varapatruunoita.
22. Mikään ampujasta, aseesta tai patruunasta aiheutunut häiriö ei oikeuta lisäaikaan tai uusintaan. Jos ilmeisen vaaran tai ratalaitteen takia sarja keskeytyy, ammutaan koko sarja uudelleen.

5.10 Juoksevan hirven ammunta

23. Hirvitaulun liikkumista aukossa sanotaan juoksuksi. Juoksuajan tulee olla n. 4,4 sekuntia. Tämä aika otetaan ampumapaikalta ja mitataan siitä, kun kuvion turpa tulee näkyviin, siihen kun se häviää näkyvistä. Mikäli juoksun todetaan alittavan 4,2 tai ylittävän 4,6 sekuntia, on kilpailu keskeytettävä ja tutkittava mahdollisuuksia vian korjaamiseen. Jos juoksuaika alittaa 4,0 tai ylittää 4,8 sekuntia ei kilpailua saa jatkaa. Juoksuaika on mestaruuskilpailuissa merkittävä näkyviin. Aika otetaan pistokokein, mikäli mahdollista kolmella kellolla, jolloin keskimmäinen aika ratkaisee.
24. Kivääriä ei saa siirtää valmiusasennosta ampuma-asentoon ennen kuin hirven sarvet tulevat näkyviin suojavallin yläpuolelle.
25. Kun seisovan osuuden osumat on näytetty ampujille ja rata on valmis juoksevan osuuteen. Annetaan ampujille komento ”Kilpasarja, ensimmäinen juoksu pyynnöstä, rata valmis!” Tällöin kilpailijat valmistautuvat ampumasuoritukseen, lataavat aseen yhdellä patruunalla ja ottavat valmiusasennon sekä osoittavat olevansa valmiina sanomalla kuuluvasti ”Hirvi!” tai ”Valmis!”. Tämän kuultuaan lähettää lajituomari ensimmäisen juoksun eli hirvikuvion liikkeelle oikealta vasemmalle. Ammuttujen laukausten tulokset näytetään aina järjestyksessä kuvio 1, kuvio 2. Välittömästi kuvio 2:n näytön jälkeen näytetään radan valmiusnäyttö. Tällöin ampujien on otettava ilman eri käskyä valmiusasento ja kun lajituomari toteaa molempien ampujien olevan valmiusasennossa, lähettää hän toisen juoksun liikkeelle vasemmalta oikealle. Näin jatketaan kaikki kuusi juoksua ilman taukoja. Valmiusnäyttö ensimmäiselle juoksulle on ”kymppi”.
26. Viimeisen juoksun jälkeen lajituomari ilmoittaa ”Sarja valmis, lukot auki, turvalippu paikoilleen! ”
27. Ensimmäisille ampujille sekä tauon jälkeen aloittaville annetaan kylmäharjoitteluun sama määrä kylmäharjoitteluun näyttöjuoksua kuin tuleva kilpasarja sisältää (6 tai 10 kpl).  
28. Koelaukauksia ei sallita. Kylmälaukaukset sallittuja myös loppukilpailussa.

5.11 Häiriöt juoksevassa hirvessä

29. Jos taulu ei lähde liikkeelle viimeistään viiden sekunnin kuluessa ajolaitteen napin painamisesta, tulee lajituomarin keskeyttää ammunta komennolla ”Tuli seis, lukot auki” ja selvittää häiriön syy. Häiriön selvittyä aloitetaan ammunta uudestaan komennosta ”Sarja jatkuu, rata valmis!”. Jos taulu lähtee liikkeelle ennen valmiusnäyttöä, ei kilpailijan tarvitse ampua. Jos hän ampuu, otetaan tulos huomioon.
30. Uusittavan juoksun vuoksi palautettavaa, tai muun syyn takia väärältä puolelta lähtevää taulua ei saa ampua eikä erehdyksessä ammuttua tulosta huomioida. Jos taulussa tai juoksussa on jotakin selvästi normaalista poikkeavaa, juoksu uusitaan siinäkin tapauksessa, että ampuja on ampunut.
31. Jos sarjan kestäessä tapahtuu jotakin, joka voi aiheuttaa vaaraa tai huomattavasti häiritä ampujaa tai muuten poikkeuksellisesti vaikuttaa ammuntaan, lajituomarin tulee keskeyttää ampuminen. Jos ampuja laukaisee keskeyttämiskäskyn aikana, hän on oikeutettu saamaan juoksun peruutetuksi edellyttäen, että hän ilmoittaa siitä välittömästi osuman näyttöä näkemättä.
32. Kun taulu ei ole lähtenyt liikkeelle kohtuullisen ajan kuluessa valmiusnäytöstä tai taulu lähtee ennen näyttöä tai tapahtuu muuta poikkeuksellista eikä lajituomari keskeytä ampumista, voi ampuja, ellei hän itse ole aiheuttanut tilannetta, kohottaa kätensä ja ilmoittaa ”Seis!”, jolloin kuvio on pysäytettävä. Jos lajituomari katsoo toimenpiteen aiheelliseksi, juoksu uusitaan. Aiheettomasta keskeytyksestä ampujaa rangaistaan kolmen pisteen vähennyksellä.
33. Jos ase ei laukea, tulee ampujan pitää ase suunnattuna taululle, koskematta varmistimeen tai lukkoon ja ilmoitettava taulun pysähdyttyä kuuluvasti ”Häiriö!”. Lajituomari keskeyttää välittömästi ampumisen. Tarkastaa asehäiriön syyn. Jos hän katsoo laukeamattoman patruunan olevan kysymyksessä, on juoksu uusittava.     Juoksevan hirven kilpailussa sallitaan enintään yksi hyväksytty toimintahäiriö.
34. Patruuna on laukeamaton, jos luoti ei ole lähtenyt piipusta ja koneisto on toiminut sekä patruunapesässä on patruuna, jonka nallissa on selvästi iskujälki eikä ampuja ole koskenut varmistimeen tai lukkoon.
35. Jos ampuja laukeamattoman patruunan sattuessa lataa uudelleen ja laukaisee, otetaan näin saatu tulos huomioon.
36. Jos ase ei laukea tai laukeaa ladattaessa ja lajituomari toteaa syynä olevan jonkin aseessa olevan vian, johon ampuja ei ole syypää, juoksu uusitaan. Jos vika ei ole heti korjattavissa, ammutaan loput laukaukset lajituomarin määräämänä aikana.
37. Ellei ampuja ammu tai jos laukaiseminen on epäonnistunut jostakin kilpailijasta johtuneesta syystä, ei ampuja ole oikeutettu uusintaan. Juoksu merkitään ohilaukaukseksi ja ammuntaa jatketaan. Jokainen laukaus, jonka kilpailija ampuu ensimmäisen laukauksensa jälkeen, lasketaan kilpalaukaukseksi ja merkitään vuorossa olevan juoksun tulokseksi.
38. Jos ampuminen keskeytyy ratalaitteisiin tulleen häiriön vuoksi, jatketaan ampumista siitä, mihin se viimeisen hyväksyttävän juoksun jälkeen keskeytyi. Jos keskeytys kestää kauemmin kuin 5 min. sallitaan ampujan niin vaatiessa yksi näyttöjuoksupari ennen jatkamista.

5.12 Osuman arvo ja näyttö

39. Osuma lasketaan paremmaksi, jos luoti on koskettanut tai tulkin laippa koskettaa eli sivuaa renkaan rajaviivan ulkoreunaa. Kimmoke lasketaan ohilaukaukseksi.
40. Tarkastus ja tulkkaus on tehtävä seisovassa hirvessä heti sarjan jälkeen ja juoksevassa hirvessä heti laukauksen jälkeen (ks. 1.20.27 ja 28).
41. Jokaisen osuman arvo ja suunta näytetään joko näyttölaitteella, näyttötaululla tai kameranäytöllä. Seisovaan hirveen ammutut osumat näytetään tulkkauksen jälkeen kaikki peräkkäin huonoimmasta osumasta aloittaen. Näytön jälkeen osumat paikataan läpinäkyvillä paikkalapuilla.
    Juoksevaan hirveen ammuttu laukaus tulkataan ja näytetään heti laukauksen ampumisen jälkeen ja paikataan läpinäkyvällä paikkalapulla. Paikkauksen jälkeen näytetään radan valmiusnäyttö, joka on kuvio 2:n viimeinen osuma ilman kellonaikaa. Valmiusnäyttö voi olla myös erillinen merkkivalo.
    Näytön työjärjestys on seuraava: osuman arvo osuman kellonaika näyttö tyhjennetään osuman arvo palautetaan näyttöön = VALMIUSNÄYTTÖ. Valmiusnäyttö poistetaan, kun taulu on lähtenyt liikkeelle
    Elektronisia tauluja käytettäessä toimii osuman näyttönä yleensä näyttöpääte / -ruutu. Valmiusnäyttönä voi olla esimerkiksi erillinen lamppu.

5.13 Liian monta luodinreikää

42. Mikäli seisovan tai juoksevan hirven kuviossa on liian monta luodinreikää, eikä millään lailla voida todeta, mitkä niistä ovat kyseisen ampujan ampumia, lasketaan parhaat osumat ampujan hyväksi.

5.14 Sijoituksen ratkaiseminen

43. Sijoituksen ratkaisee seisovan ja juoksevan hirven yhteenlaskettu pistemäärä.

5.15 Tasatulosratkaisut – Uusiminen

44.  

1. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla. Uusinta-ammunnan ampumajärjestys arvotaan. Uusinta-ammunta ratkaisee siihen osallistuneiden keskinäiset sijoitukset. Uusinta-ammunnassa kilpailijat ampuvat 2 laukausta juoksevaan hirveen. Jos edelleen on tasatulos, jatketaan 2 laukausta kerrallaan kunnes ero syntyy. Mikäli samasta sijasta uusijoita on parillinen määrä, ampuu kaksi kilpailijaa samanaikaisesti. Jos uusijoita on pariton määrä, ampuu yksi kilpailija kerrallaan.
2. alkukilpailussa (4+6) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä
   2. juoksevan hirven pistemäärä
   3. kymppien, ysien jne. Iukumäärä
   4. viimeinen laukaus, viimeistä ed. laukaus jne.
3. alku + loppukilpailussa (4+6+10) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä
   2. Ioppukilpailun pistemäärä
   3. kymppien, ysien jne. Iukumäärä koko kilpailussa.
   4. viimeinen laukaus, viimeistä ed. laukaus jne.

5.16 Joukkuekilpailu

45. Joukkuekilpailussa lasketaan vain alkukilpailussa saadut pisteet. Tasatuloksissa ratkaisee:
    1. paras henkilökohtainen alkukilpailun pistemäärä
    2. joukkueen numero-osumien lukumäärä
    3. joukkueen kymppien, ysien jne. lukumäärä.

---

 

6. Metsästysluodikkoammunta

Luodikkotaulun rengasosien halkaisijat rajaviivan ulkoreunasta ulkoreunaan mitattuna ovat:

Rengasväli on 15 mm.

6.1 Maalikuvio

1. Kuviona on suomalainen metsokuvio tyyliteltynä. Taulu voi olla elektroninen tai pahvinen. Pahvitaulussa on viisi metsokuviota ja kohdistustäplä. Kuvioiden ampumajärjestys on: vasen yläkuvio, oikea yläkuvio, keskikuvio, vasen alakuvio ja oikea alakuvio. Elektronisessa taulussa on yksi metsokuvio. Ampuja ei saa koskea näyttöön.

6.2 Rata

2. Ammunta suoritetaan radalla, jossa ampumaetäisyys on 100 metriä (99,5–101 metriä). Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeussuunnassa 4 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan kuvion keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan.
3. Taulujen takana on oltava taustavalli, jonka on oltava niin korkea ja sellaista materiaalia, että kaikki tauluihin tarkoitetut luodit pysähtyvät siihen.

6.3 Tuloskortiston pito

4. Ampumapaikalla tai kilpailukeskuksessa on tulos merkittävä sarjoittain tulostaululle, jonka tulee sijaita niin, että yleisö ja muut kilpailijat voivat seurata sitä.

6.4 Järjestysmääräyksiä

5. Ampujan tulee tuntea yleismääräykset ja lajinsa säännöt.
6. Aseen lipastaminen ja lataaminen on sallittu vasta sitten, kun ampuja on omalla vuorollaan ampumapaikallaan kivääri maalialueelle suunnattuna ja saanut siihen oikeuttavan käskyn tai luvan.
7. Ampujan tulee olla ampumapaikalla yksin eikä häntä saa avustaa (katso sääntökohta 1.8.13b) eikä häiritä.  
8. Patruuna- tai asehäiriön sattuessa saa käyttää varapatruunaa.
9. Mikään ampujasta, aseesta tai patruunasta aiheutunut häiriö ei oikeuta lisäaikaan tai uusintaan. Jos ilmeisen vaaran tai ratalaitteen takia sarja keskeytyy, ammutaan koko sarja uudelleen. 
10. Laukeamaton patruuna loppukilpailun yksittäislaukauksissa, kilpailija saa ampua laukauksen uudelleen kuten hirviammunnan juoksevia ammuttaessa. Jos ampuja tarpeettomasti vitkastelee, voi lajituomari antaa ampujalle 30 sekuntia aikaa ja sitten määrätä kilpailun alkamaan.
11. Osumia saa tähystää pelkästään aseeseen kiinnitetyllä tähtäinlaitteella ja ainoastaan kilpailusuorituksen aikana.
12. Mikäli kilpailijan taulusta löytyy ylimääräisiä luodinreikiä eikä voida selvittää, mitkä niistä ovat kyseisen ampujan ampumia, luetaan parhaat osumat ampujan hyväksi.

6.5 Rangaistukset

13. Myöhästyessään ohjelmaan merkitystä suorittamisajastaan menettää kilpailija osallistumisoikeutensa. Lajituomari voi harkintansa mukaan myöntää hänelle oikeuden ampua ensiksi vapaaksi tulevana aikana määräystensä mukaan, tuomiten hänelle 3 pisteen vähennyksen. 
14. Jos ampuja käyttää sääntöjen vastaista asetta tai patruunoita, on kilpailutulos aina hylättävä.
15. Rikkomukset ampuma-asentomääräyksiä vastaan aiheuttavat ensikädessä varoituksen. Rikkomusten toistuessa  lajituomari määrää laukauksen (laukaukset) ohilaukauksiksi.  Valmiusasentovirheestä annetaan huomautus.
16. Mikäli joku ampuu ampuma-ajan päättymisen jälkeen, vähennetään häneltä sen sarjan viimeinen osuma (viimeiset osumat).
17. Ampujalle, joka käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai rikkoo järjestysmääräyksiä, annettakoon varoitus. Vakavasta rikkomuksesta voi lajituomari poistaa hänet sarjasta tai koko kilpailusta.

6.6 Ampumissuoritus ja valmiusasennot

18. Luodikkoammunnassa sallitaan 2 koelaukausta mistä asennosta tahansa. Laukaukset näytetään tai ilmoitetaan sitä pyytäneille henkilöille (kysytään koelaukauksen ampumisen jälkeen). Osumat merkitään väripuikolla.
19. Kilpailu käsittää kaksi viiden laukauksen sarjaa.
20. Ampuma-aika sarjaa kohti on 2 minuuttia.
21. Ensimmäinen sarja ammutaan makuulta. Makuuasennossa tukikäden kyynärkulma on oltava vähintään 30° (ks. kuva). Toinen sarja ammutaan pystyasennosta. Molemmissa asennoissa ainoastaan hihnatuen käyttö on sallittu. Laukaiseva käsi ei saa koskettaa hihnaa.
22. Makuuammunnan valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja osa aseen perästä on oltava ampuma-alustaa vasten. Asennon on oltava ”liikkumaton”.
23. Pystyammunnan valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava nähtävissä laukaisevan käden olkavarren alta. Asennon on oltava ”liikkumaton”.
24. Sarjoissa N65, M60, M70 ja M80 saa makuuammunnan suorittaa myös polvi-/istuma-asennosta tai pystyasennosta. Istuma-asentoa varten järjestäjän on varattava ampujien käyttöön jakkaroita, joiden päällä istuen ampujat saavat istuma-asennossa ampua. Jakkaroiden mittojen tulee olla 15 cm x 22 cm x 30 cm. Jakkara saa olla ammuttaessa miten päin tahansa. Jakkaran käyttö on ampujalle vapaaehtoista. S13 sarja ampuu alkukilpailun ja loppukilpailun kaikki sarjat pystytuelta.

6.7 Valmistautuminen

25. Ennen erän alkua suoritetaan nimenhuuto.
26. Ampumaan valmistautuva erä käydään vielä paikka paikalta läpi ja tuomarin tai toimitsijan ilmoittama kilpailijan taulunumero on jokaisen kilpailijan selvästi toistettava.

6.8 Koelaukaukset

27. Tämän jälkeen lajituomari selostaa harkintansa mukaan lyhyesti koelaukausten suorituksen ja osumien ilmaisutavan sekä kilpailun kulun. Tiedusteltuaan: ”Onko kysyttävää?” ja todettuaan kaiken olevan kunnossa, hän ilmoittaa: ”Ensimmäinen koelaukaus. Valmistautukaa. Yhdellä patruunalla lataa”.
28. Kun ammunnan johtaja toteaa, että ampujat ovat valmiit, hän antaa ampumisluvan: ”Saa ampua”. Kysyttyään, ovatko kaikki ampuneet, hän komentaa: ”Lukot auki”.
29. Tämän jälkeen näytetään tai ilmoitetaan koelaukauksen arvo ja suunta sitä pyytäneille.
30. Toinen koelaukaus ammutaan samalla tavalla. Koelaukausten jälkeen taulut tarkastetaan, ettei osumia ole osuma-alueella.

6.9 Kilpailulaukaukset

31. Ennen kumpaakin kilpasarjaa lajituomari ilmoittaa ”Kylmälaukauksia tyhjällä aseella. Aikaa kaksi minuuttia.
32. Aika alkaa, nyt!”. 2 minuutin kuluttua komennetaan: ”Kylmälaukaukset seis!”.
33. Tämän jälkeen aloitetaan valmistautuminen kilpailuun komennolla: ”Kilpasarja. Valmistautukaa!”. Tällöin kilpailija saa suorittaa koetähtäyksiä, mutta ei kylmälaukauksia. Valmistautumiskomennosta aikaisintaan 30 sekunnin kuluttua komennetaan ”Lataa!”. Tämän jälkeen ei koetähtäykset ole sallittuja.
34. Seuraavaksi tiedustellaan: ”Ovatko ampujat valmiit?” Viimeistään tässä vaiheessa ampujan on otettava valmiusasento. Mikäli kukaan ei kädennostolla ilmaise lisäaikapyyntöä, annetaan ampumislupa äänimerkillä.
35. Ampuma-ajan päättyminen ilmaistaan kuuluvalla 5 sekuntia pitkällä äänimerkillä, jonka aikana saa ampua. Tämän jälkeen komennetaan ”Lukot auki!”.
36. Pystyasennon sarja ammutaan vastaavia komentoja käyttäen ja ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.

6.10 Käyttäytyminen ampumissuorituksen aikana

37. Ampuma-asennossa ei saa liikkua tai käyttäytyä häiritsevästi, makuuasennosta ei saa kohottautua eikä pystyasennosta poistua ennen kuin merkki sarjaan käytettävän ajan päättymisestä on annettu, tai kun lajituomari on antanut siihen määräyksen tai luvan. Häiritseväksi käyttäytymiseksi luokitellaan esimerkiksi ampuma-asennosta poistuminen, varusteiden purkaminen ja kaikenlainen puhuminen / keskustelu, joista kilpailijalle tuomitaan varoitus ja 3 pisteen tulosvähennys.  Osumien tähystäminen oman aseen kiikarilla on sallittu kuhunkin sarjaan varatun ajan puitteissa.

6.11 Osuman arvo ja tulkkaus

38. Sarjan jälkeen osumat tulkataan ja kirjataan. Makuusarjan osumat paikataan läpinäkyvillä paikkalapuilla.
39. Mikäli ensimmäistä sarjaa tarkasteltaessa ilmenee epäselvyyttä osumien lukumäärässä, seuraava sarja ammutaan aina uuteen tauluun.
40. Tulkinnanvaraisen osuman arvo todetaan kaliiperiin sopivalla 8 mm:n tulkilla. Tulkkausohje 1.20.27 ja 28.
41. Ammunnan jälkeen taulut tuodaan paikkaan, missä ne ovat kilpailijoiden saatavilla.

6.12 Loppukilpailu

42. Loppukilpailussa ammutaan kaksi viiden laukauksen sarjaa pystyasennosta. Kilpailijat sijoitetaan ampumapaikoille alkukilpailun mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Loppukilpailun aluksi annetaan 2 minuutin aika koetähtäyksiin ja kylmälaukauksiin. Niiden jälkeen ensimmäinen sarja ammutaan samoin kuin alkukilpailun pystysarja. Sarjan jälkeen osumat tulkataan ja kirjataan ja lisätään kilpailijan alkukilpailutulokseen. Saatu yhteistulos tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle ennen seuraavaa laukausta. Taulut paikataan läpinäkyvillä paikkalapuilla. Toinen kilpailusarja ammutaan laukaus kerrallaan lajituomarin komentojen mukaan. Komennot ovat: ”Valmistautukaa!”, ”Yhdellä patruunalla lataa!”, ”Ovatko ampujat valmiit?”, äänimerkki. Kun 25 sekuntia on kulunut, viiden sekunnin äänimerkki, jonka aikana saa ampua. Tämän jälkeen komennetaan ”Lukot auki!”. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Osuma tulkataan ja lisätään välisummaan. Saatu yhteistulos tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle ennen seuraavaa laukausta. Näin ammutaan loput neljä kilpalaukausta. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.

6.13 Sijoituksen ratkaiseminen

43. Sijoituksen ratkaisee sarjojen yhteenlaskettu pistemäärä.

6.14 Tasatulosratkaisut ja uusiminen

44.  

1. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla pystyasennosta d)-kohdan mukaisesti
2. Alkukilpailuissa (5+5) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä
   2. pystysarjan pistemäärä
   3. kymppien, ysien jne. lukumäärä
   4. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus jne.
3. Alku- ja loppukilpailussa (5+5 ja 5+5) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä
   2. loppukilpailun pistemäärä
   3. kymppien, ysien jne. määrä koko kilpailussa
   4. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus jne.
4. Uusiminen
   Tasatulokset kolmen ensimmäisen sijan kohdalla ratkaistaan aina uusinta-ammunnalla. Uusinta-ammunta suoritetaan omalta loppukilpailun ampumapaikalta heti tulosten selvittyä. Ammuntaan osallistuneiden keskinäinen sijoitus ratkaistaan uusinta-ammunnan perusteella. Uusinta-ammunta ammutaan yksi laukaus kerrallaan, kunnes ero syntyy. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Komennot ovat samat kuin loppukilpailun toisessa sarjassa. Lajituomari sanoo mihin kuvioon ammutaan.

6.15 Joukkuekilpailu

45. Joukkuekilpailussa lasketaan vain alkukilpailussa saadut pisteet. Tasatuloksissa ratkaisee:

---

 

7. Pienoishirviammunta

7.1 Yleistä

1. Tauluna käytetään joko yksikeskiöistä tai kaksikeskiöistä (elektronista tai pahvista) hirvikuviota, jonka rengastus on puolet metsästyshirven rengastuksesta eli rengasosien ulkohalkaisijoiden tulee olla:

 

Taulussa ei saa olla minkäänlaista ennakkotäplää tai sitä tarkoittavaa merkkiä. Kilpailu voidaan ampua myös radalla, jossa on kaksi taulua päällekkäin (toinen ampuja ampuu ylätauluun ja alatauluun) tai peräkkäin (toinen ampuu vasemmanpuoleiseen tauluun ja toinen oikeanpuoleiseen tauluun)

7.2 Rata ja varusteet

2. Ampumamatka on 50 metriä (49,5–51 m). Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeussuunnassa 2 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan kuvion keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan.
   Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea penkki tai pöytä varusteita varten. Ampumapaikan takana tulee olla riittävästi tilaa toimitsijoita varten.
3. Ammunta suoritetaan liikkuvaan hirvikuvioon, jossa kuvio on ampujalle näkyvissä 10 metriä (0,00 ... 0,05 m). Aukon oikea leveys saadaan ratakohtaisesti kaavalla 0,2 * (50 m – taulun kohtisuora etäisyys vallin näkyvään reunaan). Aseen saa nostaa poskelle vasta kuvion tulessa näkyviin (Metsästyshirvestä poiketen mikään osa hirvestä ei näy ennen hirvikuvion tulemista juoksuaukkoon)
4. Maalitaulun liikettä aukon reunasta reunaan sanotaan juoksuksi. Juoksuaika on 5 sekuntia (+0,2…0,0 s). Ammunta käsittää 20 laukausta (10 laukausta kumpaakin suuntaan). Ensimmäinen juoksu lähtee aina oikealta. Juoksuaika mitataan siitä hetkestä, kun kuvion turpa tulee näkyviin, siihen hetkeen, jolloin se poistuu näkyvistä.

7.3 Aseet ja patruunat

5. Pienoishirviammunnassa on sallittu vain 22 LR kaliiperin ase, siten kuin asemäärityksissä kohdassa 1.21 on määritelty (huom. etutukin korkeus saa olla 120 mm, laukaisuvastus vähintään 500 g).

7.4 Kilpailijan valmiusasento (valmiusmerkki)

6. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava laukaisevan käden olkavarren alla siten, että osa aseen perästä koskettaa vyötärölle kiinnitettyä valmiusmerkkiä. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

7.5 Ampuma-asento

7. Ampuma-asento on pystystä ilman tukea. Kivääriä on pidettävä olkaa vasten vain käsien varassa. Vasen (oikea) käsivarsi saa nojata kylkeen tai rintaan. Ampujan tulee seistä penkkiin, pöytään tai seinään yms. nähden siten, että selvästi näkyy, ettei hän saa niistä tukea.

7.6 Ammunnan suoritus

8. Kilpailussa ammutaan 20 laukausta juoksevaan hirveen. Kilpasarjan aluksi on ampujalle mahdollisuus neljään koelaukaukseen. Koelaukaukset lähetetään liikkeelle pyynnöstä. Lajituomari komentaa: ”Neljä koelaukausta, jokainen pyynnöstä. Rata valmis”.
9. Kun koelaukaukset ovat valmiit, annetaan ampujille komento: ”Kilpasarja, ensimmäinen juoksu pyynnöstä. Rata valmis.”.
10. Loppukilpailu suoritetaan alkukilpailun käännetyssä paremmuusjärjestyksessä. Loppukilpailussa ammutaan 10 laukausta juoksevaan hirvikuvioon. Loppukilpailun aluksi on ampujalla mahdollisuus kahteen koelaukaukseen, jotka lähetetään liikkeelle pyynnöstä. Lajituomari komentaa: ”Kaksi koelaukausta, kumpikin pyynnöstä. Rata valmis.”. Kun koelaukaukset ovat valmiit, annetaan ampujille komento: ” Kilpasarja, ensimmäinen juoksu pyynnöstä. Rata valmis.”.
11. Ensimmäisille ampujille sekä tauon jälkeen aloittaville annetaan kylmäharjoitteluun sama määrä näyttöjuoksuja kuin tuleva kilpailusarja sisältää (20 tai 10 kpl).
12. Pienoishirven ammunnassa ase ladataan yhdellä patruunalla kerrallaan.
13. Häiriöt, osumien arvo ja näyttö sekä liian monta luodin reikää kuten juoksevan metsästyshirven ammunnassa.
14. Tulkkaus 22 LR tulkilla, jolloin laipan halkaisija 5,60 mm (+0,05… 0,00 mm).

7.7 Sijoitusten ratkaiseminen ja tasatulosratkaisut

1. Sijoituksen ratkaisee alkukilpailun tai alku- ja loppukilpailun yhteenlaskettu pistemäärä.
2. Tasatulosratkaisut – uusinta-ammunta
   Tasatuloksissa kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla.
3. Alkukilpailussa (20 ls) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä
   2. Kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä
   3. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus jne.
4. Alku- ja loppukilpailu (20 + 10 ls) ratkaisee
   1. numero-osumien lukumäärä koko kilpailussa
   2. loppukilpailun pistemäärä
   3. kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä koko kilpailussa
   4. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus jne.

7.8 Uusinta-ammunta

15. Kuten metsästyshirviammunnassa.

7.9 Joukkuekilpailu

16. Kuten metsästyshirviammunnassa.

Mitä näissä säännöissä ei ole mainittu erikseen, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia metsästysampumasääntöjä yleismääräysten, metsästyshirviammunnan ja metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailuista laadittujen sääntöjen osalta.

---

 

8. Pienoisluodikkoammunta

8.1 Ase

1. Aseena käytetään reunasytytteistä 22 LR pienoiskivääriä, joka voi olla varustettuna vapaa valintaisella tähtäinlaitteella. Muilta osin noudatetaan 1.21 kohdan asemääritystä.

8.2 Maalitaulu

Metsokuvion rengasosien halkaisijat ulkoreunasta ulkoreunaan ovat:

2. Kuviona on suomalainen metsokuvio tyyliteltynä. Taulu voi olla elektroninen tai pahvinen. Yhdessä pahvitaulussa on viisi metsokuviota ja kohdistustäplä. Ammunta käsittää neljä viiden laukauksen sarjaa.
   Pahvitauluja käytettäessä alkukilpailussa ensimmäiseen tauluun ammutaan koelaukaukset ja sen jälkeen kaksi viiden laukauksen sarjaa. Taulu vaihdetaan uuteen ja siihen loput kaksi viiden laukauksen sarjaa.
   Taulun metsot ammutaan järjestyksessä vasen yläkuvio, oikea yläkuvio, keskikuvio, vasen alakuvio, oikea alakuvio. Elektronisissa taululaitteissa on yksi metsokuvio.

8.3 Rata

3. Ampumamatka on 50 metriä (49,5–51 m). Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeussuunnassa 2 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan kuvion keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan.
4. Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea penkki tai pöytä varusteita varten.
   Taulujen takana on oltava taustavalli, jonka on oltava niin korkea ja sellaista materiaalia, että kaikki tauluihin tarkoitetut luodit pysähtyvät siihen.

8.4 Valmiusasento

5. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava nähtävissä laukaisevan käden olkavarren alta. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

8.5 Ampuma-asento

6. Ampuma-asento on pystyasento, jossa hihnatuen käyttö on sallittu. Sarjassa S13 ampujat saavat käyttää erillistä ampumatukea, ks. kohta 1.22.

8.6 Valmistautuminen

7. Ennen erän alkua suoritetaan nimenhuuto.
8. Ampumaan valmistautuva erä käydään vielä paikka paikalta läpi ja tuomarin tai toimitsijan ilmoittama kilpailijan taulunumero on jokaisen kilpailijan selvästi toistettava.

8.7 Koelaukaukset

9. Tämän jälkeen lajituomari selostaa harkintansa mukaan lyhyesti koelaukausten suorituksen ja osumien ilmaisutavan sekä kilpailun kulun. Ampujilla on mahdollisuus kahteen koelaukaukseen. Tiedusteltuaan: ”Onko kysyttävää?” ja todettuaan kaiken olevan kunnossa, hän ilmoittaa: ”Ensimmäinen koelaukaus. Valmistautukaa. Yhdellä patruunalla lataa”.
10. Kun ammunnan johtaja toteaa, että ampujat ovat valmiit, hän antaa ampumisluvan: ”Saa ampua”. Kysyttyään, ovatko kaikki ampuneet, hän komentaa: ”Lukot auki”.
11. Tämän jälkeen näytetään tai ilmoitetaan koelaukauksen arvo ja suunta sitä pyytäneille.
12. Toinen koelaukaus ammutaan samalla tavalla. Koelaukausten jälkeen taulut tarkastetaan, ettei osumia ole osuma-alueella. Osumat merkitään väripuikolla.

8.8 Ammunnan suoritus

13. Kilpailusarjat alkavat komennolla: “Valmistautukaa ensimmäiseen viiden laukauksen kilpailusarjaan!”. Tämän jälkeen (vähintään 30 sekuntia) komennetaan ”Lataa!”, jolloin ampujat lataavat aseensa. Lajituomari kysyy tämän jälkeen: ”Ovatko ampujat valmiit?” Kaikkien kilpailijoiden ollessa valmiusasennossa annetaan äänimerkki, joka aloittaa 2,5 minuuttia kestävän ampuma-ajan. Ampuma-aika päättyy viiden sekunnin pituiseen äänimerkkiin, jonka aikana saa vielä ampua. Lajituomari kysyy: ”Ovatko kaikki ampuneet?” ja komentaa sen jälkeen: ”Lukot auki. ”
    Tauko sarjojen välillä on noin kaksi minuuttia. Sarjatauon aikana ei asetta saa nostaa pöydältä eikä ampuja saa poistua suorituspaikaltaan. Loput kolme kilpailusarjaa ammutaan ensimmäisen tapaan samoilla lajituomarin komennoilla. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.

8.9 Järjestysmääräyksiä

14.  Ampujan tulee tuntea yleismääräykset ja lajinsa säännöt.
15. Aseen lipastaminen ja lataaminen on sallittu vasta sitten, kun ampuja on omalla vuorollaan ampumapaikallaan kivääri maalialueelle suunnattuna ja saanut siihen oikeuttavan käskyn tai luvan.
16. Ampujan tulee olla ampumapaikalla yksin eikä häntä saa avustaa (katso sääntökohta 1.8.13b) eikä häiritä, 
17. Patruuna- tai asehäiriön sattuessa saa käyttää varapatruunaa.
18. Mikään ampujasta, aseesta tai patruunasta aiheutunut häiriö ei oikeuta lisäaikaan tai uusintaan. Jos ilmeisen vaaran tai ratalaitteen takia sarja keskeytyy, ammutaan koko sarja uudelleen.
19. Jos ampuja tarpeettomasti vitkastelee, voi lajituomari antaa ampujalle 30 sekuntia aikaa ja sitten määrätä kilpailun alkamaan.
20. Osumia saa tähystää pelkästään aseeseen kiinnitetyllä tähtäinlaitteella ja ainoastaan kilpailusuorituksen aikana.
21. Pahvitauluun ammuttaessa, mikäli kilpailija on ampunut enemmän kuin kaksi laukausta samaan metsoon, otetaan tulokseen näistä osumista vain kaksi parasta. Jos kilpailija on ampunut enemmän kuin kymmenen laukausta samaan tauluun, hänen suorituksensa hylätään. Mikäli taulussa on toisen kilpailijan ampuma ylimääräinen luodinreikä, otetaan tulokseen samassa metsokuviossa olevista osumista kaksi parasta.
22. Valmistautumisessa, rangaistuksissa ja käyttäytymisessä kilpailusuorituksen aikana noudatetaan metsästysampumasääntöjen yleismääräyksiä ja metsästysluodikkoammunnan sääntöjä.

8.10 Osuman arvo ja tulkkaus

23. Tulkinnanvaraisen osuman arvo todetaan 5,6 mm:n tappi- tai levytulkilla. Tulkkausohje 1.20.27 ja 28. Tarkastuksen ja pistelaskun jälkeen taulut tuodaan kilpailijoiden saataville. Elektronisessa taulussa tulos näkyy välittömästi ammunnan päätyttyä.

8.11 Loppukilpailu

24. Loppukilpailussa ammutaan kaksi viiden laukauksen sarjaa pystyasennosta. Kilpailijat sijoitetaan ampumapaikoille alkukilpailun mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Loppukilpailun aluksi on ampujilla mahdollisuus kahteen koelaukaukseen. Niiden jälkeen ensimmäinen sarja ammutaan samoin kuin alkukilpailun pystysarja. Sarjan jälkeen osumat tulkataan ja kirjataan ja lisätään kilpailijan alkukilpailutulokseen. Yhteistulos tiedotetaan kilpailijoille ja yleisölle. Taulut paikataan läpinäkyvillä paikkalapuilla. Toinen kilpailusarja ammutaan laukaus kerrallaan lajituomarin komentojen mukaan. Komennot ovat: ”Valmistautukaa!”, ”Yhdellä patruunalla lataa!”, ”Ovatko ampujat valmiit?”, äänimerkki. Kun 25 sekuntia on kulunut, viiden sekunnin äänimerkki, jonka aikana saa ampua. Tämän jälkeen komennetaan ”Lukot auki!”. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Osuma tulkataan ja lisätään välisummaan. Saatu yhteistulos tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle ennen seuraavaa laukausta. Näin ammutaan loput neljä kilpalaukausta. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.

8.12 Sijoituksen ratkaiseminen

25. Sijoituksen ratkaisee sarjojen yhteenlaskettu pistemäärä.

8.13 Tasatulosratkaisut – Uusinta-ammunta

26. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan aina uusinta-ammunnalla:

1. alkukilpailussa (5+5+5+5) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä
   2. kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä koko kilpailussa
   3. viimeinen, viimeistä edellinen laukaus jne.
2. alku- ja loppukilpailussa (5+5+5+5) ja (5+5) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä koko kilpailussa
   3. loppukilpailun pistemäärä
   3. kymppien, ysien jne. lukumäärä koko kilpailussa
   4. viimeinen, viimeistä edellinen laukaus jne.

8.14 Uusinta-ammunta

27. Uusinta-ammunta mitalisijoista ammutaan heti tulosten selvittyä omalta loppukilpailun ampumapaikalta. Uusinnassa ammutaan yksi laukaus kerrallaan, kunnes ero syntyy. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Komennot ovat samat kuin loppukilpailun toisessa sarjassa. Lajituomari sanoo, mihin kuvioon ammutaan.
28. Uusinta-ammuntaan osallistuneiden keskinäinen järjestys määräytyy uusinta-ammunnan perusteella.

8.15 Joukkuekilpailu

29. Joukkuekilpailussa lasketaan vain alkukilpailussa saadut pisteet. Tasatuloksissa ratkaisee:

Mitä näissä säännöissä ei ole mainittu erikseen, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia metsästysampumasääntöjä yleismääräysten, metsästysluodikkoammunnan ja metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailuiden kohdalta.

---

 

9. Ilmahirviammunta

1. 1Tauluna käytetään kaksipäistä, joko yksikeskiöistä (elektroninen taulu) tai kaksikeskiöistä (pahvitaulu), hirvi kuviota. Rengasosien halkaisijoiden tulee olla (ulkomitat):

 

Taulussa ei saa olla minkäänlaista ennakkotäplää tai sitä tarkoittavaa merkkiä.

Kilpailu voidaan ampua radalla, jossa on kaksi taulua päällekkäin (toinen ampuja ampuu ylätauluun ja toinen alatauluun) tai peräkkäin (toinen ampuja ampuu vasemmanpuoleiseen ja toinen oikeanpuoleiseen tauluun).

9.1 Rata ja varusteet

2. Ampumamatka on 10 metriä. Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea penkki tai pöytä varusteita varten. Ampumapaikan takana tulee olla riittävästi tilaa toimitsijoita varten. Ratalaitteisto tulee olla asennettuna siten, että taulukuvion kymppi tai päällekkäin olevien taulujen kymppien välinen keskipiste on ampumapaikan tasosta mitattuna 140 cm:n (+/– 5 cm) korkeudella. Ammunta suoritetaan liikkuvaan hirvitauluun, jonka juoksuaukon leveys on 2 metriä. Aseen saa nostaa poskelle vasta kuvion tullessa näkyviin. 
   Maalitaulun liikettä aukon reunasta reunaan sanotaan juoksuksi. Juoksuaika on 5 sekuntia (+/– 0.2 s). 
   Ammunta käsittää 20 laukausta (10 laukausta kumpaankin suuntaan). Ensimmäinen juoksu lähtee aina oikealta. Juoksuaika mitataan siitä hetkestä, jolloin kuvion turpa tulee näkyviin, siihen hetkeen, jolloin se poistuu näkyvistä.

9.2 Kilpailijan valmiusasento (valmiusmerkki)

3. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava laukaisevan käden olkavarren alla siten, että osa aseen perästä koskettaa vyötärölle kiinnitettyä valmiusmerkkiä. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

9.3 Ampuma-asento

4. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea.

9.4 Valmistautuminen

5. Lajituomari kutsuu seuraavan kilpailijan suorituspaikalle ennen edellisen kilpailijan kilpasarjan alkua. Kilpasarjan aikana ei viereiselle suorituspaikalle saa tulla eikä siitä poistua. Edeltävän kilpailijan kilpasarjan aikana saa valmistautuva kilpailija tehdä koetähtäyksiä ja kylmälaukauksia.

9.5 Koelaukaukset

6. Kilpasarjan aluksi on ampujalla mahdollisuus neljään koelaukaukseen. Kaikki koelaukaukset lähetetään liikkeelle pyynnöstä. Lajituomari komentaa ”Neljä koejuoksua, kaikki pyynnöstä. Rata valmis!” Koelaukauksien jälkeen on ampujalla 10 sekunnin aika tähtäimen säätämiseen.

9.6 Alkukilpailusarja

7. Kun koelaukaukset ovat valmiit, annetaan ampujalle komento ”Kilpasarja, ensimmäinen juoksu pyynnöstä, rata valmis!” Tällöin kilpailija valmistautuu ampumasuoritukseen, lataa aseen yhdellä luodilla (lippaaseen ei saa laittaa useampaa luotia), ottaa valmiusasennon sekä osoittaa olevansa valmiina sanomalla kuuluvasti ”Hirvi!” tai ”Valmis!”. Tämän kuultuaan lähettää lajituomari ensimmäisen juoksun oikealta vasemmalle. Ammutun laukauksen tulos näytetään. Näytön jälkeen ampujan on otettava ilman eri käskyä valmiusasento ja kun lajituomari toteaa ampujan olevan valmiusasennossa, lähettää hän toisen juoksun liikkeelle vasemmalta oikealle. Näin jatketaan kaikki kaksikymmentä juoksua ilman taukoja.
8. Viimeisen juoksun jälkeen lajituomari ilmoittaa ”Sarja valmis, lukko auki, turvalippu paikoilleen ”
9. Ensimmäiselle ampujalle sekä tauon jälkeen aloittavalle annetaan mahdollisuus kylmäharjoitteluun maksimissaan sama määrä näyttöjuoksuja kuin tuleva kilpasarja sisältää (20 kpl).

9.7 Loppukilpailusarja

10. Loppukilpailussa ammunnan kulku on sama kuin alkukilpailussa. Loppukilpailun suoritusjärjestys on alkukilpailun käännetty paremmuusjärjestys. Loppukilpailussa on mahdollisuus kahteen koelaukaukseen, jonka jälkeen ammutaan 10 kilpailulaukausta.

9.8 Häiriöt

11. Jos radan toiminnassa esiintyy selvä häiriö, juoksu uusitaan aina riippumatta siitä, onko kilpailija ampunut. Jos juoksu lähtee ennen kilpailijan antamaa ”valmis”-merkkiä tai ei lähde kolmen sekunnin kuluessa siitä, on kilpailijalla oikeus keskeyttää ammunta kättä kohottamalla ja ilmoittamalla kuuluvasti ”Seis!”. Juoksu uusitaan. Jos tapahtuu jotakin sellaista, joka häiritsee kilpailijan normaalia suoritusta, hänellä on lajituomarin harkinnasta mahdollisuus uuteen juoksuun, edellyttäen ettei häiriö ole kilpailijasta johtuva.

9.9 Järjestysmääräyksiä

12. Kilpataulut numeroidaan kilpailijanumerolla sekä järjestysnumeroilla 1–10 (ei koske elektroniseen tauluun ammuttaessa). Valmistautumisessa, rangaistuksissa sekä käyttäytymisessä kilpailusuorituksen aikana noudatetaan metsästyshirviammuntakilpailun sääntöjä soveltuvin osin.

9.10 Osuman arvo ja tulkkaus

13. Tulkinnanvaraisen osuman arvo todetaan 4,5 mm:n tappi-, levy- tai negatiivitulkilla. Tulkkausohje 1.20.27 ja 28. Tarkastuksen jälkeen taulut on tuotava kilpailijoiden saataville.

9.11 Sijoituksen ratkaiseminen

14. Sijoituksen ratkaisee alkukilpailun tai alku- ja loppukilpailun yhteenlaskettu pistemäärä.

9.12 Tasatulosratkaisut – uusinta-ammunta

15. Tasatuloksissa kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla:

1. alkukilpailussa (20 ls) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä
   2. kymppien, yhdeksikköjen, jne. lukumäärä
   3. viimeinen laukaus, viimeistä edellinen laukaus, jne.
2. alku- ja loppukilpailussa (20+10 ls) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä koko kilpailussa
   2. loppukilpailun pistemäärä
   3. kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä koko kilpailussa

9.13 Uusinta-ammunta

16. Uusinta-ammunnassa ammutaan kaksi juoksua kerrallaan, kunnes ero syntyy. Uusinnan suoritusjärjestys arvotaan. Uusinta-ammunta suoritetaan käyttäen samoja komentoja kuin loppukilpailussa. Uusinta-ammunta ratkaisee siihen osallistuneiden keskinäiset sijoitukset. Uusinta-ammunnassa ei koelaukauksia eikä kylmälaukauksia.

9.14 Tasatulokset joukkuekilpailussa

17. Tasatulokset joukkuekilpailussa ratkaisee:
    1. paras henkilökohtainen pistemäärä
    2. joukkueen numero-osumien lukumäärä
    3. joukkueen kymppien, yhdeksikköjen... jne. lukumäärä.

Mitä näissä säännöissä ei ole mainittu erikseen, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia metsästysampumasääntöjä yleismääräysten, metsästyshirviammunnan ja metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailuista laadittujen sääntöjen osalta.

---

 

10. Ilmaluodikkoammunta

10.1 Maalitaulu

1. Kuviona on suomalainen metsokuvio. Taulu voi olla elektroninen tai pahvinen. Yhdessä pahvitaulussa on viisi metsokuviota. Taulun metsojen tulee näkyä kokonaan taulukotelon aukosta. Taulun koko on 170 x 170 mm. Taulut voivat olla myös nauhassa. Ammunta käsittää neljä viiden laukauksen sarjaa, jotka ammutaan eri tauluihin. Taulun metsot ammutaan järjestyksessä vasen yläkuvio, oikea yläkuvio, keskikuvio, vasen alakuvio, oikea alakuvio. Elektronisissa taululaitteissa on yksi metsokuvio.

Metsokuvion rengasosien halkaisijat ulkoreunasta ulkoreunaan ovat:

 

Numero 10 keskellä on 0,5 mm halkaisijaltaan oleva napakymppi. Elektronisen taulun napakymppi riippuu laitteesta ja ohjelmistosta. Se saattaa näkyä erillisenä kuviona tai osuman desimaalilukuna. Napakympin määritelmä on ilmoitettava ennen kilpailun aloitusta.

10.2 Rata

2. Ampumamatka on kymmenen metriä. Sähköisiä tai mekaanisia taulunvaihtolaitteita voidaan käyttää. Ampumapaikan edessä tulee olla 80–100 cm korkea penkki tai pöytä varusteita varten. Ampumapaikan takana tulee olla riittävästi tilaa toimitsijoita varten.
   Taulukotelo tai taulunpidin tulee asentaa siten, että keskimmäisen metson napakymppi on ampumapaikan tasosta mitattuna 140 cm:n (+/– 5 cm) korkeudella.

10.3 Valmiusasento

3. Valmiusasennossa on aseen piipun osoitettava yläviistoon ja aseen perän on oltava nähtävissä laukaisevan käden olkavarren alta. Asennon on oltava ”liikkumaton”.

10.4 Ampuma-asento

4. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea. Sarjassa S13 ampuvat sekä tytöt että pojat pystyasennosta tukea käyttäen, ks. kohta 1.22. 
   Lataustuen käyttö on kaikissa sarjoissa kielletty. Avustaja saa ladata S13 sarjan kilpailijan aseen.

10.5 Koelaukaukset

5. Koelaukausten määrä on vapaa. Niitä varten varataan aikaa 3 minuuttia. Toiminta alkaa komennolla ”Valmistautukaa koelaukauksiin!” ja kun kaikki ovat siihen valmiit, lajituomari komentaa: ”Koelaukaukset, aikaa 3 minuuttia. Saa ampua!”. Koelaukaukset päättyvät viiden sekunnin summeriääneen ja komentoon: ” Lukot auki. Aseet pöydälle!”. Tällöin kilpailijan aseen on oltava tyhjä ja lataamaton. Koetaulut poistetaan ja lajituomarin merkitsemät kilpailutaulut vaihdetaan paikalleen. Elektronisissa tauluissa laitetaan kilpasarjaohjelma päälle. Koelaukausten aikana saa osumien tähystämiseen käyttää ratakaukoputkea tai vastaavaa.

10.6 Ammunnan suoritus

6. Kilpailusarjat alkavat komennolla: “Valmistautukaa viiden laukauksen kilpailusarjaan!”. Tämän jälkeen (vähintään 30 sekuntia) komennetaan ”Lataa!”, jolloin ampujat lataavat aseensa. Lajituomari kysyy tämän jälkeen: ”Ovatko ampujat valmiit?” Kaikkien kilpailijoiden ollessa valmiusasennossa annetaan äänimerkki, joka aloittaa 2,5 minuuttia kestävän ampuma-ajan. Ampuma-aika päättyy viiden sekunnin pituiseen äänimerkkiin, jonka aikana saa vielä ampua. Lajituomari kysyy: ”Ovatko kaikki ampuneet?” ja komentaa sen jälkeen: ”Lukot auki. Aseet pöydälle!”. 
   Mikäli ampujalla on ladattu ase viiden sekunnin äänimerkin jälkeen, tulee hänen kättä kohottamalla selvästi vastata kysymykseen ”Ei!” edellä esitettyyn kysymykseen ”Ovatko kaikki ampuneet?”.
   Kilpailijan tulee välittömästi saattaa ase laukeamattomaan tilaan lajituomarin antamien ohjeiden mukaan. Ensimmäisen sarjan jälkeen vaihdetaan toinen kilpailutaulu, tai elektronisen taulun ohjelma huolehtii tästä.
   Tauko sarjojen välillä on noin kaksi minuuttia. Sarjatauon aikana ei asetta saa nostaa pöydältä eikä ampuja saa poistua suorituspaikaltaan.
   Toinen, kolmas ja neljäs kilpailusarja ammutaan ensimmäisen tapaan samoilla lajituomarin komennoilla. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.
   Ilmaluodikon loppukilpailun yksittäislaukauksilla, sekä uusintalaukauksilla jokainen luoti on asetettava erikseen aseeseen (lippaaseen ei saa laittaa useampaa luotia).

10.7 Järjestysmääräyksiä

7. Mikäli kilpailija on ampunut kaksi laukausta samaan metsoon, otetaan tulokseen näistä osumista vain parempi. Jos kilpailija on ampunut enemmän kuin viisi laukausta samaan tauluun, hänen suorituksensa hylätään. Mikäli taulussa on toisen kilpailijan ampuma ylimääräinen reikä, otetaan tulokseen samassa metsokuviossa olevista osumista parempi.
8. Valmistautumisessa, rangaistuksissa ja käyttäytymisessä kilpailusuorituksen aikana noudatetaan metsästysampumasääntöjen yleismääräyksiä ja metsästysluodikkoammunnan sääntöjä.

10.8 Osuman arvo ja tulkkaus

9. Tulkinnanvaraisen osuman arvo todetaan 4,5 mm:n tappi-, levy-, tai negatiivitulkilla. Tulkkausohje 1.20.27 ja 28. Tarkastuksen ja pistelaskun jälkeen taulut tuodaan kilpailijoiden saataville. Elektronisessa taulussa tulos näkyy välittömästi ammunnan päätyttyä.

10.9 Loppukilpailu

10. Loppukilpailun aluksi varataan 3 minuuttia aikaa koelaukausille. Koelaukaukset ja ensimmäinen loppukilpailusarja ammutaan kuten alkukilpailussa. Välittömästi sarjan ampumisen jälkeen osumat tulkataan ja sarjan tulos lisätään kilpailijan alkukilpailutulokseen. Yhteistulos tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle. Toinen loppukilpailusarja ammutaan laukaus kerrallaan. Yhden laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia lajituomarin komentojen mukaan. Komennot ovat ”Valmistautukaa!”, ”Yhdellä patruunalla lataa!”, ”Ovatko ampujat valmiit?”, äänimerkki. Kun 25 sekuntia on kulunut, annetaan viiden sekunnin pituinen äänimerkki, jonka aikana saa vielä ampua. Äänimerkin jälkeen lajituomari kysyy: ”Ovatko kaikki ampuneet?” ja komentaa sen jälkeen: ”Lukot auki. Aseet pöydälle!”. Viimeisen ”Lukot auki” komennon jälkeen komennetaan ”Turvalippu paikoilleen”.  Jokaisen laukauksen jälkeen osumat tulkataan, lisätään edelliseen summaan ja tiedotetaan paremmuusjärjestyksessä kilpailijoille ja yleisölle.
    Loppukilpailussa ampujat sijoitetaan ampumapaikoille alkukilpailun mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.

10.10 Sijoituksen ratkaiseminen

11. Sijoituksen ratkaisee sarjojen yhteenlaskettu pistemäärä.

10.11 Tasatulosratkaisut – Uusinta-ammunta

12. Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan aina uusinta-ammunnalla:

1. alkukilpailussa (5+5+5+5) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä
   2. neljännen, kolmannen ja toisen sarjan pistemäärä
   3. kymppien, yhdeksikköjen jne. lukumäärä koko kilpailussa
   4. viimeinen, viimeistä edellinen laukaus jne.
2. alku- ja loppukilpailussa (5+5+5+5) ja (5+5) ratkaisee:
   1. numero-osumien lukumäärä koko kilpailussa
   2. loppukilpailun pistemäärä
   3. kymppien, ysien jne. lukumäärä koko kilpailussa
   4. viimeinen, viimeistä edellinen laukaus jne.

10.12 Uusinta-ammunta

13. Uusinta-ammunta mitalisijoista ammutaan heti tulosten selvittyä omalta loppukilpailun ampumapaikalta. Uusinnassa ammutaan yksi laukaus kerrallaan, kunnes ero syntyy. Uusinta-ammunnassa napakymppi voittaa tavallisen kympin. Laukauksen ampumiseen on aikaa 30 sekuntia. Komennot ovat samat kuin loppukilpailun toisessa sarjassa. Lajituomari sanoo, mihin kuvioon ammutaan.
14. Uusinta-ammuntaan osallistuneiden keskinäinen järjestys määräytyy uusinta-ammunnan perusteella.

10.13 Joukkuekilpailu

15. Joukkuekilpailussa lasketaan vain alkukilpailussa saadut pisteet. Tasatuloksissa ratkaisee:

Mitä näissä säännöissä ei ole mainittu erikseen, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia metsästysampumasääntöjä yleismääräysten, metsästysluodikkoammunnan ja metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailuiden kohdalta.

---

 

11. Hirvenhiihto

11.1 Osalajit, rata ja maalikuvio

1. Kilpailu jakautuu kolmeen osalajiin: hiihtoon, etäisyyden arviointiin ja ampumiseen. Kaikki osalajit on suoritettava kokonaan.
2. Maalitauluna käytetään hirvitaulun keskiötä.
3. Osumien tulkitsemiseen käytetään 8 mm tulkkia.
4. Hiihtomatka on 7–9 km helpohkoa murtomaata. S13, S16, N65, M70 ja M80 sarjalle voi kilpailun järjestäjä lyhentää hiihtomatkaa enintään 2 km.

11.2 Ampumapaikka

5. Ampumamatka on sata (97–101) metriä. Ampumapaikalla on toimittava siten, että ampuja käsittää sekä ampumapaikkansa että taulunsa numeron.
6. Ampumapaikan sijainti ei saa poiketa sivu- eikä korkeussuunnassa 4 metriä enempää siitä vaakasuorasta viivasta, jonka ajatellaan kulkevan kuvion keskipisteen kautta kohtisuoraan taululinjaa vastaan. Takana tulee olla tilaa ratatuomariston työskentelylle ja kilpailijoiden on voitava saapua ampumapaikalle ja lähteä siltä toisiaan häiritsemättä. Kilpailun järjestäjä voi harkintansa mukaan käyttää taulun taustapahvia.

11.3 Kilpailun suoritus

7. Kilpailussa käytetään perinteistä hiihtotyyliä. Tätä sääntöä rikkonut kilpailija tai viestijoukkue suljetaan kilpailusta.
8. S13-sarjassa saa olla avustaja mukana kilpailureitillä. Avustaja ei kuitenkaan saa mennä arviointipaikalle. Jos avustaja kilpailee, hän voi lähteä reitille vasta oman kilpailusuorituksensa jälkeen.
9. Kilpailussa tarvittavat varusteet, ase mukaan lukien, on kuljetettava koko kilpailun ajan mukana.
   S13, S16, N65 ja M80 -sarjan kilpailijat eivät kuljeta hirvenhiihdossa asetta mukana, vaan aseet ja patruunat sekä kuulosuojaimet on säilytettävä hiihtosuorituksen aikana niille varatuilla paikoilla ja aseen lukko avattuna. Em. sarjojen kilpailijat voivat kuljettaa kuulosuojaimet myös mukanaan.
   Kilpailualueella on aseet kuljetettava lukot irrotettuna tai turvalippu aseessa kuten yleismääräysten kohdassa 1.12.17 sanotaan. Turvalipun saa ottaa pois asetarkastuksessa, tai kun mennään lähtöalueelle. Aseen lukon saa laittaa kiinni lähtöalueella ja lukko saa olla kiinni hiihtosuorituksen aikana. Aseen irtolipas saa olla kiinni lipasaukossa ainoastaan omalla ampumapaikalla. Lukko on avattava ja lipas on otettava irti lipasaukosta viimeisen laukauksen ampumisen jälkeen ennen ampumapaikalta poistumista. Mikäli aseessa ei ole irtolipasta, on turvalippu laitettava paikalleen tai lukko irrotettava ennen ampumapaikalta poistumista. Toimitsija avaa aseen lukon ja tarkastaa aseen heti, kun kilpailija tulee maaliin.

11.4 Etäisyyden arviointi

10. Etäisyyden arviointi suoritetaan kahteen suomalaisen hirvikuvion päähän kahdelta eri arviopaikalta. Kullakin arviopaikalla tehty arvio on lopullinen. Kuvioiden tulee olla 50–200 m:n etäisyydellä arviointipaikasta. Saman sarjan kilpailijoiden arviomatkojen summa ei saa vaihdella enempää kuin 10 %.
11. Kuviot tulee leikata siten, että leikkausviiva sivuaa ulointa korvannipukkaa ja ulointa rengasta. Kuvio tulee leikata irti taustastaan ja sen tulee sijaita niin, että se maastokohta, jossa kuvio on, näkyy arviointipaikalle. Mittaus suoritetaan luotisuoraan. Kuvion tulee olla kohtisuoraan arviointilinjaa vastaan ja turpa vaakatasossa.
12. Arviointi on suoritettava silmävaraisesti. Käden, suksisauvan tai muun apulaitteen käyttö on kielletty.

11.5 Ampuminen

13. Ampuminen suoritetaan hiihtotaipaleen jälkipuoliskolla.
14. Tuomariston antama taulunumero on kilpailijan ennen ampumista selvästi toistettava.
15. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea sukset jalassa. Kantohihnojen tai valjaiden käyttö apuna on sallittua. Kilpailuvuonna enintään 13 vuotta täyttävät tytöt ja pojat ampuvat pystyasennosta tukea käyttäen (ks. kohta 1.22). Avustaja saa ladata S13 sarjan kilpailijan aseen.
16. Ammuntasuoritus käsittää kymmenen laukausta.
17. Aseen saa ottaa selästä, kiinnittää irtolippaan ja ladata vasta kilpailijalle osoitetulla ampumapaikalla. Ladatun aseen kanssa siirtyminen ampumapaikalla on kielletty.

11.6 Kilpailun tulos

18. Kilpailun tulos saadaan laskemalla osalajien pistemäärät yhteen.

11.7 Hiihtopisteet

19. Pisteet lasketaan seuraavasti: Hiihtoaika otetaan sekunnin tarkkuudella. Paras hiihtäjä kussakin sarjassa saa 300 pistettä. Parhaan hiihtäjän ajan ylittämisestä vähennetään 5 tappiominuuttiin asti 1 piste 10 sekuntia kohti ja 5 minuutin ylittävältä osalta 1 piste 20 sekuntia kohti.

11.8 Pisteet etäisyyden arvioinnista

20. Etäisyyden arviointi suoritetaan täysin metrein. Mikäli molemmat arviointitehtävät ovat oikein, saa arvioinnista 300 pistettä. Jokaista virhemetriä kohden vähennetään 2 pistettä 300:sta.

11.9 Ampumapisteet

21. Pistemäärä ampumisesta saadaan kertomalla ampumatulos kuudella. Suurin mahdollinen ampumapistemäärä on 600.
    Mikäli kuviossa on enemmän kuin 10 luodinreikää, eikä millään lailla voida todeta, mitkä niistä ovat kyseisen ampujan ampumia, lasketaan parhaat osumat ampujan hyväksi.

11.10 Tulosten julkistaminen

22.  Ampumatulokset tulkataan, merkataan ja kirjataan ja keskiöt tuodaan paikkaan, missä ne ovat kilpailijoiden saatavissa. Ainakin suuremmissa kilpailuissa tulisi pyrkiä siihen, että tulokset luotettavasti voitaisiin julkistaa samoihin aikoihin kuin kilpailijan saavuttama hiihtotulos. Arviointituloksen julkistamisajankohdan ratkaisee kilpailujen läpiviemisen tarkoituksenmukaisuus sekä tasapuolisuuden vaatimukset.

11.11 Sijoituksen ratkaiseminen

23. Sijoituksen ratkaisee saatu pistemäärä. Tasatuloksen sattuessa voittaa se, jolla on parempi ampumatulos. Ellei eroa synny näin, ratkaisee parempi hiihtoaika.
24. Joukkuekilpailussa voittaa tasatuloksen sattuessa se joukkue, jolla on paras henkilökohtainen tulos tai ampumatulos ja sitten paras henkilökohtainen hiihtoaika.

---

 

12. Hirvenhiihtoviesti

Kilpailussa noudatetaan soveltuvin osin hirvenhiihdon sääntöjä.

12.1 Rata ja varusteet

1. Maalina käytetään selvästi taustan väristä poikkeavaa 25 cm halkaisijaltaan olevaa taulua. Osumat tulee ilmaista tauluun liittyvällä selkeällä näyttölaitteella tai muulla tavoin siten, että osuma tulee ymmärretyksi.
2. Hiihtomatka on 3–4 km helpohkoa murtomaata osuutta kohti. Noin 2/3 matkasta sijoittuu ennen ammuntaa.
3. Etäisyyden arviointi tapahtuu yhteen hirvikuvion päähän siten, että saman osuuden hiihtäjät arvioivat samaan kuvioon.

12.2 Kilpailun järjestelyt

4. Y ja Y50 joukkueissa on neljä ja naisten joukkueessa kolme kilpailijaa. Y50 viestissä on oltava vähintään kaksi kilpailijaa, jotka kilpailuvuonna täyttävät vähintään 60 vuotta. Harjoitusluontoisissa kilpailuissa voidaan joukkueen suuruus sopia toisinkin. Tukiampujat (S13) saavat osallistua Y- ja N-sarjan viestiin. Viesteissä saa olla enintään yksi tukiampuja / joukkue.
5. Naisten viestissä kilpailijat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 16 vuotta tai vähintään 65 vuotta eivät kuljeta asetta mukanaan.
   Y ja Y50 viestissä kilpailijat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 16 vuotta tai vähintään 80 vuotta, eivät kuljeta asetta mukanaan.
6. Joukkueen kokoonpano ja hiihtojärjestys on ilmoitettava järjestäjille 1 tunti ennen lähtöaikaa. Järjestäjät voivat määrätä tähän sääntöön poikkeuksen.
7. Joukkueiden numeroinnin tai tunnusten tulee olla osuuksittain helposti erotettavissa.
8. Lähtö tapahtuu yhteislähtönä ampuma-aseen laukauksella.
9. Mikäli tapahtuu varaslähtö, on lähtö uusittava. Varaslähtö merkitsee varoitusta joukkueelle.
10. Myöhästyminen ei oikeuta uuteen lähtöaikaan.
11. Lähtöpaikalla tulee olla jokaiselle joukkueelle oma latu ainakin 100 m:n matkalla ja niiden tulee vähitellen yhtyä.
12. Vaihtoalueen pituus on 30 m. Mikäli vaihto ei tapahdu tällä alueella, on vaihto uusittava.
13. Vaihto katsotaan tapahtuneeksi, kun saapuva kilpailija on kädellä koskettanut seuraavaa viestinviejää.

12.3 Ampuminen

14. Ampuminen käsittää viisi laukausta osuutta kohti. 
    Kilpailuvuonna enintään 13 vuotta täyttävät voivat ampua pystyasennosta tukea käyttäen. Huoltaja kantaa tukiampujan aseen asetelineestä ampumapaikalle ja ammunnan jälkeen asetelineeseen yhtä matkaa kilpailijan kanssa. Huoltaja voi asettaa ampumatuen paikalleen, mutta hän ei saa ladata asetta tai muulla tavoin auttaa kilpailijaa.

12.4 Sakot

15. Etäisyyden arviointivirhe ja ohilaukaus aiheuttavat kilpailijalle sakkokierroksia seuraavasti:

 

16. Voidaan käyttää yhtä tai kahta sakkorataa.
17. Mikäli myöhemmin havaitaan, että lajituomari on määrännyt liikaa tai liian vähän sakkokierroksia, muutetaan ao. kilpailijan ja hänen joukkueensa tulosta väärää sakkokierrosmäärää vastaa-vasti siten, että siihen lisätään tai siitä vähennetään se aika, mikä on saatu laskemalla ko. kilpailijan sakkokierrokseen käyttämä aika. Kilpailijan sakkokierrokseen käyttämä aika lasketaan kaavalla: sakkokierroksen pituus x viestin osuusaika / hiihdetty matka (sis. hiihdetyt sakkokierrokset). Vastuu toimitsijan ilmoittamien sakkokierrosten oikean määrän kiertämisestä on kilpailijalla.
18. Kilpailun järjestäjä voi harkintansa mukaan korvata hirvenhiihtoviestin sakkokierrokset aikasakoilla

• arviosakko 45 s ja ammuntasakko 90 s. Aikasakot lisätään kilpailijoiden osuusaikoihin.

---

 

13. Hirvenjuoksu ja hirvenjuoksuviesti

1. Hirvenjuoksussa ja hirvenjuoksuviestissä noudatetaan hirvenhiihdon ja hirvenhiihtoviestin sääntöjä seuraavin poikkeuksin:
   • Kilpailualueella on aseet kuljetettava lukot irrotettuna tai turvalippu aseessa kuten yleismääräysten kohdassa 1.12.17 sanotaan. Turvalipun saa ottaa pois asetarkastuksessa tai kun ase viedään asetarkastukseen tai asetelineeseen.

13.1 Juoksumatkat

2. Juoksumatka on n. 4–5 km. S13, S16, N65, M70 ja M80 sarjalle voi kilpailun järjestäjä lyhentää juoksumatkaa enintään 1 km.
3. Juoksumatka viestissä on n. 2–3 km.
4. Hirvenjuoksuviestin sakkokierrokset:
   • arviointi 100 m
   • ammunta 200 m
   • porrastus kuten hirvenhiihdossa.
   
   Aikasakot hirvenjuoksuviestissä:
   • arviosakko 30 s
   • ammuntasakko 60 s

13.2 Määräyksiä ampumasuoritukseen

5. Ase ja patruunat säilytetään juoksuosuuden aikana niille varatussa asetelineessä. Aseen lukon on oltava avattuna ja irtolipas irti lipasaukosta. Kuljetettaessa asetta asetelineestä ampumapaikalle ja takaisin on aseen lukon oltava avattuna ja piipun osoitettava ylöspäin. Aseen irtolippaan saa kiinnittää ja aseen saa ladata vasta kilpailijalle osoitetulla ampumapaikalla. Aseen lukko on avattava ja irtolipas on otettava irti lipasaukosta, ennen ampumapaikalta poistumista. Mikäli aseessa ei ole irtolipasta, on turvalippu laitettava paikalleen tai lukko irrotettava ennen ampumapaikalta poistumista.
6. Kilpailun järjestäjän velvollisuus on tarvittaessa erikseen käskemällä huolehtia siitä, että aseen lukko jää ampumasuorituksen jälkeen auki ja lipas on irti lipasaukosta. Turvalippu laitetaan aseeseen tai lukko otetaan irti, kun ase noudetaan asetelineestä.
7.  Ammunnassa tarvittavista varusteista voidaan ainoastaan kuulosuojaimet säilyttää juoksuosuuden aikana asetelineessä.
8. Ampumapaikalta on selkeästi kyltein merkittävä ”KÄVELYALUE”, ks. kohta 1.5.c.

---

 

14. Hirvikävely

14.1 Yleistä

1. Hirvikävely koostuu kolmesta osalajista; kävelystä, etäisyyden arvioinnista ja ammunnasta.
2. Kaikki osalajit on suoritettava kokonaan ilman tarpeetonta viivyttelyä.
3. Kävelymatka on 3–5 km maastoradalla. Kävelysauvojen käyttö on sallittua.
4. Etäisyyden arviointi suoritetaan neljään hirvikuvion päähän, jotka ovat 50–200 m:n etäisyydellä arviointipaikasta.
5. Maalitauluna käytetään hirvitaulun keskiötä, johon ammutaan 10 laukausta pystyasennosta 100 metrin matkalta.
6. Kilpailun tulos saadaan laskemalla etäisyyden arvioinnin ja ammunnan pisteet yhteen.
7. Hirvikävelyssä noudatetaan soveltuvin osin hirvenjuoksun sääntöjä.

14.2 Pukeutuminen ja varusteet

8. Normaalit kevyet ulkoiluun tai urheiluun soveltuvat asusteet ovat sallittuja. Samaa asustetta on käytettävä koko kilpailusuorituksen ajan. Ampujan takki ja -jalkineet ovat kiellettyjä. Ns. ampujankäsinettä, -lakkia ja -silmälaseja saa käyttää.
9. Etäisyyden mittauslaitteiden käyttö tai kuljetus kilpailureitillä on kielletty.
10. Matkapuhelimen, tabletin tms. käyttö kilpailureitillä on kielletty.

14.3 Etäisyyden arviointi

11. Etäisyyden arviointi suoritetaan täysin metrein neljältä arviointipaikalta neljään hirvikuvion päähän. Kullakin arviopaikalla tehty arvio on lopullinen. Edelliselle arviopaikalle ei saa palata takaisin.
12. Arviopaikalla työskennellään itsenäisesti. Keskustelu ja yhteistyö toisten kilpailijoiden kanssa on kielletty. Ensin varoitus ja toisesta rikkeestä kilpailija suljetaan pois kilpailusta.
13. Etäisyyden arviointipaikka voi olla ennen ammuntaa tai sen jälkeen.
14. Arviointi on suoritettava silmävaraisesti. Käden tai muun apulaitteen käyttö on kielletty.
15. Saman sarjan kilpailijoiden arviomatkojen summa ei saa vaihdella enempää kuin 10 %.
16. Mikäli kaikki neljä arviointitehtävää on oikein, saa arvioinnista 600 pistettä. Jokaista virhemetriä kohden vähennetään 2 pistettä 600:sta.

14.4 Ampumapaikka

17. Ampumamatka on sata (97–101) metriä. Ampumapaikalla on toimittava siten, että ampuja käsittää sekä ampumapaikkansa että taulunsa numeron.

14.5 Asemääritykset

18. Hirvikävelyssä käytettävän aseen tulee olla Metsästysampumasääntöjen yleismääräysten mukainen, ks. kohta 1.21.

14.6 Määräyksiä ampumapaikkatoimintaan

19. Ase ja patruunat säilytetään kävelysuorituksen aikana niille varatussa asetelineessä. Muilta osin noudatetaan hirvenjuoksun sääntöjä, katso kohta 13.2.5. 
20. Kilpailun järjestäjän velvollisuus on tarvittaessa erikseen käskemällä huolehtia siitä, että aseen lukko jää ampumasuorituksen jälkeen auki ja lipas on irti lipasaukosta. Turvalippu laitetaan aseeseen tai lukko otetaan irti, kun ase noudetaan asetelineestä.
21. Ammunnassa tarvittavista varusteista voidaan ainoastaan kuulosuojaimet säilyttää kävelyosuuden aikana asetelineessä.

14.7 Ammunta

22. Ampuminen suoritetaan kävelytaipaleen jälkipuoliskolla. Kilpailijan tulee olla ampumapaikalla yksin (katso sääntökohta 1.8.13b), eikä häntä saa häiritä. Ampumapaikalla ei saa puhua eikä ampumapaikalta saa poistua kesken ammunnan.
23. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea.
24. Kilpailuvuonna enintään 13 vuotta täyttävät tytöt ja pojat ampuvat pystyasennosta tukea käyttäen, ks. kohta 1.22.
25. Ampuma-aika on 7 minuuttia. Aika alkaa siitä, kun kilpailija noutaa aseen asetelineestä ja päättyy siihen, kun kilpailija tuo ammunnan jälkeen aseen asetelineeseen. Jos asetelineet ovat etäällä ampumapaikasta, voidaan ampuma-aikaa lisätä tuomarineuvoston päätöksellä. Ampuma-ajan ylityksestä vähennetään kilpailijan ampumatuloksesta 3 pistettä jokaiselta alkavalta yliaikaminuutilta. Pienemmissä kilpailuissa voidaan ampuma-aikaa kontrolloida pistokokein.
26. Pistemäärä ampumisesta saadaan kertomalla ampumatulos kuudella. Suurin mahdollinen ampumapistemäärä on 600.
27. Mikäli taulussa on enemmän kuin 10 luodinreikää, eikä millään lailla voida todeta, mitkä niistä ovat kyseisen ampujan ampumia, lasketaan parhaat osumat ampujan hyväksi.

14.8 Kilpailun tulos ja sijoituksen ratkaiseminen

28. Kilpailun tulos (maksimipistemäärä 1200 pistettä) saadaan laskemalla ammunnan ja etäisyyden arvioinnin pistemäärät yhteen.
29. Sijoituksen ratkaisee saatu pistemäärä.
30. Tasatuloksen sattuessa voittaa se, jolla on parempi ampumatulos. Ellei eroa synny näin, ratkaisee:
31. Joukkuekilpailussa voittaa tasatuloksen sattuessa se joukkue, jolla on paras henkilökohtainen tulos. Ellei eroa näin synny katsotaan toiseksi paras tulos jne.

14.9 Tulosten julkistaminen

32. Kilpailijan tulos pyritän julkistamaan heti maaliin tulon jälkeen huomioiden sarjan tasapuolisuuden (arviointi) vaatimukset.

---

 

15. Hirvenhiihtely

15.1 Yleistä

1. Noudatetaan hirvikävelyn sääntöjä seuraavin poikkeuksin:
2. Kilpailu koostuu kolmesta osalajista; hiihdosta, etäisyyden arvioinnista ja ammunnasta. Kaikki osalajit on suoritettava kokonaan ilman tarpeetonta viivyttelyä.

15.2 Kilpailun suoritus

3. Kilpailuissa käytetään perinteistä hiihtotyyliä. Hiihtomatka on 7–9 km helpohkoa murtomaata.
4. Kilpailussa tarvittavat varusteet, ase mukaan lukien on kuljetettava koko kilpailun ajan mukana. Kilpailuvuonna enintään 16-vuotta täyttävät tytöt ja pojat, sekä vähintään 65 vuotta täyttävät naiset ja 80 vuotta täyttävät miehet voivat hiihtosuorituksen ajan säilyttää aseen, patruunat ja kuulosuojaimet asetelineessä.
5. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea sukset jalassa. Aseen kantohihnojen tai valjaiden käyttö apuna on sallittua.
6. Kilpailuvuonna enintään 13 vuotta täyttävät tytöt ja pojat ampuvat pystyasennosta tukea käyttäen, ks. kohta 1.22.
7. Aseiden kuljettamisessa ja ampumapaikkatoiminnassa noudatetaan hirvenhiihdon sääntöjä, katso kohta 11.3.9. 

---

 

16. Pohjoismainen metsästysammunta

16.1 Yleistä

1. Noudatetaan virallisia sääntöjä Regler för Nordiskt Mästerskap i Jaktskytte (Pohjoismaisten metsästysammuntojen säännöt) muilta osin, kuin alla on lueteltu:
2. Haulimateriaalina on sallittua käyttää kilpailun järjestäjän ilmoittamia materiaaleja.
3. Pohjoismaisessa trapissa ampumapaikat voivat olla Suomen metsästystrap -sääntöjen mukaisesti suorassa linjassa.
4. Mikäli N-sarjan ampuja voisi iältään kilpailla vähintään sarjassa S60, voi hän kaurisammunnassa ampua ns. "korkeammasta asennosta”.

16.2 Viralliset säännöt

5. Viralliset, kulloinkin voimassa olevat säännöt löytyvät Suomen Metsästäjäliiton kilpailusivuilta. Siellä on myös virallisten, ruotsinkielisten sääntöjen epävirallinen, suomenkielinen käännös.
6. Tapauksissa, joihin näistä säännöistä ei löydy mainintaa, mutta Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumasäännöistä löytyy, noudatetaan Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumasääntöjä.

---

 

17. Eurooppalainen metsästysammunta

17.1 Yleistä

1. Noudatetaan virallisia sääntöjä Combined Game Shooting rules (Eurooppalaisten metsästysammuntojen säännöt) muilta osin kuin alla on lueteltu:
2. Säännöissä määritellyn kilpailumuodon, joka käsittää 40 luodikkolaukausta + 50 trap kiekkoa + 50 compak kiekkoa sijasta voidaan kilpailla myös puolta pienemmillä laukaus- ja kiekkomäärillä. Ne ovat tällöin 20 luodikkolaukausta + 25 trap kiekkoa + 25 compak kiekkoa.
3. Kilpaillaan yhdistelmäkilpailun lisäksi myös luodikkokilpailu samoilla sarjajaoilla kuin yhdistelmäkilpailu.
4. S55 ja S65 -sarjan ampujat voivat ampua kettukuvion viimeisenä. Tällöin ampujan ampumajärjestys on kauris, gemssi, sika ja kettu.
5. S55 ja S65 -sarjan ampujat voivat ampua kettukuvion polviasennosta tai istuviltaan. Jos ampuja haluaa ampua istuen, järjestäjän on asettava ampujien käyttöön jakkara, jonka päällä ampuja saa istua. Jakkaran mitat on oltava 15 cm x 22 cm x 30 cm. Jakkaran käyttö on ampujalle vapaaehtoista.
6. Mikäli N-sarjan ampuja voisi iältään kilpailla vähintään sarjassa S55, voi hän ampua kettukuvion samoilla säännöillä kuin S55-sarjalaiset.

17.2 Viralliset säännöt

6. Viralliset, voimassa olevat säännöt löytyvät Suomen Metsästäjäliiton kilpailusivuilta. Siellä on myös virallisten, englanninkielisten sääntöjen epävirallinen, suomenkielinen käännös.
7. Tapauksissa, joihin näistä säännöistä ei löydy mainintaa, mutta Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumasäännöistä löytyy, noudatetaan Suomen Metsästäjäliiton metsästysampumasääntöjä.

---

 

18. Metsästysammuntojen suomen mestaruuskilpailut

1. Suomen mestaruuskilpailut järjestetään seuraavissa lajeissa: metsästyshirvi, metsästysluodikko, pienoishirvi, pienoisluodikko, ilmahirvi, ilmaluodikko, metsästyshaulikko, metsästystrap, hirvenhiihto, hirvenjuoksu, hirvikävely, hirvenhiihtely, pohjoismainen metsästysammunta, sekä eurooppalainen metsästysammunta.

18.1 Kilpailujen toimeenpano

2. Kilpailujen järjestäjän, kilpailuajan ja -paikan määrää Suomen Metsästäjäliiton liittohallitus.
3. Kilpailukutsun lähettää järjestävä piiri kullekin piirille vähintään 3 kk ennen kilpailua. Kilpailukutsussa ilmoitetaan kilpailuaika, -paikka ja päiväohjelma. Tarkemmat tiedot kilpailuohjeineen lähetetään piireille viimeistään 1 kk ennen kilpailua.
4. -
5. Kilpailuihin on nimettävä tuomarineuvosto, jossa on puheenjohtaja ja neljä jäsentä.  SML:n metsästysammunnan kilpailutyöryhmä nimittää SM-kilpailujen tuomarineuvostot. Kilpailun järjestäjä esittää tuomarineuvostoon puheenjohtajaa ja kolmea jäsentä. Kilpailutyöryhmästä nimitetään tuomarineuvostoon ko. lajivastaava tai hänelle sijainen. Mahdollisuuksien mukaan kaikkien tuomarineuvoston jäsenten tulee olla eri piireistä. Kilpailun järjestävästä organisaatiosta ei voi olla jäseniä tuomarineuvostossa.

18.2 Osallistumisoikeus

6. Mestaruuskilpailuihin on oikeutettu osallistumaan jokainen SML:n piiri, joka edellisenä kalenterivuotena on suorittanut jäsenmaksunsa liitolle. Osanotto-oikeutettuja ovat SML:n jäsenet.
   Samoissa suomenmestaruuskilpailuissa kilpailija on oikeutettu osallistumaan vain yhteen lajinsa sarjaan ja yhteen viestikilpailuun.

18.3 Ilmoittautuminen

7. Ilmoittautumiset suorittaa ao. SML:n piiri. Piirit vastaavat siitä, että kilpailujoukkueen kaikki jäsenet ovat todistettavasti Suomen Metsästäjäliiton jäseniä.
   Piiri voi ilmoittaa kilpailuihin haluamansa määrän kilpailijoita. Ulkomaalaiset kilpailijat ilmoittautuvat suoraan järjestäjille
8. Ilmoittautumiset SM-kilpailuun on lähetettävä sähköpostitse kilpailun järjestäjälle 12 vrk ennen kilpailuja järjestäjän ilmoittamassa muodossa tai muulla järjestäjän ilmoittamalla tavalla. Järjestäjän on lähetettävä vastaanottokuittaus ilmoittautumisen vastaanotosta. Mikäli piirin ilmoittautuminen myöhästyy, korotetaan osanottomaksu kaksinkertaiseksi / laji / kilpailija.
9. Sarjoihin S13, S16 ja S20 ilmoitettavista kilpailijoista on ilmoitettava myös kilpailijan sukupuoli.

18.4 Muutokset

10. Ilmoittautumisajan jälkeen piiri saa vaihtaa kilpailijoita, mutta vaihdosta on ilmoitettava kirjallisesti kilpailukansliaan viimeistään lajin asianomaisen sarjan alkamispäivää edeltävänä päivänä kello 19.00 mennessä.

18.5 Osanottomaksut

11. Osanottomaksut kaikkiin lajeihin hyväksyy metsästysammunnan kilpailutyöryhmä.  Kilpailija voi saada takaisin maksamansa osanottomaksun, jos pystyy osoittamaan kilpailun järjestäjälle hyväksyttävän syyn.

18.6 Aikataulu ja ohjelma

12. SM-kilpailuissa jokaisen piirin kilpailijat on arvottava tasaisesti oman sarjansa koko ampuma-ajalle, mikä on huomioitava myös tietokonearvonnan ohjelmaa laadittaessa.
13. Mestaruuskilpailujen aikataulu on laadittava siten, että sarjan alkukilpailu ja loppukilpailu voidaan ampua samana päivänä. Järjestelyissä on pyrittävä siihen, että sarja kilpailee yhtäjaksoisesti. Sarjan vaihtuessa voivat eri sarjojen edustajat ampua samassakin erässä.
14. Kilpailujen järjestäjä voi toimeenpanna kilpailujen yhteydessä täytelajeja, mutta niissä ei voida kilpailla Suomen mestaruudesta.

18.7 Joukkuekilpailut ja viestit

15. Piirien välillä käydään joka lajissa kaksi erillistä joukkuekilpailua (miesten ja naisten joukkuekilpailu). Miesten joukkuekilpailun tulos on kunkin piirin 10 parhaan miesten sarjoihin osallistuneen kilpailijan alkukilpailutulosten summa. Y-sarjassa kilpailevat osallistuvat miesten joukkuekilpailuun. Naisten joukkuekilpailun tulos on kunkin piirin kolmen parhaan naisten sarjoihin osallistuneen kilpailijan alkukilpailutulosten summa. Hirvikävelyssä ja -hiihtelyssä käydään yksi joukkuekilpailu. Siihen lasketaan kunkin piirin 10 parhaan kilpailijan tulos kaikki sarjat huomioiden.
    Pohjoismaisessa metsästysammunnassa käydään yksi joukkuekilpailu. Siihen lasketaan kunkin piirin 5 parhaan kilpailijan tulos. Eurooppalaisessa metsästysammunnassa käydään yksi joukkuekilpailu molemmissa, sekä yhdistelmä- että luodikkokilpailussa. Niihin lasketaan kunkin piirin 5 parhaan kilpailijan tulos.
16. S16 ja S20 -sarjassa kilpailleen pojan tulos lasketaan miesten joukkuekilpailun tulokseen, mikäli hänen alkukilpailutuloksensa on vähintäänkin 10. paras piirinsä miesten sarjoihin osallistuneista. Vastaavasti S16 ja S20 -sarjassa kilpailleen tytön tulos lasketaan naisten joukkuekilpailun tulokseen, mikäli hänen alkukilpailutuloksensa on vähintäänkin 3. paras piirinsä naisten sarjoihin osallistuneista.
17. Metsästysluodikossa, pienoisluodikossa, ilmaluodikossa, hirvenhiihdossa sekä -juoksussa ei S13-sarjan tuloksia lasketa miesten tai naisten joukkuekilpailujen tuloksiin, vaan heillä on oma joukkuekilpailu. Siihen lasketaan piirin kolmen parhaan kilpailijan (alkukilpailun) tulos.
18. Mikäli piirin joukkueeseen kuuluminen on selvitettävä eri sarjoissa saman tuloksen saaneiden kilpailijoiden välillä, tehdään ratkaisu joukkueeseen pääsemisestä lajikohtaisen tasatulossääntöjen mukaan.
19. Hirvenhiihdon ja hirvenjuoksun SM-kilpailujen ohjelmaan kuuluvat myös piirienväliset viestit sarjoissa Y, Y50 ja N. Y ja Y50 sarjojen viestijoukkueet koostuvat neljästä ja naisjoukkue kolmesta kilpailijasta.

18.8 Palkinnot

20. Kilpailun järjestäjä hankkii mestaruusmitalit kunkin sarjan kolmelle parhaalle kilpailijalle, joukkuekilpailun mitalit S13-, M- ja N-sarjoissa, joukkuekilpailun mitalit hirvikävelyyn ja -hiihtelyyn sekä hirvenhiihdon ja hirvenjuoksun viestimitalit sarjoissa Y, Y50 ja N.
21. Kilpailut järjestävä piiri vastaa siitä, että palkinnot ovat kilpailujen arvon mukaiset. Kunniapalkintojen tulee olla esinepalkintoja, ei rahaa.
22. Täytelajien palkintojen suhteen voi kilpailujen järjestäjä menetellä haluamallaan tavalla.

18.9 Metsästyshirven, metsästysluodikon, metsästyshaulikon ja metsästystrapin sarjat

23. Metsästyshirvessä, metsästyshaulikossa ja metsästystrapissa kilpaillaan kymmenessä sarjassa: S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
24. Metsästysluodikossa kilpaillaan yhdessätoista sarjassa: S13, S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
25. S13, S16 ja S20 -sarjoissa voivat kilpailla ne tytöt ja pojat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 13, 16 tai 20 vuotta. Sarjoihin M50, M60, M70, M80, N50 ja N65 voivat osallistua ne, jotka täyttävät kilpailuvuonna vähintään 50, 60, 65, 70 tai 80 vuotta.

18.10 Metsästyshirven ja metsästysluodikon alku- ja loppukilpailu

26. Kilpailut käsittävät alkukilpailun ja loppukilpailun.
27. Loppukilpailuun pääsee kaikissa sarjoissa 10 parasta ampujaa sekä ne kilpailijat, joilla on sama tulos kuin sarjan 10. sijalle sijoittuneella.

18.11 Metsästyshaulikon ja metsästystrapin alku- ja loppukilpailu

28. Kilpailut käsittävät yhden 25 kiekon sarjan. Tämän lisäksi ammutaan 25 kiekon loppukilpailu.
29. Loppukilpailuun pääsevät kaikki vähintään 24 kiekkoa rikkoneet kilpailijat. Jos sarjassa Y, M50 , M60 ja M70  heitä ei ole vähintään kymmenen, pääsevät loppukilpailuun kymmenen parhaan tuloksen ampunutta kilpailijaa sekä kymmenenneksi sijoittuneen kanssa tasatuloksen ampuneet.
    Jos muissa sarjoissa vähintään 24 kiekkoa rikkoneita kilpailijoita ei ole viittä, pääsevät loppukilpailuun sarjan viisi parhaan tuloksen ampunutta kilpailijaa sekä viidenneksi sijoittuneen kanssa tasatuloksen ampuneet.

18.12 Pienoishirven ja pienoisluodikon sarjat

30. Pienoishirvessä kilpaillaan kymmenessä sarjassa: S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
31. Pienoisluodikossa kilpaillaan yhdessätoista sarjassa: S13, S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.

18.13 Pienoishirven ja pienoisluodikon alku- ja loppukilpailu

32. Kilpailut käsittävät alkukilpailun ja loppukilpailun.
33. Loppukilpailuun pääsee kaikissa sarjoissa 10 parasta ampujaa sekä ne kilpailijat, joilla on sama tulos kuin sarjan 10 sijalle sijoittuneella.

18.14 Ilmahirven ja ilmaluodikon sarjat

34. Ilmahirvessä kilpaillaan kymmenessä sarjassa: S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
35. Ilmaluodikossa kilpaillaan yhdessätoista sarjassa: S13, S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.

18.15 Ilmahirven ja ilmaluodikon alku- ja loppukilpailu

36. Kilpailut käsittävät alkukilpailun ja loppukilpailun.
37. Loppukilpailuun pääsee kaikissa sarjoissa 10 parasta ampujaa sekä ne kilpailijat, joilla on sama tulos kuin sarjan 10 sijalle sijoittuneella.

18.16 Hirvenhiihdon ja hirvenjuoksun sarjat

38. Kilpailu tapahtuu yhdessätoista sarjassa: S13, S16, S20, Y, M50, M60, M70, M80, N, N50 ja N65.
39. S13, S16 ja S20 -sarjoissa voivat kilpailla ne tytöt ja pojat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 13,16 tai 20 vuotta. Sarjoihin M50, M60, M70, M80, N50 ja N65 voivat osallistua ne, jotka täyttävät kilpailuvuonna vähintään 50, 60, 65, 70 tai 80 vuotta.

18.17 Hirvenhiihdon ja hirvenjuoksun ikäryhmät ja aikapisteet

40. Paras hiihtäjä tai juoksija saa kussakin sarjassa ja ikäryhmässä 300 pistettä.
41. Ikäryhmän omien aikapisteiden saamiseksi edellytetään, että ko. ikäryhmässä on vähintään kaksi (2) kilpailijaa, jotka kilpailevat SM-arvosta ja saavat lopputuloksen. Muutoin hiihto- tai juoksuaikaa verrataan kyseisen sarjan tai lähimmän alemman ikäryhmän parhaaseen aikaan ja pisteet määräytyvät sen mukaan. Koskee sarjoja Y, M60, M70, M80, N, N50 ja N65. Jos sarjan tai ikäryhmän nopein hiihtäjä tai juoksija ei kilpaile SM-arvosta, lasketaan hänelle ja SM-arvosta kilpaileville omat aikapisteet.
42. Y, M60, M70 ja N-sarjoissa lasketaan omat aikapisteet ikäryhmille Y40, M65, M75 ja N40. Mikäli kuitenkin jollakin Y40, M65, M75 tai N40 ikäryhmään kuuluvalla on sarjan paras hiihto- tai juoksuaika, lasketaan koko sarjan aikapisteet sen perusteella.
43. N50, N65 ja M80 -sarjoissa lasketaan omat aikapisteet viiden vuoden välein 55, 70 ja 85 vuodesta lähtien. Vanhemman ikäryhmän parasta aikaa verrataan nuoremman ikäryhmän parhaaseen aikaan. Mikäli vanhempi on nopeampi, lasketaan nuoremman ikäryhmän tai sarjan aikapisteet vanhemman ajan perusteella.
44. S13, S16 ja S20 -sarjoissa sekä tytöillä että pojille lasketaan omat hiihto- ja juoksupisteet.
45. Sarjassa S13 lasketaan omat pisteet niille, jotka kilpailuvuoden aikana täyttävät enintään 7, 9, 11 tai 13 vuotta. Jos nuorempi on nopeampi, lasketaan vanhemman ikäryhmän aikapisteet nuoremman ajan perusteella.

18.18 Hirvikävelyn ja hirvenhiihtelyn sarjat

46. Kilpaillaan kuudessa sarjassa: S13, S18, N, Y, S65 ja Metsästäjäsarja.
47. S13 ja S18 -sarjoissa voivat kilpailla ne tytöt ja pojat, jotka kilpailuvuonna täyttävät enintään 13 tai 18 vuotta.

• N-sarjassa voivat kilpailla naiset ja tytöt.
• Y-sarjassa voivat kilpailla miehet, naiset, tytöt ja pojat.
• S65 sarjaan voivat osallistua ne, jotka täyttävät kilpailuvuonna vähintään 65 vuotta.

Metsästäjäsarjassa voivat kilpailla kaikki ne, jotka eivät osallistu kilpailuvuonna ko. kilpailutapahtuman (hirvenhiihdon tai hirvenjuoksun) muihin SM-lajeihin. Ampumatukea käyttävät voivat kilpailla ainoastaan sarjassa S13.

18.19 Pohjoismaisen ja eurooppalaisen metsästysammunnan sarjat

Katso kohdat 16.2 ja 17.2.

18.20 SM-arvon saavuttaminen

48. Henkilökohtaisessa kilpailussa sarjalla on SM-arvo, jos siihen osallistuu vähintään yksi kilpailija.

---

 

19. Suurmestarimerkkivaatimukset

1. Suurmestariluokka on ainoa ampumaluokka, jonka metsästysammunnoissa voi suorittaa.
2. Suurmestariluokan voi suorittaa metsästysammuntojen SM-kilpailuissa. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa metsästysammunnassa suurmestariluokan voi suorittaa myös metsästysammuntojen PM- ja EM-kilpailuissa.
3. Lajeina ovat hirvenhiihto, hirvenjuoksu, hirvikävely, hirvenhiihtely, metsästyshaulikkoammunta, metsästystrapammunta, metsästyshirviammunta, metsästysluodikkoammunta, pienoishirviammunta, pienoisluodikkoammunta, ilmahirviammunta, ilmaluodikkoammunta, pohjoismainen metsästysammunta ja eurooppalainen metsästysammunta.

Laukaisumäärät ja vaadittavat pistemäärät sarjoittain:

19.1 Metsästyshirviammunta (4+6+10)

 

19.2 Metsästysluodikkoammunta (5+5+5+5)

 

19.3 Ilmahirviammunta (20+10)

 

19.4 Ilmaluodikkoammunta (5+5+5+5+5+5)

  

19.5 Pienoishirviammunta (20+10)

 

19.6 Pienoisluodikkoammunta (5+5+5+5+5+5)

 

19.7 Metsästyshaulikkoammunta (25+25)

 

19.8 Metsästystrapammunta (25+25)

 

19.9 Hirvenhiihto

  

19.10 Hirvenjuoksu

      

19.11 Hirvenhiihtely ja hirvikävely

 

19.12 Pohjoismainen metsästysammunta

 

19.13 Eurooppalainen metsästysammunta, luodikko

 

19.14 Eurooppalainen metsästysammunta, yhdistelmä