Suomen Metsästäjäliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa seuraavaa:
Metsästäjäliitto muistuttaa, että jo tällä hetkellä merkittävä osa riistasektorin kuluista kustannetaan metsästäjillä riistanhoito- ja pyyntilupamaksuista kerätyillä varoilla. Esimerkiksi riistanhoitomaksuista arvioidaan kertyvän 12 908 000 euroa ja hirvieläinten metsästysmaksuista 3 590 000 euroa. Metsästäjien maksamilla maksuilla katetaan paitsi riistahallinnon toimintaa, myös maa- ja metsätalouden vahingonkorvauksia. Maksuja ei tulisi enää korottaa.
Edelleen haluamme muistuttaa, että riistakolareiden jälkihoito on tosiasiallisesti metsästäjien vapaaehtoisesti ja pääosin korvauksetta hoitaman suurriistavirka-apu (SRVA) toiminnan varassa, yötä päivää. Vastaavalla tavalla käytännössä korvauksetta metsästäjät hoitavat kanta-arvioiden datatuotannon riistakolmiolaskennoin, vesilintulaskennoin sekä suurpetohavaintojen tekemisen ja havaintoihin liittyvien suurpetoyhdyshenkilöiden todentamisien kautta.
Suomen Metsästäjäliitto on järjestäytyneen metsästysseuratoiminnan maakunnallinen ja valtakunnallinen järjestö, metsästäjien ja erityisesti nuorison kouluttaja, metsästysturvallisuuden puolestapuhuja ja vastuullisen metsästyksen äänitorvi. Monella tavoin voidaan sanoa, että metsästäjät ja heitä edustava Metsästäjäliitto on maamme merkittävin konkreettista luonnonhoitoa edustava taho. Metsästäjäliitto on yksi Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä, mutta järjestömme ei ole säännöllisen valtion tuen piirissä, toisin kuin useat muut järjestöt.
Pyydämme, että maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnittää huomiota valtion rahoituksen allokoinnissa seuraaviin asioihin:
Suurpetojen luotettavan ja läpinäkyvän kanta-arvion tuotanto Luonnonvarakeskuksessa on varmistettava, asia ei saa estyä rahoituspuutteeseen. Luonnonvarakeskus ilmoitti juuri viime viikolla, että se ottaa tulevana talvena vastaan vain 900 suden DNA-näytettä varojen puutteen vuoksi. Yhtälö on mahdoton: susikanta tosiasiallisesti kasvaa ja DNA-näytemäärää pienennetään tilanteessa, jossa juuri on saatu käyttöön uusi analysointilaitteisto. Vastaanotettava DNA-näytemäärä tulisi olla rajoittamaton tai vähintäänkin selkeästi suurempi. Vastaavalla tavalla kentän toimijat eivät voi uskoa ilves-kanta-arvion luotettavuuteen. Kanta-arviossa perusta on ilvespentueiden määrässä, jossa yhdelle pentueelle määritetään kanta-arviossa alue, joka on halkaisijaltaan 20 km. Kentän toimijoilla ja myös naapurimaissa on selkeät ja todennetut havainnot siitä, että pentueita voi olla paljon tiheämmässä, kun alueella on ravinnoksi runsaasti pieniä hirvieläimiä. Me alan toimijat olemme esittäneet pentueiden määrän ja tiheyden otanta-tyyppistä tarkempaa selvittämistä esim. alueellisin lumijälkilaskennoin (pentueiden kiertäminen mottiin ja pentuemäärän laskeminen), mutta Luonnonvarakeskus ja riistahallinto eivät ole olleet halukkaita ryhtymään laskentoihin, osin resurssien puutteeseen vedoten. Juuri tällä hetkellä julkisuudessa käydään keskustelua ilveksen metsästyksen perusteista. Olisi tärkeää, että tällaiseen keskusteluun olisi osoittaa mahdollisimman luotettavat kanta-arvion luvut. Suden ja ilveksen lailla myös karhun kanta-arvio herättää ihmetystä: Karhujen metsästys vuosi sitten jäi paljon normaalia pienemmäksi valitusten vuoksi, ja kuitenkin sitä seuraava kanta-arvio osoitti karhujen määrän pienentyneen ja vielä erityisesti Pohjois-Karjalassa, jossa karhuja ei edes metsästetty.
Esitämme: Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioresurssit on turvattava riittävän suurina ja siltä on edellytettävä mahdollisimman läpinäkyvää toimintaa.
Metsästäjäliitto on kantanut julkisuudessakin huolta metsästysampumaturvallisuuden kehittämisestä. Olemme tehneet useita parannusehdotuksia, mm. siitä, että Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tutkisi tapahtuneet ampumaonnettomuudet, jotta niistä osattaisiin ottaa opiksi. Otkes ei ole ainakaan toistaiseksi asiaan ryhtynyt, mahdollisesti resurssien puutteen vuoksi. Olemme myös esittäneet uusille metsästäjille pakollista kuuden tunnin metsästysammunnan ABC-koulutusta, jonka olemme aikaisempina vuosina valtion rahoituksen turvin kehittäneet. Nyt maa- ja metsätalousministeriön rahoitus on lopetettu, eikä näköpiirissä ole, että hallinto haluaisi panostaa metsästysturvallisuuden kehittämiseen.
Esitämme: Esitämme markkinaehtoisen Metsästäjäliiton ABC- metsästysampumakoulutuksen vakinaistamista siten, että liitolle myönnettäisiin ABC-koulutuksen viiden vuoden ylösajorahoitus 300.000 euron vuotuisella rahoituspäätöksellä.
Kiitämme valtiota lämpimästi saamastamme opetus- ja kulttuuriministeriön 121.900 euron nuorisokoulutusrahoituksesta (rahoitus vuonna 2023). Rahoituksen turvin koulutamme tuhansia lapsia ja nuoria riistanhoidon ja metsästyksen osaajiksi. Metsästäjäliitto on hyväksytty myös jatkossa nuorisotoimintaa tekeväksi rahoituskelpoiseksi organisaatioksi. Esitämme: Esitämme, että saamamme rahoitus säilyy myös tulevaisuudessa.
Lopuksi muistutamme alussa mainitulla tavalla, että Suomen Metsästäjäliittoa ei ole hyväksytty säännöllisen valtionavun saajaksi.
Esitämme: Esitämme kohteliaimmin toimintamme laajuuteen ja merkittävyyteen viitaten, että Metsästäjäliitolle myönnettäisiin vastaavan suuruinen kiinteä valtion toimintatuki, kuin Suomen Luonnonsuojeluliitollekin. Sen lisäksi myös monet muut luonnonsuojeluorganisaatiot ovat valtion tuen piirissä.
Riihimäellä 19.10.2023
Kunnioittaen,
Suomen Metsästäjäliitto ry
Jaakko Silpola, toiminnanjohtaja
