Ilveskannan elinvoimaisuus tai suotuisan suojelun taso eivät ole millään tavoin uhattuina poikkeusluvilla tapahtuvasta metsästyksestä huolimatta. Kuten muitakin suurpetoja, Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan ilveskantaa tulee jatkossakin kansallisesti säädellä ensisijaisesti kannanhoidollisella metsästyksellä. Tämä tulee viime kädessä pyrkiä varmistamaan yhteistyöllä muiden EU-jäsenmaiden kanssa ja saada siirrettyä suurpetomme (ilves, karhu, susi) luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Kuten asetusesityksen taustamuistiossakin todetaan, ilves ei ole enää pitkään aikaan ollut uhanalainen, vaarassa tai harvinainen eikä edes paikallinen, mitä edellytetään liitteessä IV yhteisön tärkeinä pitämiltä lajeilta luontodirektiivin 1 artiklan g kohdassa.
