Vahinkoilmoitus tehdään viipymättä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Näin viranomainen pystyy toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti. Tee vahinkoilmoitus puhelimitse, sähköpostilla tai korvaushakemuslomakkeella 131.
Seuraavaksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee vahinkoa koskevan maastotarkastuksen, jossa vahinko todetaan ja arvioidaan, sekä laaditaan vahinkoa koskeva arviokirja. Maastotarkastuksessa voi olla läsnä korvauksen hakijan lisäksi riistanhoitoyhdistyksen edustaja.
Korvauksen hakemista varten korvaushakemuslomake 131 toimitetaan kotikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta.
Ruokavirasto maksaa korvaukset korvauksen hakijoille maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista. Korvaukset metsästyskoiravahingoista maksetaan heti korvaushakemusten käsittelyn jälkeen täysimääräisesti.
Korvausta voi hakea kaikista suurpetojen (karhu, ahma, susi, ilves) metsästyskoirille aiheuttamista vahingoista. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen.
Metsästyskoiralle aiheutuneessa suurpetovahingossa koiran arvo määritellään Kennelliiton vakuutusarvolaskelman mukaan. Koiran vakuutusarvolaskelma muodostuu rotujärjestön ilmoittamasta koirasi rodun perusarvosta sekä koiran näyttelymenestyksestä, rodunomaisista koesuorituksista ja terveystutkimuksista.
Koiran arvon laskemisesta esimerkki.
2018 suden aiheuttamia koiravahinkoja korvattiin noin 85 000 euron arvosta.
2019 sudet ovat aiheuttaneet koiravahinkoja noin 140 000 euron arvosta.
Lue lisää korvaamisesta Suomen riistakeskuksen sivuilta.
Ruokaviraston ohjeet.
Poikkeuslupahakemus
Niissä tilanteissa, joissa suurpedot aiheuttavat erityisen merkittäviä vahinkoja, eikä ennaltaehkäisystä ole riittävää apua, on suurpeto mahdollista tappaa Suomen riistakeskuksen päätöksellä myönnettävällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla.
Poikkeuslupa voidaan myös myöntää turvallisuusperusteisesti. Vahinkoperusteisia poikkeuslupia käytetään pääasiassa suden kohdalla. Ahman kohdalla on myönnetty poikkeuslupia vain merkittävien porovahinkojen estämiseksi itäisellä ja pohjoisella poronhoitoalueella. Ilveksen ja karhun kohdalla käytetään pääasiassa kannanhoidollisia poikkeuslupia.
Vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää silloin, kun kaikki poikkeusluvan edellytykset täyttyvät. Poikkeuslupaharkinnassa on ensin harkittava pääperuste, kuten suden aiheuttamat vahingot, poikkeusluvalle.
Sen jälkeen on arvioitava, onko ongelmaan muuta tyydyttävää ratkaisua ja onko niitä otettu käyttöön. Lisäksi otetaan huomioon vahingot, uhka-arvio, hakemuksen kohdistaminen haittaa aiheuttavaan yksilöön ja susikannan koko sekä elinvoimaisuus alueella. Suomen Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenseuroille puhelinneuvontaa susien poikkeuslupahakemusten laatimiseen.
Hukka Help
Puhelinneuvonnan tavoitteena on helpottaa poikkeuslupahakuprosessia ja parantaa hakemusten laatua. Neuvontapuhelin Hukka Help on avoinna keskiviikkoisin klo 10–12 numerossa 010 841 0070. Jos numero on varattu, voit lähettää kysymyksesi myös kirjallisesti lomakkeella, niin liiton asiantuntija ottaa sinuun yhteyttä.
