Vieraslajien hoitosuunnitelma

Vieraslajien hoitosuunnitelma


Haitallisten vieraslajien pyyntimuodot monipuolistuivat kesäkuun alusta. Muutokset parantavat mahdollisuuksia suojella alkuperäisluonnon monimuotoisuutta.

Metsästäjäliitto antoi huhtikuussa oman lausuntonsa maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaan valtakunnallinen haitallisten vieraslajien torjumiseen tähtäävään hallintasuunnitelmaan.

Metsästäjäliitto pitää haitallisten vieraslajien suunnitelmallista hallintaa tärkeänä, sillä vieraslajit muodostavat tutkitusti merkittävän uhan alkuperäislajeille. Lausunnossa Metsästäjäliitto toi esille, että haitallisista vieraspetonisäkkäistä supikoiran pyyntiä tulee tehostaa merkittävästi.

– On tutkimuksellisesti pystytty toteamaan, että saaristo- ja kosteikkolintulajit kärsivät vieraspetojen runsastumisesta. Esimerkkinä supikoira, jonka kannat ovat kasvaneet erityisesti saaristossa ja lintuvesillä, on lisännyt etenkin maassa pesiviin lintuihin kohdistuvaa saalistuspainetta. Sujuvasti myös vedessä liikkuva ja kestävänä uimarina tunnettu supikoira ryöstää tehokkaasti munapesiä, kertoo luonnon- ja riistahoitopäällikkö Ere Grenfors.

Lisämahdollisuuksia poistoon

Kesäkuun alusta supikoiran, minkin, piisamin, rämemajavan ja pesukarhun pyyntiajat ja sallitut pyyntimenetelmät muuttuvat, ja jatkossa pyynti on sallittua ympäri vuoden, eikä pyyntiin tarvita enää metsästyskorttia.

– Muutos tuo metsästäjille lisämahdollisuuksia haitallisten vieraslajien poistoon sekä mahdollisuuden joustavampaan yhteistyöhön maanomistajien, mökkiläisten ja muiden sidosryhmien kanssa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Alkuperäisessä suunnitelmassa supikoiran pyynti oli tarkoitus kohdentaa ensisijaisesti Lappiin, kosteikkoalueille ja saaristoon. Metsästäjäliitto totesi lausunnossaan, että pyyntiä tulisi toteuttaa myös muualla mahdollisimman kattavasti.

– Erityisesti taajama-alueet luovat vieraspedoille eräänlaisia reservaattialueita, joihin oli metsästyksellisin keinoin vaikeaa puuttua. Asutulla alueella ampuma-aseen käyttöä rajoittava 150 metrin sääntö toi haasteita esimerkiksi elävänä pyytävään loukkuun eläintä lopetettaessa, Grenfors kertaa.

Uusien säädöksien mukaan loukussa olevan supikoiran tai muun vieraslajin saa nyt lopettaa myös ampumalla alle 150 metrin päässä asutusta rakennuksesta ilman omistajan tai haltijan lupaa. 

– Pitää muistaa, että säädös koskee ainoastaan vieraspedon lopettamista loukkuun. Muun pyynnin osalta lupa täytyy edelleen olla. Asutulla alueella ammuttaessa on äärimmäisen tärkeää huomioida turvallisuus.

Metsästäjillä tarvittava osaaminen

– On tärkeää myös tiedostaa, että eläimiä saa pyydystää ainoastaan henkilö, joka tuntee lain vaatimukset, hallitsee pyyntimenetelmän ja lopettamiseen liittyvät kysymykset. Suosittelemme, että pyynti suoritettaisiin aina yhteistyössä asianosaavan metsästäjän kanssa. Käytännössä ampuminen on ainoa oikea tapa lopettaa eläin, toteaa Grenfors.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että luonnonsuojelualueita perustettaessa vieraspetojen pyynti kirjataan suoraan alueiden perustamisasetukseen ilman tarpeetonta byrokratiaa, eli erillisten poikkeuslupien hakemista.

Erityisen keskeisenä Metsästäjäliito näkee tarpeen huolehtia riittävistä resursseista, joilla voidaan turvata vieraslajityön jatkuvuus. Myös vieraslajeihin liittyvän tutkimuspanostuksen lisääminen on tärkeää.