Metsästäjäliiton säännöt

 

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO – FINLANDS JÄGARFÖRBUND r y:n SÄÄNNÖT

2013

 

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund r.y. ja sen kotipaikka on Riihimäen kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. Liiton toiminta käsittää koko maan, mikä jaetaan alueisiin, joissa kussakin toimii liiton jäsenenä oleva jäljempänä piiriksi nimitettävä rekisteröity yhdistys.

Piirien rajat vahvistaa liittokokous kuultuaan asianomaisia piirejä.

2 §

Liiton tarkoituksena on järjestäytyneen metsästysharrastuksen etujärjestönä sopeuttaa maamme ikivanha eränkäynti ja sen perinteet nykyaikaan mukautuvaksi henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittäväksi sekä luonnon läheisyyteen vieväksi harrastukseksi.

Näitä päämääriä silmälläpitäen se vaalii metsästyskulttuuria, edistää ja kehittää maamme metsästys- ja riistanhoito-oloja ja on niiden metsästäjäpiirien, metsästysseurojen ja muiden oikeuskelpoisten yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä, jotka harrastavat metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. Liitto edistää riistantutkimusta ja tukee sen edellytyksiä. Liitto valvoo ja edistää metsästäjien yhteisiä etuja sekä pyrkii siihen, että metsästysoikeuden sidonnaisuus maanomistukseen säilyy.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto pyrkii toiminnassaan:

1) Edistämään metsästysyhteisöjen rekisteröitymistä sekä kokoamaan maamme metsästystä ja riistanhoitoa harrastavat rekisteröidyt yhdistykset jäsenikseen;

2) saattamaan järjestäytyneet metsästysolot aikaan kaikkialla maassa

3) edistämään riistakantojen kestävään käyttöön perustuvaa verotusta, aktiivista riistanhoitoa sekä metsästyskoiraharrastusta;

4) edistämään luonnon monimuotoisuutta ja riistan elinympäristöjen parantamista;

5) varaamaan jäsenistölleen tilaisuuksia päästä osalliseksi metsästyksen suomasta virkistyksestä sekä turvaamaan sen jatkuvuus tuleville sukupolville;

6) seuraamaan metsästyksen ja riistanhoidon alalla tapahtuvaa kehitystä niin kotimaassa kuin ulkomailla sekä tekemään metsästys- ja riistanhoito-oloja kehittäviä aloitteita sekä lainsäädännön että hallinnon alalla;

7) tekemään liiton tarkoitusperään kuuluvaa valistustyötä harjoittamalla kansalais-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa ja järjestämällä metsästäjäkokouksia, koulutus-, keskustelu-, kulttuuri-, seminaari- neuvottelu-, ja julkisia huvi- ja esitelmätilaisuuksia sekä metsästysnäyttelyjä;

8) edistämään kunnioitusta metsästystä koskevia säädöksiä kohtaan sekä toteuttamaan myönteistä asennekasvatusta metsästystä ja riistanhoitoa kohtaan niin metsästäjien kuin muidenkin kansalaisten keskuudessa;

9) edistämään metsästystaitoa ja metsästysaseiden käyttöä harrastajien keskuudessa järjestämällä metsästysammunnan harjoittelu- ja kilpailutilaisuuksia sekä

10) sopivalla tavalla osoittamaan kunnioitusta henkilöitä ja yhteisöjä kohtaan, jotka ovat ansiokkaalla tavalla toimineet liiton tarkoitusperien hyväksi.

11) välittää jäsenilleen tarkoituksensa mukaisia erä- ja riistavälineitä
Toimintansa tukemiseksi yhdistys järjestää tarvittaessa erilaisia ohjelmallisia tilaisuuksia sekä suorittaa tavarankeräyksiä tai muuta niihin verrattavaa toimintaa. Se voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, perustaa rahastoja tai säätiöitä sekä järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia, arvauskilpailuja ja rahankeräyksiä. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi asianomaisella luvalla harjoittaa alaansa liittyvää kustannustoimintaa ja ravitsemusliiketoimintaa korkeintaan yhdessä liikepaikassa. Yhdistys voi omistaa läheisesti toimintaansa liittyvän osakeyhtiön osakkeita ja irtainta sekä kiinteää omaisuutta. Se voi hakea erilaisia avustuksia sekä rahoitusta julkisista ja yksityisistä lähteistä. Yhdistys voi harjoittaa yleishyödyllisen yhdistyksen varainhankintaa yhdistyslain 5§ määräämällä tavalla.

4 §

Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi.

5 §

Liitto voi liittokokouksen päätöksellä liittyä yhteistoimintaan muidenkin liiton tarkoitusperiä edistävien kotimaisten tai ulkomailla toimivien liittojen ja yhteisöjen kanssa joko liittymällä niiden jäseneksi tai solmimalla yhteistoiminta- ja työnjakosopimuksia.

Liiton jäsenet

6 §

Liiton jäseniksi voivat päästä näiden sääntöjen 1 §: 3 momentissa tarkoitetut rekisteröityinä yhdistyksinä toimivat piirit, jotka sitoutuvat noudattamaan liiton sääntöjä ja jotka liittokokous jäseniksi hyväksyy.

Liiton ulkojäseneksi voi liittokokous hyväksyä muun metsästyksen ja luonnonhoidon ja luonnonsuojelun alalla toimivan rekisteröidyn aatteellisen yhteisön, jonka säännöt ja toiminnan tarkoitus ovat sopusoinnussa Metsästäjäliiton aatteellisten päämäärien kanssa. Liittokokous päättää vuosittain ulkojäsenten jäsenmaksusta sekä liittymismaksusta. Ulkojäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta liittokokouksessa.

7 §

Piirien varsinaisina jäseninä voivat olla rekisteröidyt metsästysseurat tai muut metsästystä, riistanhoitoa ja niiden edellyttämää luonnonsuojelua harjoittavat oikeuskelpoiset yhteisöt sekä henkilöjäsenet, jotka piirihallitus jäseniksi hyväksyy. Kannattaviksi jäseniksi voidaan myös hyväksyä muita yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä. Kannattavilla jäsenillä ei kuitenkaan ole äänioikeutta piirin kokouksissa. Eroavan tai erotettavan jäsenen on suoritettava kuluvan vuoden jäsenmaksu.

Henkilö, joka erityisen ansiokkaasti on edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittokokouksen päätöksellä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on oikeus käyttää puhe- mutta ei äänioikeutta liiton kokouksissa.

Piirit ja piirien jäsenyhteisöt ja näiden henkilöjäsenet sekä piirien henkilöjäsenet muodostavat liiton jäsenistön. Piirien sääntöjen muutokset on etukäteen lähetettävä liittohallitukselle lausunnolle.

8 §

Piirin hyväksyy liiton jäseneksi liittokokous. Piiri, joka haluaa erota liitosta, ilmoittakoon siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti liittokokouksessa merkittäväksi sen pöytäkirjaan.

Piiri voidaan erottaa liitosta, jos se toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo liiton sääntöjä tai liittokokouksen päätöksiä taikka jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste on muutoin olemassa. Erottamisen toimittaa liittokokous ja päätös annetaan erotetulle tiedoksi kirjatussa kirjeessä. Piirin jäsen voidaan erottaa piiristä, jos piirin sääntöjen tai yhdistyslain mukaan erottamisperuste on olemassa. Kuitenkin on piirin varsinaisella jäsenellä oikeus pyytää asiasta liittohallituksen lausunto ennen lopullisen päätöksen antamista.

9 §

Liitolla on oikeus valvoa, että sen jäsenistö noudattaa hyviä metsästystapoja.
Liittohallitus voi päätöksellään vaatia hyvien metsästystapojen rikkomiseen syyllistyneen metsästäjän erotettavaksi eikä a.o. henkilö voi tämän jälkeen kuulua liiton piireihin ilman liittohallituksen suostumista. Liittohallitus voi myöntää liittotunnusten käyttöoikeuden muillekin kuin liiton jäsenistöön kuuluville.

Piirit ovat velvollisia antamaan liittohallitukselle tai sen valtuuttamalle henkilölle liittohallituksen niin vaatiessa taloudenhoitoon liittyvät asiakirjat, kokoustensa pöytäkirjat ja jäsenluettelot tarkastettavaksi.

Liittohallitus ja sen tehtävät

10 §

Liiton hallituksena hoitaa sen asioita liittohallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joita kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi, sekä kymmenen (10) muuta jäsentä ja heidän kuusi (6) varajäsentään, jotka varsinainen liittokokous valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on ensimmäisellä kerralla erovuorossa puolet ja määrätään erovuoroiset arpomalla. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta.

Jos liittohallituksen jäsen eroaa kesken toimikauttaan, valitsee liittokokous hänen tilalleen uuden jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Jos vähintään kolme (3) liittohallituksen jäsentä ilmoitettua asiaa varten sitä vaatii, on liittohallitus kutsuttava koolle.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja ja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) muuta jäsentä on kokouksessa läsnä.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa arpa.

11 §

Lakia, näitä sääntöjä, liittokokousten tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita noudattaen liittohallituksen tulee:

1) johtaa liiton toimintaa ja hoitaa ne asiat, jotka lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat liittohallitukselle;

2) kutsua koolle liittokokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja panna niiden päätökset täytäntöön;

3) pitää jäsenluetteloa sekä vahvistaa jäsenistön tunnukset;

4) seurata ja tukea piirihallitusten työskentelyä;

5) ottaa ja erottaa toiminnanjohtaja ja liiton toiminnan kannalta tarpeellinen muu henkilöstö sekä määrätä heidän palkkauksestaan talousarvion puitteissa;

6) hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä sekä liiton tuloista ja menoista täydellistä kirjanpitoa sekä laatia liittokokousten hyväksyttäviksi toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset;

7) ryhtyä toimenpiteisiin, jos piiri tai sen jäsenet toimivat vastoin liiton sääntöjä tai määräyksiä;

8) asettaa liiton toiminnan kannalta tarpeelliset toimikunnat ja valiokunnat sekä

9) seurata ja valvoa metsästysampumaurheiluun liittyvien lakien ja sääntöjen kehitystä sekä ajan- ja tarpeenmukaisuutta;

10) myöntää metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailujen järjestämisoikeudet.

Liiton nimen merkitseminen

12 §

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä, tai kukin erikseen yhdessä liittohallituksen siihen oikeuttaman henkilön kanssa.

Tilit ja tilintarkastus

13 §

Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit on jätettävä tarpeellisine asiakirjoineen tilintarkastajille maaliskuun 1. päivään mennessä.

Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa huhtikuun loppuun mennessä.

Liittokokoukset

14 §

Varsinaisia liittokokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous, joista edellinen pidetään viimeistään kesäkuussa ja jälkimmäinen syys- joulukuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme (3) liiton piiriä määrätyn asian käsittelemistä varten sitä liittohallitukselta kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

15 §

Liittokokouksissa käyttävät jäsenten päätäntävaltaa piirien vuosikokouksen vuosittain vuodeksi kerrallaan valitsemat edustajat tai heidän henkilökohtaiset varamiehensä. Piirillä on oikeus lähettää yksi (1) edustaja piirin kutakin alkavan jäsenmäärän (viittätuhatta) 5000 jäsentä kohden. Edustajat käyttävät kukin äänimääräänsä yhdessä tai äänet jaetaan edustajien kesken. Piirillä on yksi ääni jokaista sellaista piirin jäsenmäärän alkavaa satalukua (100) kohden, joista edellisen vuoden jäsenmaksu on liitolle toimintavuoden loppuun mennessä suoritettu.

Edustajilla tulee olla piirihallituksen antama valtakirja, jossa mainitaan piirikokouksen valitsemien edustajien ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä nimet.

16 §

Varsinaisen liittokokouksen paikka ja aika ilmoitetaan piireille kirjallisesti vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta. Asiat, jotka piirit haluavat saada kokouksen esityslistalle, on ilmoitettava liittohallitukselle vähintään kuukausi ennen kokousta.

Kokouskutsu esityslistoineen ja tarpeellisine liitteineen varsinaiseen liittokokoukseen lähetetään piireille kirjeitse vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

17 §

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen lähetetään esityslistoineen ja tarpeellisine liitteineen piireille kirjeitse viimeistään yksi (1) kuukausi ennen kokousta.

18 §

Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;

2) todetaan kokouksen laillisuus;

3) hyväksytään työjärjestys;

4) tarkastetaan kokousedustajien valtakirjat, todetaan kokousedustajat ja heidän edustamansa äänimäärät;

5) päätetään puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille kuin virallisille kokousedustajille;

6) esitellään ja hyväksytään liiton edellisen vuoden toimintakertomus, esitellään tilit ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös;

7) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille;

8) päätetään kokouksen esityslistalla olevista muista asioista sekä

9) keskustellaan muista liittohallituksen ja liittokokouksen osanottajien esittämistä asioista.

Jos liittohallituksen jäsen on piirin edustaja liittokokouksessa, älköön hän osallistuko päätöksentekoon 1 momentin 7) kohdassa mainitussa asiassa.

19 §

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;

2) todetaan kokouksen laillisuus;

3) hyväksytään työjärjestys;

4) tarkastetaan kokousedustajien valtakirjat, todetaan kokousedustajat ja heidän edustamansa äänimäärät;

5) päätetään puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille kuin virallisille kokousedustajille;

6) vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma;

7) määrätään piirien liitolle suoritettavan jäsenmaksun suuruus;

8) vahvistetaan tulevan vuoden talousarvio;

9) valitaan joka toinen vuosi liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi;

10) valitaan liittohallituksen muut jäsenet erovuoroisten tai eronneiden jäsenten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi tai jäljellä olevaksi toimintakaudeksi;

11) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä seuraavaksi toimivuodeksi;

12) päätetään kokouksen esityslistalle olevista muista asioista sekä

13) keskustellaan muista liittohallituksen ja liittokokouksen osanottajien esittämistä asioista.

Liittohallituksen jäsen edustaessaan piiriä ei osallistu päätöksentekoon 1 momentin 7) kohdassa mainitussa asiassa.

Äänestystapa

20 §

Liiton kokouksissa ratkaistaan asiat, mikäli nämä säännöt eivät toisin määrää, yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Vaalit toimitetaan suljetulla lippuäänestyksellä, jolloin kukin äänestäjä saa äänestyslippuunsa merkitä enintään niin monen henkilön nimen kuin kulloinkin on valittavana. Valituiksi tulevat ne henkilöt, jotka äänestyksessä täten saavat eniten ääniä saamiensa äänien mukaisessa järjestyksessä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Liiton sääntöjen muutokset ja liiton purkaminen

21 §

Näiden sääntöjen muuttamista ja liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidettävässä liittokokouksessa sen jälkeen, kun liittohallitus on asian käsitellyt. Päätös on pätevä, jos sitä kummassakin kokouksessa on kannattanut vähintään kolme neljättä osaa (3/4) kokouksessa edustettuna olleesta äänimäärästä.

22 §

Liiton purkautuessa luovutetaan liiton varat purkamispäätöksen tehneiden liittokokousten päättämälle sellaiselle rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai muulle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai laitokselle, jonka kokouksen osanottajat katsovat lähinnä edistävän liiton tarkoitusperiä.

23 §

Muissa kohdin noudatettakoon yhdistyslain määräyksiä.