Metsästäjäliiton säännöt - Jägarförbundets stadgar

 

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO – FINLANDS JÄGARFÖRBUND r y:n SÄÄNNÖT

2013

 

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund r.y. ja sen kotipaikka on Riihimäen kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. Liiton toiminta käsittää koko maan, mikä jaetaan alueisiin, joissa kussakin toimii liiton jäsenenä oleva jäljempänä piiriksi nimitettävä rekisteröity yhdistys.

Piirien rajat vahvistaa liittokokous kuultuaan asianomaisia piirejä.

2 §

Liiton tarkoituksena on järjestäytyneen metsästysharrastuksen etujärjestönä sopeuttaa maamme ikivanha eränkäynti ja sen perinteet nykyaikaan mukautuvaksi henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittäväksi sekä luonnon läheisyyteen vieväksi harrastukseksi.

Näitä päämääriä silmälläpitäen se vaalii metsästyskulttuuria, edistää ja kehittää maamme metsästys- ja riistanhoito-oloja ja on niiden metsästäjäpiirien, metsästysseurojen ja muiden oikeuskelpoisten yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä, jotka harrastavat metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. Liitto edistää riistantutkimusta ja tukee sen edellytyksiä. Liitto valvoo ja edistää metsästäjien yhteisiä etuja sekä pyrkii siihen, että metsästysoikeuden sidonnaisuus maanomistukseen säilyy.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto pyrkii toiminnassaan:

1) Edistämään metsästysyhteisöjen rekisteröitymistä sekä kokoamaan maamme metsästystä ja riistanhoitoa harrastavat rekisteröidyt yhdistykset jäsenikseen;

2) saattamaan järjestäytyneet metsästysolot aikaan kaikkialla maassa

3) edistämään riistakantojen kestävään käyttöön perustuvaa verotusta, aktiivista riistanhoitoa sekä metsästyskoiraharrastusta;

4) edistämään luonnon monimuotoisuutta ja riistan elinympäristöjen parantamista;

5) varaamaan jäsenistölleen tilaisuuksia päästä osalliseksi metsästyksen suomasta virkistyksestä sekä turvaamaan sen jatkuvuus tuleville sukupolville;

6) seuraamaan metsästyksen ja riistanhoidon alalla tapahtuvaa kehitystä niin kotimaassa kuin ulkomailla sekä tekemään metsästys- ja riistanhoito-oloja kehittäviä aloitteita sekä lainsäädännön että hallinnon alalla;

7) tekemään liiton tarkoitusperään kuuluvaa valistustyötä harjoittamalla kansalais-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa ja järjestämällä metsästäjäkokouksia, koulutus-, keskustelu-, kulttuuri-, seminaari- neuvottelu-, ja julkisia huvi- ja esitelmätilaisuuksia sekä metsästysnäyttelyjä;

8) edistämään kunnioitusta metsästystä koskevia säädöksiä kohtaan sekä toteuttamaan myönteistä asennekasvatusta metsästystä ja riistanhoitoa kohtaan niin metsästäjien kuin muidenkin kansalaisten keskuudessa;

9) edistämään metsästystaitoa ja metsästysaseiden käyttöä harrastajien keskuudessa järjestämällä metsästysammunnan harjoittelu- ja kilpailutilaisuuksia sekä

10) sopivalla tavalla osoittamaan kunnioitusta henkilöitä ja yhteisöjä kohtaan, jotka ovat ansiokkaalla tavalla toimineet liiton tarkoitusperien hyväksi.

11) välittää jäsenilleen tarkoituksensa mukaisia erä- ja riistavälineitä
Toimintansa tukemiseksi yhdistys järjestää tarvittaessa erilaisia ohjelmallisia tilaisuuksia sekä suorittaa tavarankeräyksiä tai muuta niihin verrattavaa toimintaa. Se voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, perustaa rahastoja tai säätiöitä sekä järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia, arvauskilpailuja ja rahankeräyksiä. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi asianomaisella luvalla harjoittaa alaansa liittyvää kustannustoimintaa ja ravitsemusliiketoimintaa korkeintaan yhdessä liikepaikassa. Yhdistys voi omistaa läheisesti toimintaansa liittyvän osakeyhtiön osakkeita ja irtainta sekä kiinteää omaisuutta. Se voi hakea erilaisia avustuksia sekä rahoitusta julkisista ja yksityisistä lähteistä. Yhdistys voi harjoittaa yleishyödyllisen yhdistyksen varainhankintaa yhdistyslain 5§ määräämällä tavalla.

4 §

Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi.

5 §

Liitto voi liittokokouksen päätöksellä liittyä yhteistoimintaan muidenkin liiton tarkoitusperiä edistävien kotimaisten tai ulkomailla toimivien liittojen ja yhteisöjen kanssa joko liittymällä niiden jäseneksi tai solmimalla yhteistoiminta- ja työnjakosopimuksia.

Liiton jäsenet

6 §

Liiton jäseniksi voivat päästä näiden sääntöjen 1 §: 3 momentissa tarkoitetut rekisteröityinä yhdistyksinä toimivat piirit, jotka sitoutuvat noudattamaan liiton sääntöjä ja jotka liittokokous jäseniksi hyväksyy.

Liiton ulkojäseneksi voi liittokokous hyväksyä muun metsästyksen ja luonnonhoidon ja luonnonsuojelun alalla toimivan rekisteröidyn aatteellisen yhteisön, jonka säännöt ja toiminnan tarkoitus ovat sopusoinnussa Metsästäjäliiton aatteellisten päämäärien kanssa. Liittokokous päättää vuosittain ulkojäsenten jäsenmaksusta sekä liittymismaksusta. Ulkojäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta liittokokouksessa.

7 §

Piirien varsinaisina jäseninä voivat olla rekisteröidyt metsästysseurat tai muut metsästystä, riistanhoitoa ja niiden edellyttämää luonnonsuojelua harjoittavat oikeuskelpoiset yhteisöt sekä henkilöjäsenet, jotka piirihallitus jäseniksi hyväksyy. Kannattaviksi jäseniksi voidaan myös hyväksyä muita yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä. Kannattavilla jäsenillä ei kuitenkaan ole äänioikeutta piirin kokouksissa. Eroavan tai erotettavan jäsenen on suoritettava kuluvan vuoden jäsenmaksu.

Henkilö, joka erityisen ansiokkaasti on edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittokokouksen päätöksellä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on oikeus käyttää puhe- mutta ei äänioikeutta liiton kokouksissa.

Piirit ja piirien jäsenyhteisöt ja näiden henkilöjäsenet sekä piirien henkilöjäsenet muodostavat liiton jäsenistön. Piirien sääntöjen muutokset on etukäteen lähetettävä liittohallitukselle lausunnolle.

8 §

Piirin hyväksyy liiton jäseneksi liittokokous. Piiri, joka haluaa erota liitosta, ilmoittakoon siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti liittokokouksessa merkittäväksi sen pöytäkirjaan.

Piiri voidaan erottaa liitosta, jos se toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo liiton sääntöjä tai liittokokouksen päätöksiä taikka jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste on muutoin olemassa. Erottamisen toimittaa liittokokous ja päätös annetaan erotetulle tiedoksi kirjatussa kirjeessä. Piirin jäsen voidaan erottaa piiristä, jos piirin sääntöjen tai yhdistyslain mukaan erottamisperuste on olemassa. Kuitenkin on piirin varsinaisella jäsenellä oikeus pyytää asiasta liittohallituksen lausunto ennen lopullisen päätöksen antamista.

9 §

Liitolla on oikeus valvoa, että sen jäsenistö noudattaa hyviä metsästystapoja.
Liittohallitus voi päätöksellään vaatia hyvien metsästystapojen rikkomiseen syyllistyneen metsästäjän erotettavaksi eikä a.o. henkilö voi tämän jälkeen kuulua liiton piireihin ilman liittohallituksen suostumista. Liittohallitus voi myöntää liittotunnusten käyttöoikeuden muillekin kuin liiton jäsenistöön kuuluville.

Piirit ovat velvollisia antamaan liittohallitukselle tai sen valtuuttamalle henkilölle liittohallituksen niin vaatiessa taloudenhoitoon liittyvät asiakirjat, kokoustensa pöytäkirjat ja jäsenluettelot tarkastettavaksi.

Liittohallitus ja sen tehtävät

10 §

Liiton hallituksena hoitaa sen asioita liittohallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joita kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi, sekä kymmenen (10) muuta jäsentä ja heidän kuusi (6) varajäsentään, jotka varsinainen liittokokous valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on ensimmäisellä kerralla erovuorossa puolet ja määrätään erovuoroiset arpomalla. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta.

Jos liittohallituksen jäsen eroaa kesken toimikauttaan, valitsee liittokokous hänen tilalleen uuden jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Jos vähintään kolme (3) liittohallituksen jäsentä ilmoitettua asiaa varten sitä vaatii, on liittohallitus kutsuttava koolle.

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja ja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) muuta jäsentä on kokouksessa läsnä.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa arpa.

11 §

Lakia, näitä sääntöjä, liittokokousten tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita noudattaen liittohallituksen tulee:

1) johtaa liiton toimintaa ja hoitaa ne asiat, jotka lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat liittohallitukselle;

2) kutsua koolle liittokokoukset, valmistaa niille esitettävät asiat ja panna niiden päätökset täytäntöön;

3) pitää jäsenluetteloa sekä vahvistaa jäsenistön tunnukset;

4) seurata ja tukea piirihallitusten työskentelyä;

5) ottaa ja erottaa toiminnanjohtaja ja liiton toiminnan kannalta tarpeellinen muu henkilöstö sekä määrätä heidän palkkauksestaan talousarvion puitteissa;

6) hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä sekä liiton tuloista ja menoista täydellistä kirjanpitoa sekä laatia liittokokousten hyväksyttäviksi toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset;

7) ryhtyä toimenpiteisiin, jos piiri tai sen jäsenet toimivat vastoin liiton sääntöjä tai määräyksiä;

8) asettaa liiton toiminnan kannalta tarpeelliset toimikunnat ja valiokunnat sekä

9) seurata ja valvoa metsästysampumaurheiluun liittyvien lakien ja sääntöjen kehitystä sekä ajan- ja tarpeenmukaisuutta;

10) myöntää metsästysammuntojen Suomen mestaruuskilpailujen järjestämisoikeudet.

Liiton nimen merkitseminen

12 §

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä, tai kukin erikseen yhdessä liittohallituksen siihen oikeuttaman henkilön kanssa.

Tilit ja tilintarkastus

13 §

Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit on jätettävä tarpeellisine asiakirjoineen tilintarkastajille maaliskuun 1. päivään mennessä.

Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa huhtikuun loppuun mennessä.

Liittokokoukset

14 §

Varsinaisia liittokokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous, joista edellinen pidetään viimeistään kesäkuussa ja jälkimmäinen syys- joulukuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme (3) liiton piiriä määrätyn asian käsittelemistä varten sitä liittohallitukselta kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

15 §

Liittokokouksissa käyttävät jäsenten päätäntävaltaa piirien vuosikokouksen vuosittain vuodeksi kerrallaan valitsemat edustajat tai heidän henkilökohtaiset varamiehensä. Piirillä on oikeus lähettää yksi (1) edustaja piirin kutakin alkavan jäsenmäärän (viittätuhatta) 5000 jäsentä kohden. Edustajat käyttävät kukin äänimääräänsä yhdessä tai äänet jaetaan edustajien kesken. Piirillä on yksi ääni jokaista sellaista piirin jäsenmäärän alkavaa satalukua (100) kohden, joista edellisen vuoden jäsenmaksu on liitolle toimintavuoden loppuun mennessä suoritettu.

Edustajilla tulee olla piirihallituksen antama valtakirja, jossa mainitaan piirikokouksen valitsemien edustajien ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä nimet.

16 §

Varsinaisen liittokokouksen paikka ja aika ilmoitetaan piireille kirjallisesti vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta. Asiat, jotka piirit haluavat saada kokouksen esityslistalle, on ilmoitettava liittohallitukselle vähintään kuukausi ennen kokousta.

Kokouskutsu esityslistoineen ja tarpeellisine liitteineen varsinaiseen liittokokoukseen lähetetään piireille kirjeitse vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

17 §

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen lähetetään esityslistoineen ja tarpeellisine liitteineen piireille kirjeitse viimeistään yksi (1) kuukausi ennen kokousta.

18 §

Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;

2) todetaan kokouksen laillisuus;

3) hyväksytään työjärjestys;

4) tarkastetaan kokousedustajien valtakirjat, todetaan kokousedustajat ja heidän edustamansa äänimäärät;

5) päätetään puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille kuin virallisille kokousedustajille;

6) esitellään ja hyväksytään liiton edellisen vuoden toimintakertomus, esitellään tilit ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös;

7) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille;

8) päätetään kokouksen esityslistalla olevista muista asioista sekä

9) keskustellaan muista liittohallituksen ja liittokokouksen osanottajien esittämistä asioista.

Jos liittohallituksen jäsen on piirin edustaja liittokokouksessa, älköön hän osallistuko päätöksentekoon 1 momentin 7) kohdassa mainitussa asiassa.

19 §

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;

2) todetaan kokouksen laillisuus;

3) hyväksytään työjärjestys;

4) tarkastetaan kokousedustajien valtakirjat, todetaan kokousedustajat ja heidän edustamansa äänimäärät;

5) päätetään puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille kuin virallisille kokousedustajille;

6) vahvistetaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma;

7) määrätään piirien liitolle suoritettavan jäsenmaksun suuruus;

8) vahvistetaan tulevan vuoden talousarvio;

9) valitaan joka toinen vuosi liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi;

10) valitaan liittohallituksen muut jäsenet erovuoroisten tai eronneiden jäsenten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi tai jäljellä olevaksi toimintakaudeksi;

11) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä seuraavaksi toimivuodeksi;

12) päätetään kokouksen esityslistalle olevista muista asioista sekä

13) keskustellaan muista liittohallituksen ja liittokokouksen osanottajien esittämistä asioista.

Liittohallituksen jäsen edustaessaan piiriä ei osallistu päätöksentekoon 1 momentin 7) kohdassa mainitussa asiassa.

Äänestystapa

20 §

Liiton kokouksissa ratkaistaan asiat, mikäli nämä säännöt eivät toisin määrää, yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Vaalit toimitetaan suljetulla lippuäänestyksellä, jolloin kukin äänestäjä saa äänestyslippuunsa merkitä enintään niin monen henkilön nimen kuin kulloinkin on valittavana. Valituiksi tulevat ne henkilöt, jotka äänestyksessä täten saavat eniten ääniä saamiensa äänien mukaisessa järjestyksessä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Liiton sääntöjen muutokset ja liiton purkaminen

21 §

Näiden sääntöjen muuttamista ja liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidettävässä liittokokouksessa sen jälkeen, kun liittohallitus on asian käsitellyt. Päätös on pätevä, jos sitä kummassakin kokouksessa on kannattanut vähintään kolme neljättä osaa (3/4) kokouksessa edustettuna olleesta äänimäärästä.

22 §

Liiton purkautuessa luovutetaan liiton varat purkamispäätöksen tehneiden liittokokousten päättämälle sellaiselle rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai muulle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai laitokselle, jonka kokouksen osanottajat katsovat lähinnä edistävän liiton tarkoitusperiä.

23 §

Muissa kohdin noudatettakoon yhdistyslain määräyksiä.

 


 

STADGAR FÖR SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO – FINLANDS JÄGARFÖRBUND r y

2013

 

1 §

Föreningens namn är Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund r.y. och dess hemort är Riihimäki stad. I dessa stadgar kallas föreningen förbund. Förbundets verksamhet omfattar hela landet som indelas i regioner där registrerade föreningar som är medlemmar i förbundet och senare kallas distrikt verkar i varje region.

Distriktens gränser fastställs av förbundsstämman efter samråd med ifrågavarande distrikt.

2 §

Förbundets syfte är att som intresseorganisation för organiserad jakt forma den i vårt land sedan urminnes tider utövade jakten och dess traditioner till ett modernt intresse som utvecklar utövarnas psykiska och fysiska kondition och för dem närmare naturen.

Med dessa mål för ögonen slår förbundet vakt om jaktkulturen, främjar och utvecklar jakt- och viltvårdsförhållandena i vårt land och verkar som en förenande länk mellan jaktdistrikt, jaktföreningar och andra rättskapabla samfund och personer som bedriver jakt- och viltvård samt av dessa förutsatt naturskydd.  Förbundet främjar viltforskning och understöder förutsättningarna för den. Förbundet bevakar och främjar jägarnas gemensamma intressen samt strävar efter att jakträtten fortsättningsvis ska vara bunden till markägande.

3 §

För att förverkliga sina syften eftersträvar förbundet följande i sin verksamhet:

1) att främja registrering av jaktsammanslutningar samt som medlemmar samla registrerade föreningar som idkar jakt och viltvård;

2) införa organiserade jaktförhållanden överallt i landet;

3) främja beskattning som bygger på hållbart utnyttjande av viltstammar, aktiv viltvård samt jakthundshobby;

4) främja naturens mångfald och förbättring av livsmiljön för vilt;

5) ge sina medlemmar möjligheter att ta del av den rekreation som jakten erbjuder samt trygga dess kontinuitet för kommande generationer;

6) följa utvecklingen inom jakt och viltvård såväl i hemlandet som utomlands samt ta initiativ till förbättrade jakt- och viltvårdsförhållanden inom både lagstiftning och förvaltning;

7) bedriva upplysningsarbete i enlighet med föreningens syften genom medborgar-, informerings- och publiceringsverksamhet och genom att ordna jägarmöten, kurser, diskussionstillfällen, kulturevenemang, seminarier, konferenser och offentliga nöjesevenemang och föredrag samt jaktutställningar;

8) främja respekten för författningar som gäller jakt samt sprida positiv attitydfostran gentemot jakt och viltvård såväl bland jägare som bland andra medborgare;

9) främja jaktkonsten och användningen av jaktvapen bland jägarna genom att ordna tränings- och tävlingstillfällen för jaktskytte samt

10) på lämpligt sätt visa respekt gentemot personer och sammanslutningar som på ett förtjänstfullt sätt verkat för förbundets syften

11) förmedla ändamålsenliga vildmarks- och viltredskap till sina medlemmar
Till stöd för sin verksamhet ordnar föreningen vid behov olika evenemang med program samt produktinsamlingar eller därmed jämförbar verksamhet. Föreningen kan ta emot donationer och testamenten, bilda fonder eller stiftelser samt med behörigt tillstånd arrangera lotterier, gissningstävlingar och penninginsamlingar.  Till stöd för sin verksamhet kan föreningen med behörigt tillstånd bedriva förlagsverksamhet inom branschen och matserveringsverksamhet på högst ett affärsställe. Föreningen kan äga aktier i aktiebolag med nära anknytning till dess verksamhet samt lös och fast egendom. Föreningen kan söka olika bidrag och finansiering från offentliga och privata källor. Föreningen kan i egenskap av allmännyttig förening skaffa kapital på det sätt som 5 § i föreningslagen föreskriver.

4 §

Förbundets språk är finska och svenska.

5 §

Förbundet kan med förbundsstämmans beslut ingå samarbete med andra finländska eller utländska förbund eller sammanslutningar som främjar förbundets syften antingen genom att ansluta sig som medlemmar hos dem eller ingå avtal om samarbete eller arbetsfördelning.

Förbundets medlemmar

6 §

Som medlemmar i förbundet kan intas distrikt som avses i 1 § 3 mom. i dessa stadgar och verkar som registrerade föreningar och som förbinder sig att följa förbundets stadgar och godkänns som medlemmar av förbundsstämman.

Som passiva medlemmar i förbundet kan förbundsstämman godkänna andra registrerade ideella sammanslutningar som verkar inom jakt och naturvård och naturskydd och har stadgar i samklang med Jägarförbundets ideella mål.  Förbundsstämman beslutar årligen om de passiva medlemmarnas medlemsavgift samt anslutningsavgift. Passiva medlemmar har yttranderätt och närvarorätt men inte rösträtt på förbundsstämman.

7 §

Ordinarie medlemmar i distrikten kan utgöras av registrerade jaktsällskap eller andra sammanslutningar med rättsförmåga som bedriver jakt, viltvård och förutsatt naturskydd samt personmedlemmar, förutsatt att de godkänns av distriktstyrelsen som medlemmar. Som understödande medlemmar kan även andra privatpersoner och sammanslutningar med rättsförmåga godkännas. Understödande medlemmar har dock inte rösträtt på distriktets möten. En medlem som utträder eller utesluts ska betala medlemsavgiften för det innevarande året.

En person som särskilt förtjänstfullt har främjat förbundets syften kan med förbundsstämmans beslut kallas till hedersordförande eller hedersmedlem i förbundet. En hedersordförande eller hedersmedlem har yttranderätt men inte rösträtt på förbundets möten.

Distrikten och distriktens medlemsföreningar och deras personmedlemmar samt distriktens personmedlemmar bildar förbundets medlemskår. Förändringar i distriktens stadgar ska skickas på förhand till förbundsstyrelsen för utlåtande.

8 §

Förbundsstämman godkänner ett distrikt som medlem i förbundet. Ett distrikt som vill utträda ur förbundet ska meddela detta skriftligt till förbundsstyrelsen eller styrelseordföranden eller muntligt på förbundsstämman för notering i protokollet.

Ett distrikt kan uteslutas ur förbundet om det handlar i strid med förbundets syften, bryter mot förbundets stadgar eller förbundsstämmans beslut eller om det annars finns en uteslutningsgrund med stöd av föreningslagen. En uteslutning utförs av förbundsstämman och beslutet delges det uteslutna distriktet i ett rekommenderat brev. En distriktmedlem kan uteslutas ur ett distrikt om det finns en uteslutningsgrund med stöd av distriktets stadgar eller föreningslagen. En ordinarie medlem i ett distrikt har dock rätt begära utlåtande från förbundsstyrelsen innan det slutgiltiga beslutet ges.

9 §

Förbundet har rätt att övervaka att dess medlemskår följer god jägarsed.
Förbundsstyrelsen kan med sitt beslut kräva uteslutning av en jägare som har gjort sig skyldig till brott mot god jägarsed och därefter kan den aktuella personen inte tillhöra förbundets distrikt utan förbundsstyrelsens samtycke. Förbundsstyrelsen kan bevilja användningsrätt till förbundets kännetecken även till andra än de som tillhör förbundets medlemskår.

Distrikten är om förbundsstyrelsen så kräver skyldiga att lämna ekonomiska dokument, mötesprotokoll och medlemsföreteckningar till förbundsstyrelsen eller personer med styrelsens fullmakt för granskning.

Förbundsstyrelsen och dess uppgifter

10 §

Som förbundets styrelse sköts dess ärenden av förbundsstyreslen bestående av en ordförande och en vice ordförande som kallas till förbundets ordförande och vice ordförande, samt tio (10) övriga ledamöter och sex (6) suppleanter för dem som utses av den ordinarie förbundsstämman för två år åt gången.

Av styrelsens ledamöter och suppleanter står hälften första gången i tur att avgå och de som står i tur att avgå fastställs genom lottning. Ordförandens och en vice ordförandens mandatperiod är två (2) år.

Om en ledamot i förbundsstyrelsen avgår mitt i mandatperioden utser förbundsstämman en ersättare för den återstående mandatperioden.

Förbundsstyrelsen sammanträder på kallelse av ordföranden eller av vice ordföranden om ordföranden har förhinder. Om minst tre (3) ledamöter i förbundsstyrelsen för ett angivet ärende kräver det ska förbundsstyrelsen sammankallas.

Förbundsstyrelsen är beslutsför när dess ordförande eller vice ordförande och minst fem (5) övriga ledamöter är närvarande på stämman.

Ärendena avgörs med enkel röstmajoritet. Vid lika röstetal avgör mötesordförandens röst, vid personval lotten.

11 §

Förbundsstyrelsen ska med hänsyn till lagen, dessa stadgar, förbundsstämmornas beslut och givna anvisningar göra följande:

1) leda förbundets verksamhet och sköta de ärenden som enligt lagen och dessa stadgar tillhör förbundsstyrelsen;

2) sammankalla förbundsstämmorna, för dem bereda de ärenden som ska föredras och verkställa besluten på stämmorna;

3) föra medlemsregister samt fastställa medlemskårens kännetecken;

4) följa och stödja distriktsstyrelsernas arbete;

5) anta och avskeda verksamhetsledaren och övrig personal som behövs för förbundets verksamhet samt fastställa deras avlöning inom ramen för budgeten;

6) sköta förbundets egendom och fullständigt bokföra den samt förbundets inkomster och utgifter samt utarbeta verksamhetsplaner och verksamhetsberättelse att godkännas av förbundsstämmorna;

7) vidta åtgärder om ett distrikt eller dess medlemmar handlar mot förbundets stadgar eller bestämmelser:

8) tillsätta kommittéer och utskott som är nödvändiga för förbundets verksamhet samt

9) följa och övervaka utvecklingen samt tids- och behovsenligheten för lagar och regler som gäller jaktskyttesporten;

10) bevilja rättigheter att arrangera finländska mästerkapen i jaktskytte.

Tecknande av förbundets namn

12 §

Förbundets namn tecknas av förbundsstyrelsens ordförande, vice ordföranden och verksamhetsledare, två tillsammans, eller var för sig tillsammans med en person bemyndigad därtill av förbundsstyrelsen.

Räkenskaper och revision

13 §

Förbundets räkenskaps- och verksamhetsår är ett kalenderår. Förbundets räkenskaper ska jämte behövliga dokument överlämnas till revisorerna före den 1 mars.

Revisorerna ska ge sitt utlåtande före utgången av april månad.

Förbundsstämmor

14 §

Ordinarie förbundsstämmor är vårmötet som hålls senast i juni och höstmötet som hålls under perioden september till december. Ett extra förbundsmöte hålls när förbundsstyrelsen anser det nödvändigt eller när minst tre (3) distrikt i förbundet skriftligt begär detta av förbundsstyrelsen för behandling av ett bestämt ärende. Det extra förbundsmötet ska hållas inom två (2) månader efter att kravet har framställts.

15 §

På förbundsstämmorna beslutanderätt av representanter som årligen utsetts på distriktens årsstämmor för ett år åt gången eller deras personliga suppleanter. Ett distrikt har rätt att skicka en (1) representant per varje påbörjat medlemsantal om 5000 (femtusen) medlemmar. Representanterna använder var och en sitt röstetal tillsammans, men rösterna kan även delas upp mellan representanterna. Ett distrikt har en röst per varje påbörjat medlemsantal om 100 (hundra) medlemmar med betald medlemsavgift för föregående år till förbundet före utgången av verksamhetsåret.

Representanterna ska ha fullmakt av distriktsstyrelsen med omnämnande av namnen de på distriktsmötet utsedda representanterna jämte personliga suppleanter.

16 §

Tid och plats för den ordinarie förbundsstämman ska meddelas till distrikten skriftligt minst två (2) månader före stämman. Ärenden som distrikten önskar ta upp på mötets föredragningslista ska meddelas till förbundsstyrelsen minst en månad före stämman.

Möteskallelse till ordinarie förbundsstämma inklusive föredragningslistor och behövliga bilagor skickas till distrikten per brev minst två (2) veckor före stämman.

17 §

Kallelse till extra förbundsstämma skickas inklusive föredragningslistor och behövliga bilagor till distrikten per brev senast en (1) månad före stämman.

18 §

Vid förbundets vårmöte behandlas följande ärenden:

1) val av mötesordförande, sekreterare, två protokolljusterare och två rösträknare,

2) mötets laglighet konstateras;

3) arbetsordningen godkänns;

4) mötesrepresentanternas fullmakter granskas, mötesrepresentanterna och de röstetal de företräder fastslås;

5) beslut fattas om beviljande av yttrande- och närvarorätt för andra än auktoriserade mötesrepresentanter;

Förbundets verksamhetsberättelse för föregående år presenteras, räkenskaperna och revisorernas utlåtande presenteras och bokslutet fastställs;

7) beslut fattas om beviljande av ansvarsfrihet för förbundsstyrelsen och övriga redovisningsskyldiga;

8) beslut fattas om övriga ärenden på mötets föredragningslista samt

9) övriga ärenden som förbundsstyrelsen och deltagarna i förbundsstämman har lagt fram.

Om en ledamot i förbundsstyrelsen är representant för ett distrikt på förbundsstämman ska han/hon inte delta i beslutsfattande i ärenden som nämns i 1 momentet i 7) punkten.

19 §

Vid förbundets höstmöte behandlas följande ärenden:

1) val av mötesordförande, sekreterare, två protokolljusterare och två rösträknare;

2) mötets laglighet konstateras;

3) arbetsordningen godkänns;

4) mötesrepresentanternas fullmakter granskas, mötesrepresentanterna och de röstetal de företräder fastslås;

5) beslut fattas om beviljande av yttrande- och närvarorätt för andra än auktoriserade mötesrepresentanter;

6) verksamhetsplanen för det kommande året fastställs;

7) distriktens medlemsavgift till förbundet bestäms;

8) budgeten för det kommande året fastställs;

9) vartannat år väljs ordförande och vice ordförande för förbundsstyrelsen för nästa tvåårsperiod;

10) övriga ledamöter i förbundsstyrelsen väljs i stället för ledamöter som står i tur att avgå eller har uteslutits för nästa tvåårsperiod eller den återstående verksamhetsperioden;

11) två (2) revisorer jämte suppleanter väljs för nästa verksamhetsperiod;

12) beslut fattas om övriga ärenden på mötets föredragningslista samt

13) övriga ärenden som förbundsstyrelsen och deltagarna i förbundsstämman har lagt fram.

En ledamot i förbundsstyrelsen som representerar ett distrikt deltar inte i beslutsfattande i ärenden som nämns i 1 momentet i 7) punkten.

Röstningssätt

20 §

På förbundets möten avgörs ärendena, om dessa stagar inte föreskriver annat, med enkel röstmajoritet. Valen förrättas med sluten omröstning, varvid varje väljare på sin röstsedel får anteckna namnen på högst så många personer som vid ifrågavarande tidpunkt är valbara. Valda blir personer som härigenom får flest röster i omröstningen, i ordningsföljd enligt erhållna röster. Om rösterna faller jämnt avgör lotten.

Ändring av förbundets stadgar och upplösning av förbundet

21 §

Ett beslut om att ändra dessa stagar och upplösa förbundet ska fattas på två efter varandra följande förbundsstämmor med minst en månads mellanrum efter att förbundsstyrelsen har behandlat ärendet. Beslutet är giltigt om det på båda stämmorna har understötts av minst tre fjärdedelar (3/4) av antalet röster som har avgetts på stämman.

22 §

Vid upplösning av förbundet överlåts förbundets medel till en registrerad förening, stiftelse eller annan sammanslutning eller inrättning med rättsförmåga som är utsedd av förbundsstämmorna som har beslutat om upplösning och som av mötesdeltagarna bäst anses främja förbundets syften.

23 §

På övriga punkter ska bestämmelserna i föreningslagen följas.