Heinätavi

Paino: 300–550 g
Levinneisyys: Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan muodostaman linjan lounaispuolelle jäävä alue
Lisääntyminen: 8–9 munaa
Pyyntiajat: katso riistakeskuksen sivuilta
Saalismäärät: katso RKTL:n sivuilta

Heinätavi (Anas querquedula) on melko harvalukuinen, pieni puolisukeltaja. Suomessa niitä pesii arviolta vain muutama tuhat. Taantuneen kannan syyksi arvellaan elinympäristöjen muutosta ja metsästyspainetta muuttoreitillä Euroopassa.

Elintavat

Heinätavi on elinympäristön suhteen valikoiva. Se kelpuuttaa vain rehevät lintujärvet ja rannikon runsaskasvuisimmat lahdet. Soilta tai saaristosta sitä tavataan harvoin.

Heinätavi ei pesi suurissa parvissa, ja muutenkin sen käytös on piilottelevaa. Heinätavi on lapasorsan ohella puolisukeltajasorsiemme myöhäisin pesijä. Se aloittaa pesinnän vasta toukokuun alussa ja munii 8–9 munaa.

Heinätavipariskunnat palaavat vuodesta toiseen hyväksi havaitsemilleen alueille. Lintujen ravinto koostuu pääasiassa eläinkunnan tuotteista kuten hyönteisistä ja nilviäisistä. Kasveihin ne eivät juuri koske.

Muutto

Heinätavi on varsin myöhäinen muuttaja, ja se saapuu Suomeen vasta toukokuun puolella. Mikäli ilmat eivät suosi muuttoa, lintumäärä voi pudota murto-osaan hyväsäisiin vuosiin verrattuna.

Koska heinätavi pesii myöhään, sen poikaset pääsevät lentoon vasta elokuun puolella. Linnut muuttavat hyvin pienissä, noin parinkymmenen linnun parvissa kohti talvehtimisalueitaan Länsi-Afrikassa.

Metsästys

Suomessa heinätavin rooli riistalintuna on vaatimaton, eikä sitä eritellä pyyntitilastoissa erikseen tavista. Metsästys ei eroa muiden sorsalintujen pyynnistä.