Haapana

Paino: 600–800 g
Levinneisyys: Koko maa
Lisääntyminen: 8–9 munaa
Pyyntiajat: katso riistakeskuksen sivuilta
Saalismäärät: katso RKTL:n sivuilta

Haapana (Anas penelope) on ruskeankirjava puolisukeltajasorsa. Koiraan juhlapuku on komean harmaankirjava, ja siihen kuuluu punertavanruskea pää, kellertävä otsa sekä valkea vatsa. Naaraankin alapuoli on vaalea, mutta muutoin se on vaatimattoman harmaanruskea.

Elintavat

Aiemmin haapana oli pohjoisen vesilintu, mutta viime aikoina se on levittäytynyt yhä etelämmäs. Se on myös sopeutunut urbaanimpiin oloihin. Haapana viihtyy rehevissä, kortteisissa vesistöissä, mutta se voi kelpuuttaa myös muunlaiset pesäpaikat.

Ravinnonhankinnaltaan haapana muistuttaa enemmän hanhea kuin puolisukeltavaa sorsaa. Sillä on tapana laiduntaa vihannoilla rantaniityillä, joskin muninnan aikana se syö pääasiassa veden selkärangattomia. Talvisin haapana laiduntaa, mutta kasviravinnon vähästä energiasta johtuen laidunnus vie lähes koko hereillä oloajan.

Haapana viihtyy joutsenen ja muiden suurempien vesilintujen seurassa. Joutsenen nyppiessä pohjakasvillisuutta mukana pöllähtää myös kasvinosia, jotka haapana napsii parempiin suihin. Näin se pääsee nauttimaan ravinnosta, johon se ei itse yltäisi.

Pesintä

Suurempien vesilintujen seura hyödyttää haapanaa myös pesimäaikana, sillä joukossa pesiminen vähentää vartiointitarvetta. Haapanat ovat melko pariuskollisia, ja side voi säilyä haudonnan jälkeenkin. Pesä on tavallisesti rantakasvillisuuden suojassa veden läheisyydessä, mutta toisinaan pitkänkin matkan päästä rannasta.

Naaras munii tavallisesti 8–9 munaa, joita se hautoo reilun kolme viikkoa.

Metsästys

Haapanaa metsästetään muiden sorsalintujen tapaan. Tavallisesti metsästäjä odottaa passissa lintujen ruokintapaikan tai säännöllisten lentoreittien varrella. Apuna käytetään usein noutavaa koiraa. Merellä haapanamuuton aikaan linnut voivat kokoontua suuriin parviin.