Metsähanhi

Paino: 2 500–3 500 g
Levinneisyys: Satakunnan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan muodostama linja sekä sen pohjoispuoli
Lisääntyminen: 4–6 munaa
Pyyntiajat: katso riistakeskuksen sivuilta
Saalismäärät: katso RKTL:n sivuilta 

Metsähanhi (Anser fabalis) on erämaiden varovainen lintu. Hanhipari palaa vuodesta toiseen samalle suolle, ja muuton varrella olevat levähdyspaikat säilyvät samoina. Arka lintu viihtyy aapasoilla ja vetisillä metsäalueilla, joilla riittää ruokaa, ja petojen tarkkailu on helppoa.

Elintavat ja lisääntyminen

Hanhet viihtyvät parvissa, paitsi muniessaan ja hautoessaan. Naaras pesii usein matkan päähän oleskelusuolta mättäälle, rämeelle tai jopa hakkuuaukkoon. Naaras saa tavallisesti 4–6 munaa, joita se hautoo noin kuukauden.Poikaset kuoriutuvat kesäkuun alussa. Melko pian ne liittyvät vanhempiensa kanssa löyhiksi parviksi. Tämä parantaa selviytymismahdollisuuksia, kun petoja tarkkailevia päitä on enemmän.

Vanhempien ja poikasten välille tavallisesti muodostuva vahva side kestää kauemmin kuin monilla linnuilla. Emo ohjaa poikaset ruokailu- ja lepopaikoille, ja vanhemmat saattavat viettää aikaa jälkikasvunsa kanssa toisenakin talvehtimiskautena.

Heinäkuun alussa hanhilla on sulkasato, ja ne vetäytyvät vaikeakulkuisiin paikkoihin odottamaan lentokyvyn palautumista. Tuolloin hanhi voi räpistellä ilmassa vain lyhyitä matkoja tai paeta sukeltamalla.

Metsien ja soiden muokkaus on saanut monet hanhet hylkäämään vanhat pesintä- ja sulkimispaikkansa. Vaikkei metsähanhi ole ollut aikainen muuttaja, aran linnun muutto käynnistyy nykyään usein sorsastuksen aloituspäivänä.Hanhet talvehtivat Etelä-Ruotsissa, ja kylminä talvina Tanskan ja Saksankin puolella. Takaisin Suomeen ne palaavat huhtikuussa.

Kannankehitys

Kotoinen metsähanhikantamme on taantunut 1990-luvun alusta lähtien. Varsinkin näin on käynyt pohjoisilla aapasoilla pesivälle alalajille, taigametsähanhelle (Anser fabalis fabalis). Toinen Suomessa esiintyvä alalaji, tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus), ei ole kärsinyt samalla tavoin. Tundrametsähanhi edustaa kantaa, joka pesii esimerkiksi Siperiassa ja muuttaa Suomen kautta.

Suomessa pesivän taigametsähanhen taantuman syy ei ole tiedossa. Syitä on etsitty soiden ja metsien käytön muutoksen sekä kasvaneen joutsenkannan vaikutuksista. Metsästys ei näyttäisi olevan suurin syyllinen, sillä vuotuisessa saalismäärässä ei ole tapahtunut muutoksia ennen kannanlaskua.

Metsästys

Metsähanhi on haastavimpia lintuja pyytää varovaisen luonteen ja vaikeakulkuisen elinympäristön takia. Perinteinen pyynti tapahtuu pohjoisen aapasoilla, ja siinä vaaditaan todellisia erätaitoja. Pyynti on usein kyttäysmetsästystä. Siinä voi käyttää myös haukkuvaa koiraa, joka osoittaa tai houkuttelee piilossa lymyilevät linnut. Tärkeitä ovat myös kahluusaappaat ja vedenpitävä vaatetus.

Metsähanhia voidaan metsästää myös muuttoreittien levähdyspaikoilta, eli esimerkiksi Oulun ja Pohjanmaan peltoaukeilta. Peltometsästyksessä voidaan käyttää houkutuskuvia ja houkuttelupilliä.