Metsästäjäliitto: ”Metsästyksen jatkuminen huomioitava Etelä-Karjalaan perusteilla olevilla luonnonsuojelualueilla”

Metsästäjäliitto on antanut lausuntonsa Etelä-Karjalan alueelle valtion maille perustettavista luonnonsuojelualueista. Suojeltavien alueiden yhteispinta-ala on reilut 2 700 hehtaaria. Esityksen kohteena olevilla alueilla niistä suurimmalla osalla on voitu aiemmin metsästää.

Metsästäjäliiton mielestä metsästyksen mahdollisimman laaja jatkuminen nyt perustettavilla alueilla on tarpeellista muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja runsastuessaan mahdollista vahinkoa tuottavien lajien hallinnan näkökulmasta. Kestävä metsästys on muiden luonnonkäyttömuotojen kanssa yhdenvertaisena tärkeä osa virkistystä ja kulttuuriperintöämme.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että on olemassa lukuisia hyviä esimerkkejä siitä, miten metsästys ja muu virkistyskäyttö ovat hyvin yhteensovitettavissa. Muu virkistyskäyttö luonnonsuojelualueilla tapahtuu pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, pääsääntöisesti viikonloppuisin. Lisäksi suurin osa esitetyistä suojelualueista ei ole maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erityisen vilkkaan virkistyskäytön piirissä, joten ristiriitoja metsästyksen sovittamisessa muiden käyttömuotojen kanssa ei käytännössä ole.

Metsästys on luonnonsuojelulain nykysäädösten mukaan lähtökohtaisesti Etelä-Karjalaan perustettavilla suojelualueilla kielletty. Poikkeuksia metsästyskiellon suhteen on mahdollista kuitenkin tehdä. Valtionneuvoston asetuksella perustettavilla luonnonsuojelualueilla (yli 100 ha) luonnonsuojelulain mukaan metsästys voidaan sallia, jos se ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle. Suurimmalla osalla Etelä-Karjalaan perustettavia suojelualueista tilanne onkin juuri kuvatun kaltainen, eli metsästyksen salliminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta eikä haittaa alueen muuta käyttöä. Perustettavilla alueilla suojellaan etupäässä eri luontotyyppejä. Metsästys sijoittuu tyypillisesti syrjäisemmille osille alueita ja ajankohdallisesti syksyyn ja talveen siten, että se ei haittaa muuta virkistyskäyttöä.

Asetusluonnoksessa on nyt joitakin metsästyksen mahdollistavia poikkeuksia hirvelle, jäniseläimille, villisialle, kanalinnuille sekä yleisimmille riistasorsille. Sallittujen riistalajien luettelo tulisi olla metsästysseurojen mielestä kuitenkin vielä hieman kattavampi. Esimerkiksi Äpätinkankaan ja Järvenpäänsuon–Hangassaaren suojelualueilla metsästävät Metsästäjäliiton jäsenseurat esittäneet muun muassa laajempia pienpetojen metsästysmahdollisuuksia. Nämä metsästysseurojen näkemykset ja toiveet olisi Metsästäjäliiton mielestä perusteltua huomioida suoraan alueiden perustamisasetuksessa. Samoin muut seurojen esittämät huolenaiheet tulevaisuuden mahdollisista liikkumis-, tulenteko- ja muista alueen käyttörajoituksista tulee ottaa vakavasti. On erittäin tärkeää, että paikallisten metsästäjien kanssa keskustellaan ja kerrotaan jo mahdollisimman varhain suojelun yksityiskohtaisista vaikutuksista metsästyksen järjestelyihin alueella. Näin parhaiten vältytään epätietoisuuden ja epävarmuuden aiheuttamalta negatiivisuudelta ja luonnonsuojelualueiden hyväksyttävyys saadaan yhteiskunnallisesti paremmalle tasolle, mikä on kaikkien osapuolten etu.

Metsästystä on kuitenkin Etelä-Karjalan maakuntaan perustettavilla luonnonsuojelualueilla asetusesityksessä sallittuna aikaisempia suojelualuevalmisteluprosesseja enemmän, mikä on Metsästäjäliiton mielestä oikeansuuntaista kehitystä ja siitä liitto esittääkin kiitokset asetusesityksen valmistelijoille.

Liiton koko lausunto 

Lisätietoja:

Ere Grenfors, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
ere.grenfors@metsastajaliitto.fi, 050 569 8916