Metsästäjäliitto tukee ministeriön esitystä kanalintujen metsästysajoista

Maa- ja metsätalousministeriö esitti paikoin merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin. Esitys perustuu kanalintukantojen suotuisaan kehitykseen. Metsästäjäliitto tuki omassa lausunnossaan ministeriön esitystä.

Riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat pääsääntöisesti kasvaneet edelleen, vaikka alueellista vaihtelua esiintyykin. Kanalintujen pesinnät onnistuivat tänä vuonna yleisesti ottaen hyvin - erityisesti metson ja teeren tiheydet ovat nyt monin paikoin lähellä vuonna 1989 alkaneiden kolmiolaskentatuloksien korkeimpia.

- Kanalintukannan ollessa kasvuvaiheessa ja lintutiheyden ollessa hyvällä tasolla, kestää lintukanta parhaiten metsästystä. Kannan lähtiessä aikanaan laskusuuntaan, tulevat rajoitukset taas tarpeeseen. Kanalintukannat vaihtelevat tutkimusten mukaan tietyissä jaksoissa huippuineen ja aallonpohjineen metsästyksestä riippumatta, valottaa kanalintusyklejä Metsästäjäliiton Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.
 

Latvalinnustusta luvassa

Metsästysasetus on jo jonkin aikaa antanut mahdollisuuden sallia urosteeren talvimetsästys eli latvalinnustus tammikuussa Keski- ja Pohjois-Suomessa. Asetusta muutettiin lisäksi viime vuonna niin, että myös urosmetson latvalinnustus voidaan sallia erityisen hyvinä lintuvuosina. Lintukantojen tila ei ole kuitenkaan tähän asti antanut mahdollisuutta avata tammikuista jahtia. Viimeksi urosteeren talvimetsästystä kokeiltiin meillä vuonna 1981 kymmenen päivän jakso tammikuun alussa. Metsästäjäliiton tietojen mukaan sekä metson että teeren osalta tammikuun loppuun asti kestävä, pitkä metsästyskausi talvijahteineen oli mahdollista pohjoisimmassa Suomessa viimeksi 1960-luvun puolivälissä.

Itä-Lapin ja Koillismaan alueiden metsokannan kasvu ja hyvät yksilötiheydet sallivat nyt sen, että urosmetsoja voitaisiin metsästää myös vuoden vaihteen jälkeen eli 20.–31. tammikuuta 2020 välisenä aikana. Näillä alueilla olosuhteet todennäköisimmin myös takaavat, että lumen määrän takia eteneminen maastossa on haasteellista ja perinteinen hiihtäen tapahtuva vaativa metsästysmuoto pääsee oikeuksiinsa, mikä on Metsästäjäliiton mielestä perustelua.
 

Metsästysajoissa muutoksia molempiin suuntiin

Metson ja teeren metsästysaikoja pidennettäisiin lisäksi useilla alueilla kuukaudella. Eteläisessä Suomessa metson metsästystä esitettiin toisaalta lyhennettäväksi, sillä kannan kehitys on ollut paikoin siellä kuluneella pesimäkaudella epäsuotuisaa.

Lisäksi urosteeren talvimetsästystä esitettiin sallittavaksi niin, että metsästysalue kattaisi 20.–31.1.2020 välisenä aikana Itä-Lapin ja Koillismaan lisäksi Kainuun sekä muutama kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Teerien yleistä metsästysaikaa esitettiin monin paikoin pidennettäväksi kuukaudella. Myös pyyn metsästysaikoihin esitettiin pidennystä useilla alueilla hyvän kannankehityksen ansiosta. Jonkin aikaa alamaissa olleet riekkokannat lähtivät monin paikoin kasvusuuntaan kuluneella pesintäkaudella. Riekko on suurimmassa osassa maata kuitenkin edelleen rauhoitettu, pohjoista Lappia ja muutamaa Koillismaan kuntaa lukuun ottamatta.
 

Tutkimukselle ja laskijoille kiitosta – kehityskohteitakin löytyy

Metsästäjäliiton mukaan suomalainen kanalintututkimus on laadukasta.

–Tutkimusten perusteella kanalintujen kuolleisuus ensimmäisen elinvuoden aikana on noin 90 prosenttia. Näin hyvänä poikastuottovuotena voidaan kannan tuottoa verottaa kestävästi selvästi enemmän kuin huonoina vuosina, perustelee luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Grenfors. 

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari haluaa muistuttaa metsästyksen oikeasta kohdentamisesta.

– Verotus tulee nimenomaan kohdistaa juuri nuoriin lintuihin. Vanhoja lintuja tulee pyrkiä säästämään, sillä ne ovat tutkitusti kannan arvokkain ja tuottava osa, toteaa Siitari. 

– Soitimelta metsästystä tulee myös välttää, sillä erityisesti soidinpyynti altistaa lisääntyvät yksilöt helposti liian voimakkaalle verotukselle. Mitä suurempana ja elinvoimaisempana soidin saadaan säilytettyä, sitä paremmin se houkuttaa naaraita pesimään alueelle, itsekin teeritutkijana kunnostautunut Siitari tähdentää.

Metsästäjäliitto vetosikin ministeriölle tänään jättämässä lausunnossaan, että ministeriön ja riistakeskuksen tulee erityisesti tuoda soidinpyynnissä huomioitavia asioita tiedotuksessa voimakkaasti esille.

Suomeen on riistakolmiolaskennan myötä luotu kansainvälisestikin arvostettu järjestelmä metsäkanalintujen kestävän metsästyksen turvaamiseksi.

– Metsästäjäliitto haluaa esittää lämpimät kiitokset niin järjestelmän luomisesta ja ylläpidosta vastaaville tahoille, kuin korvaamattoman arvokkaan panoksen antaville riistatiedon tuottajille, eli riistakolmioita vuodesta toiseen laskeville metsästäjille, toteaa toiminnanjohtaja Siitari tyytyväisenä.

Liiton koko lausunto 


Lisätietoja:

Ere Grenfors, Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
ere.grenfors@metsastajaliitto.fi, 050 569 8916