Kanalintukannat hyvällä tasolla - metson ja teeren talvimetsästys viimein toteutumassa

Kuva; Ere Grenfors

Maa- ja metsätalousministeriö esittää merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin, mikä käy ilmi lausuntokierrokselle tulleesta asetusesityksestä. Esitys perustuu kanalintukantojen suotuisaan kehitykseen. Erityisesti teeri- ja pyykannat sekä Itä-Lapin ja Koillismaan metsokanta ovat tuoreiden riistakolmiolaskentojen mukaan jatkaneet edelleen kasvuaan.

Viime viikkojen aikana tehtyjen riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintukannat ovat pääsääntöisesti kasvaneet edelleen, vaikka alueellista vaihtelua esiintyykin. Kanalintujen pesinnät onnistuivat tänä vuonna yleisesti ottaen hyvin. Erityisesti metson ja teeren tiheydet ovat nyt monin paikoin lähellä vuonna 1989 alkaneiden kolmiolaskentatuloksien korkeimpia. Vastaava huippuvuosi koettiin viimeksi vuonna 2011. Kanalintukannan kehityksen ollessa nousujohteinen ja lintujen yksilötiheyslukemien ollessa hyvällä tasolla, kestää lintukanta metsästystä parhaiten. Kannan lähtiessä aikanaan laskusuuntaan, ovat rajoitukset taas tarpeen. Kanalintujen kannat vaihtelevat tietyissä jaksoissa huippuineen ja aallonpohjineen metsästyksestä riippumatta.

Metsästysasetus on vuodesta 2014 alkaen antanut mahdollisuuden sallia urosteeren talvimetsästys eli latvalinnustus tammikuussa tiheimmillä kanalintualueilla Keski- ja Pohjois-Suomessa. Asetusta muutettiin lisäksi viime vuonna niin, että myös urosmetson latvalinnustus voidaan sallia erityisen hyvinä lintuvuosina. Lintukantojen tila ei ole kuitenkaan tähän asti antanut mahdollisuutta avata tammikuista jahtia. Viimeksi urosteeren talvimetsästystä harjoitettiin Suomessa lyhyenä kokeiluna 1.-10.1.1981. Sekä metson että teeren osalta syyskuulta tammikuun loppuun asti kestävä, pitkä metsästyskausi talvijahteineen koettiin pohjoisimmassa Suomessa viimeksi vuonna 1965.

Itä-Lapin ja Koillismaan alueiden metsokannan kasvu ja hyvät yksilötiheydet sallivat nyt maa- ja metsätalousministeriön mukaan sen, että urosmetsoja voitaisiin metsästää myös vuoden vaihteen jälkeen eli 20.–31. tammikuuta 2020 välisenä aikana. Näillä alueilla olosuhteet todennäköisimmin myös takaavat, että lumen määrän takia eteneminen maastossa on haasteellista ja perinteinen hiihtäen tapahtuva vaativa metsästysmuoto pääsee oikeuksiinsa. Metson metsästysaikoja pidennettäisiin lisäksi useissa kunnissa joko yhdestä kahteen tai kahdesta kolmeen kuukauteen. Eteläisessä Suomessa metson metsästysaikoja esitetään toisaalta useilla alueilla lyhennettäviksi, sillä kannan kehitys on ollut paikoin siellä kuluneella pesimäkaudella epäsuotuisaa.

Lisäksi urosteeren talvimetsästystä esitetään sallittavaksi niin, että metsästysalue kattaisi 20.–31.1.2020 välisenä aikana Itä-Lapin ja Koillismaan lisäksi Kainuun sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat Utajärven ja Vaalan kunnat. Teerien yleistä metsästysaikaa esitetään monin paikoin pidennettäväksi kuukaudella. Pidennys koskisi Pohjois- ja Etelä-Savoa, Pohjois-Karjalan pohjoisosia sekä Etelä-Pohjanmaalta Ala-Lapin länsiosiin ulottuvaa vyöhykettä, jossa teerikannan kehitys on ollut vakaata tai kasvavaa ja jossa kannan tiheys on nyt keskimääräistä parempi.

Myös pyyn metsästysaikoihin esitetään pidennystä useilla alueilla hyvän kannankehityksen ansiosta. Riekkokannat lähtivät monin paikoin kasvusuuntaan kuluneella pesintäkaudella. Riekko on suurimmassa osassa maata kuitenkin edelleen rauhoitettu, pohjoista Lappia ja muutamaa Koillismaan kuntaa lukuun ottamatta. 

Kartta metson metsästysajoista
Kartta teeren metsästysajoista
Kartta pyyn metsästysajoista
Kartta riekon metsästysajoista

Korjattu asetusluonnos
Linkki riistakeskuksen uutiseen, jossa metsästysaikataulukko.

 

Lisätietoja:

Ere Grenfors 
Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
0505698916, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi