Harmaahylkeen, eli hallin metsästysaika on 16.4.-31.12. Kiintiöpäätökset taas koskevat metsästysvuotta ja uusi kiintiö tulee voimaan 1.8.
Keväällä Perämerellä hallia metsästetään tyypillisesti perinteiseen tapaan jäälautoilta ja eteläisemmillä rannikkoalueilla luodoilta, joilla hallit lepäilevät. Kesällä ja syksyllä pyynti on vähäisempää hallien viihtyessä enemmän avovesillä, mutta mahdollista. Seurattavat, jäljellä olevat hallikiintiöt ja kiintiöalueet löytyvät Riistakeskuksen verkkosivuilta.
Hallin metsästys tapahtuu kiväärillä, jonka tehokkuus on vähintään:
- a) luodin paino on vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea; tai
- b) lyijyttömän luodin paino on 2,9 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 800 joulea
1.8.2020-31.7.2021 Perämeren‒Merenkurkun kannanhoitoalueen kiintiö on 350 hallia, Lounais-Suomen kannanhoitoalueen kiintiö 400 hallia ja Suomenlahden kannanhoitoalueen kiintiö 300 hallia.
Vuonna 2020 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 40 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli vajaat 17 000. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin noin 13 300 yksilöä, toteaa Luonnonvarakeskus verkkosivuillaan. Halleja arvioidaan olevan Itämerellä kaikkiaan jopa 54 000, koska kaikkia laskennoissa ei voida nähdä.
Pyynti on siten kestävää, eikä vaaranna hallikantaa. Kiintiöstä on käytetty yleensä noin puolet, joten vahinkojen vähentämiseksi ja hienon saaliin saamiseksi pyyntiä on varaa lisätä. Kiintiön täyttyessä metsästys keskeytetään. Tämän vuoksi saaliista pitää tehdä saalisilmoitus kolmen päivän kuluessa saaliskertymän seuraamiseksi.
Yleisillä vesialueilla, pois lukien mahdolliset suojelurajoitealueet, saavat Suomessa pysyvästi asuvat metsästäjät metsästää alueellisen kiintiön puitteissa. Samaa kiintiötä käyttävät yksityisvesillä/alueella pyytävät, joille alueille tarvitaan erikseen metsästyslupa metsästysoikeuden haltijalta.
Hallikanta on runsas ja aiheuttaa kalastuselinkeinolle saalis- ja pyydysvahinkoina merkittäviä haittoja. Myös pyynti kalanpyydysten luona on pyydysten tuoman houkutteen ansiosta mahdollista ja vahinkojen vähentämiseksi suositeltavaa.
– Jatkuvasti kasvaneet hallin ja itämerennorpan kannat ovat suurena uhkana rannikonläheiselle ammatti- ja vapaa-ajankin kalastukselle, läntisellä Uudellamaalla kalastava metsästäjä Paavo Paju kertoo.
– Verkkokalastus on suurissa vaikeuksissa hylkeiden rikkoessa pyydyksiä, syödessään saalista verkoista ja karkottaessaan kaloja kutualueiltaan. Harmaahyljeyksilön vuotuinen kalansaalis ylittää 2000 kiloa, ja kun Suomen merialueella lasketaan olevan noin 17000 yksilöä, on vaikutus kalakantoihin ja ennenkaikkea kuluttajan kalatiskiin merkittävä.
– Suurin osa hyljesaaliista saadaan kevään aikana, jolloin mahdollisuudet jahtimatkoille ulkoluodoille ovat otollisimmat. Sovittaessa ovat myös useat rannikon ammattikalastajat mahdollisia yhteistyökumppaneita tai tiedonantajia metsästäjille. Rannikoilta löytyy myös useita jahtisafariyrityksiä jolloin saaliinsaanti on varmempaa, Paju tietää.
Säätila rajoittaa voimakkaasti pyyntiä ja hallijahtiin pitää varautua hyvällä vesilläliikkumistuntemuksella, usein karikkoisilla vesillä. Sama pääsy tyynellä voi olla lapsellisen helppoa ja aallokossa mahdotonta.
Myös Itämerennorpan pyyntiä harjoitetaan Perämerellä kiintiömetsästyksenä sen aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Lakimuutos byrokratian vähentämiseksi hallin tapaan kiintiön puitteissa tapahtuvaksi keskeytysmetsästykseksi on menossa pian valtioneuvoston päätettäväksi. Perämeren itämerennorppien kanta-arvio vaihtelee laskentaolosuhteista riippuen 10 000–20 000 välillä. Kanta kestää kiintiöllä rajoitetun metsästyksen. Kiintiöksi on esitetty 375 kappaletta.
Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!
metsastajaliitto.fi
