Suomen susitilanteeseen löydettävä ratkaisuja

Metsästäjäliitto on jättänyt Suomen susitilannetta koskevan kannanoton EU-komissiolle ja Suomen maa- ja metsätalousministeriölle. Kannanotossa järjestö perää parempaa kansallista mahdollisuutta puuttua tihentymäalueiden susikantaan.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari ojensi eilen Suomen susitilannetta koskevan kannanoton EU-komission ympäristöasioiden pääosaston luonnonsuojeluyksikön päällikkö Nicola Notarolle EU:n suurpetotyöryhmän (Large Carnivore Platform) kokouksen yhteydessä. Kannanotto toimitettiin tänään myös Suomen maa- ja metsätalousministeriölle.

Suomen susikanta on ollut noususuuntainen ja susi on saavuttanut uusia elinalueita Suomessa.
- Suomen susitilanteeseen on löydettävä kokonaisvaltainen ja kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Meillä on oltava joustava kansallinen mahdollisuus puuttua tihentymäalueiden susikantaan ja erityisesti ongelmatilanteisiin. Suden kannalta on tärkeää saavuttaa paikallisten ihmisten luottamus, että ongelmiin ja haittoihin puututaan nopeasti ja vahinkoja ennalta ehkäistään, Siitari kiteyttää. 

Aloite Pohjanmaalta

Salametsästys on ollut paljon tapetilla, ja tällä kannanotolla järjestö haluaa korostaa, ettei se hyväksy susien laitonta tappamista.
- Haluamme tällä kannanotolla nostaa esille, ettemme hyväksy laittomia keinoja ja näemme tärkeänä ennaltaehkäistä laittomaan tappamiseen liittyvää kulttuuria. Aloite kannanotosta tuli Pohjanmaan piiriltä. Kaikki 16 piirimme näkivät kannanoton tärkeänä ja allekirjoittivat myös heti kannanoton, kertoo Siitari.
- Toimiva ja uskottava kannanhoito on paras ehkäisykeino laittomuuksiin. Poikkeustilanteisiin poliisilla on olemassa hyvin toimiva SRVA-malli, se tulisi ottaa käyttöön koko maassa, Siitari jatkaa.

Metsästäjäliiton läntisen Suomen piireissä tilanne on akuutti. Susi levittäytyy yhä uusille alueille ja paine toimivien ratkaisujen löytymiseen on kova.
- Olen ylpeä alueen metsästäjistä, joilla on selkeä tahtotila ratkaista konfliktitilanne laillisesti. Minusta siihen pitää löytyä toimivat ja joustavat paikalliset ratkaisukeinot, toteaa Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala.

Metsästäjät tekevät paljon vapaaehtoistyötä esimerkiksi suden ja muiden lajien kannanarvioinnissa sekä suurriistavirka-aputehtävissä. 
- Metsästäjät ilmoittavat susihavaintoja ja keräävät DNA-näytteitä ja päivystävät vapaaehtoisesti SRVA-työssä. Siksi tuntuukin varsin harmilliselta, kun metsästäjien tekemää työtä ei arvosteta, vaan helposti koko harrastajajoukkoa syytetään laittomasta toiminnasta, Hautala jatkaa.

Aktiivista vaikuttamista susiasiassa

Kannanoton lisäksi Metsästäjäliitto tekee erittäin aktiivisesti myös muuta vaikuttamistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Metsästäjäliitto on mukana Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivittämisessä. Valmisteluryhmän edustana toimivat hallituksen jäsen Antti Kuivalainen ja luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, ohjausryhmän edustajana toiminnanjohtaja Heli Siitari.
- Poikkeuslupakäsittelyn hitaus ja lupaperusteiden epäselvyys tulee korjata susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä. Metsästysharrastuksen näkökulmasta on oleellista kehittää uusia ratkaisuja koiraturvallisuuden parantamiseksi, Siitari toteaa.

EU-tasolla järjestön tavoitteena on säilyttää kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus EU:n lainsäädännössä.
- Olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut ja laittomuudet erittäin vähäisiä, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.