EU-tuomioistuimen julkisasiamies - Suden kannanhoidollinen metsästys luontodirektiivin mukaista

EU-tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaan Suomen suden kannanhoidolliset poikkeusluvat eivät ole ristiriidassa luontodirektiivin tulkinnan kanssa. Metsästäjäliitto odottaa linjauksen ohjaavan myös suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytänteitä. 

EU-tuomioistuimen julkisasiamies antoi eilen unionin tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksen Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ennakkokysymyksiin koskien suden kannanhoidollisen metsästyksen oikeutusta. Julkisasiamiehen mukaan Suomen poikkeusluvat ei ole ristiriidassa direktiivitulkinnan kanssa. Hänen mukaansa poikkeuslupa voidaan myöntää, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, eikä kannan suotuisan suojelun taso tai sen ennalleen saattaminen vaarannu.
- Olemme tehnyt asiassa töitä hartiavoimin yli kaksi vuotta, ja ratkaisuehdotus on selkeän tahtotilamme ja direktiivitulkintojemme mukainen. Olemme aktiivisesti mukana myös tässä EU-tuomioistuimen asiassa tarjoten lakiapua jäsenellemme. Lisäksi olemme analysoineet laajasti muita poikkeuslupapäätöksiä, antaneet neuvontaa jäsenillemme poikkeuslupien hakuprosessiin ja lakiapua kielteisistä susiluvista valittamiseen, kertoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.  

EU:n tuomioistuimen arvioidaan antavan lopullisen ratkaisun Suomen korkeimman hovioikeuden ennakkoratkaisupyyntöön tämän vuoden aikana. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on soveltaa EU-oikeutta EU:n tuomioistuimen osoittamalla tavalla kansallisessa tuomioistuimessa esillä olevaan asiaan. 
- Mikäli EU-tuomioistuimen päätös on ratkaisuehdotuksen mukainen, tulisi komission tämän perusteella tarkastella myös luontodirektiivin tulkintaohjeen meneillään olevaa uudistusta uudelleen, kommentoi Hallenberg.

Käytännössä kannanhoitoa koskevan linjauksen odotetaan ohjaavan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkokäytäntöjä kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Suomessa aihe on erittäin ajankohtainen, sillä susikannan hoitosuunnitelman päivitykseen tähtäävä hanke on parhaillaan käynnissä ja päivitetty hoitosuunnitelma on tavoitteena vahvistaa syksyllä 2019.
- Kansallinen soveltaminen ja kestävät ratkaisut pitää luonnollisesti nyt hoitaa tilanteen mukaisesti. Olemme aktiivisesti mukana päivitystyössä ja julkisasiamiehen näkemys antaa erinomaisia eväitä esimerkiksi tihentymäalueiden susikannan hallintaan, arvioi hankkeen ohjausryhmän jäsen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.
- Metsästäjäliitolle on tärkeää, että kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on mukana päivitetyssä susikannanhoitosuunnitelmassa, Siitari jatkaa.

Metsästäjäliitto on tehnyt erittäin aktiivista vaikuttamistyötä myös kansainvälisesti. 
- Metsästäjäliiton kansainvälinen osaaminen, yhteistyökyky ja asiantuntijuus ovat nyt tuottaneet tulosta valtioiden väliselle tasolle ulottuen. Erityisen tyytyväisiä voimme olla siihen, että olemme onnistuneet viemään asian myös seitsemän miljoonaisen Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n työlistan kärkeen, Hallenberg kertoo.

Kansallisen päätösvallan kasvattaminen suurpetokantojen hallinnassa on nyt sekä Metsästäjäliiton että Euroopan metsästäjien järjestön FACE:n tavoite. 
- On ensiarvoista, että kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästysmahdollisuus säilytetään EU:n lainsäädännössä. Karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä lajeista, joiden kannanhoidollinen metsästys, luontodirektiivin mukaisesti, on mahdollistanut kantojen kasvun. Samalla näiden suurpetojen hyväksyttävyys paikallisten asukkaiden keskuudessa on parantunut, toteaa Hallenberg.