Metsästäjäliitto julkaisi tavoiteohjelman

Metsästäjäliiton tavoiteohjelma vuosille 2019–2027.

Metsästäjäliitto on julkaisut tavoiteohjelman vuosille 2019–2027. Ohjelman tärkeimmiksi tavoitteiksi on nostettu suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen, kansallisen päätösvallan lisääminen rauhoitettujen lajien kannansäätelyssä, metsästyksen laajempi salliminen luonnonsuojelualueilla, metsästysharrastus ja -seurojen toimintaedellytysten turvaaminen sekä Metsästäjäliiton työn huomiointi avustusvarojen jaossa.

Metsästäjäliiton tavoiteohjelma perustuu 2019–2023 strategian mukaisiin painopistealueisiin, jotka ovat metsästyksen edistäminen, vastuullinen ja osaava jäsenistö, yhteisöllisyys sekä yhteiskunnallisuus. Ohjelmaan kuuluu lisäksi tavoitteet riistalajeittain.

Järjestön strategisena päätehtävänä on edistää metsästystä sekä luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
- Tulevaisuuden tavoitteenamme on, että Metsästäjäliitto edustaa aiempaa kattavammin kaikkia metsästäjiä. Asiantuntemuksemme palvelee jo nyt jäsenten ja heidän perheidensä kautta satojen tuhansien suomalaisten yhteistä harrastusta sekä myös muita yhteiskunnan tarpeita ja se tulee ottaa huomioon avustusvarojen jaossa, kuvaa Suomen Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

 

Vahva vaikuttaja metsästystä koskevassa päätöksenteossa 

Tavoiteohjelmassa nostetaan esille metsästyksen edellytysten turvaaminen metsästyslainsäädännöllä ja kansallisen päätäntävallan lisäämisellä esimerkiksi rauhoitettujen ja haitallisten lajien kannan säätelyssä.
-
Riistakantojen säätelyn ja sosiaalisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi on tärkeää, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu myös tulevaisuudessa, Hallenberg korostaa.

Metsästäjät ovat merkittävä resurssi myös monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
- Siksi on tärkeää, että metsästäjät huomioidaan kansallisissa ja kansainvälisissä säädöksissä sekä niiden valmistelussa, Hallenberg jatkaa.

Metsästäjäliitolle on tärkeää olla luotettava ja arvostettu asiantuntijaorganisaatio sekä läheinen yhteistyökumppani jäsenilleen ja sidosryhmilleen.
- Tällä hetkellä koen, että asiantuntijuuttamme arvostetaan esimerkiksi metsästyslakivalmistelussa ja myös lausunnoillamme on ollut vaikutusta. Tavoitteenamme on olla jatkossakin vahva vaikuttaja metsästykseen liittyvässä luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevassa päätöksenteossa, Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari toteaa.

 

Metsästys tukee luonnonhoitoa myös suojelualueilla

Metsästäjäliitto ajaa metsästyksen laajempaa sallimista luonnonsuojelualueilla.

- Metsästyksestä on hyötyä luonnonsuojelualueiden monimuotoisuuden hoidossa. Esimerkiksi haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten metsästyksellä toteutetaan suojelualueiden perimmäistä tehtävää eli alkuperäisluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Siksi metsästys tulisi olla soveltuvin osin sallittua, ilman poikkeuslupien työlästä hakua, Siitari kuvaa. 

Metsästyksen ääni eduskuntavaaleissa

Metsästäjäliitto avaa maaliskuun loppupuolella eduskuntavaalisivut metsästäjille: metsästäjäliitto.fi/eduskuntavaalit.
- Sivuilla metsästävät kansanedustajaehdokkaat pääsevät kertomaan tärkeimmän metsästykseen liittyvän asian, jota haluaisi kansanedustajana ajaa. Sivut avataan, kun ehdokasasettelu on päättynyt ja ehdokkaat ovat saaneet äänestysnumeronsa. Kutsu ehdokkaille lähetetään puolueiden kautta, Siitari kertoo.

Lisätietoja: metsastajaliitto.fi/tavoiteohjelma

puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, Metsästäjäliitto p. 040 5286069 tai tuomas.hallenberg@metsastajaliitto.fi
toiminnanjohtaja Heli Siitari, Metsästäjäliitto p. 040 8267998 tai
heli.siitari@metsastajaliitto.fi