Rusakko

Paino: 2–8 kg
Levinneisyys: Vahva kanta Oulun tasolta alaspäin, harvakseltaan myös Oulusta Keski-Lapin tasolle
Lisääntyminen: 1–5 poikasta 2–3 kertaa vuodessa
Pyyntiajat: katso riistakeskuksen sivuilta
Saalismäärät: katso RKTL:n sivuilta  

Rusakko (Lepus europaeus) levisi ilman ihmisen apua Aasian aroilta Eurooppaan ja 1800-luvulla Suomeen. Nykylevinneisyys saavutettiin 70-luvulla. Tuolloin kantaa myös vahvistettiin istutuksilla.

Rusakko ei ole sopeutunut pohjoisiin oloihin niin hyvin kuin metsäjänis; sen turkki ainoastaan hiukan vaalenee talvella, ja kapeat takakäpälät uppoavat hankeen. Rusakko on myös metsäjänistä riippuvaisempi heinistä, ruohoista ja muista viherkasveista ja käyttää puuvartisia kasveja ja niiden kuorta vasta myöhemmin talvella. Istutukset ja hedelmäpuut saavat usein kyytiä talvisaikaan, kun rusakon ravinnosta on pulaa.

Elintavat ja lisääntyminen

Metsäjäniksestä poiketen rusakko elää usein hyvinkin urbaaneissa ympäristöissä. Hämärän koittaessa ydinkeskustoissakin törmää helposti verkkaan loikkiviin rusakkoihin. Hädän tullen ne pystyvät pakenemaan jopa 50–60 km tuntinopeutta.

Rusakko on nopea lisääntyjä. Helmikuussa urokset kerääntyvät jopa kymmenpäisiksi laumoiksi tappelemaan naaraista potkien, purren ja nyrkkeillen. Naaras saa 2–4 poikuetta helmi–syyskuun välisenä aikana. Ensimmäisessä on vain 1–2 poikasta, mutta loppukesällä poikasia saattaa syntyä kerralla viisikin. Naaras ei tee pesää ja imettää poikasia usein vain kerran päivässä. Siksi ihmiset usein erehtyvät luulemaan poikasta hylätyksi.

Rusakkokanta ja metsästys

Rusakko on monin paikoin syrjäyttänyt metsäjäniksen. Se on kooltaan suurempi ja sietää esimerkiksi calici-virusta ja jänisruttoa paremmin. Arvellaan, että metsäjänikset ovat paikoin risteytyneet rusakkojen kanssa, mitä tukevat ainakin Ruotsissa tehdyt tutkimukset.

Rusakko kuuluu tärkeimpiin riistalajeihimme, ja sillä on metsäjäniksen lailla maukas liha. Leviämisen alkuvaiheessa rusakot aiheuttivat niin suurta tuhoa puutarhoissa, että viljelijät nousivat sotaan lajia vastaan. Puutarhaihmiset olisivat halunneet jatkaa pyyntiä huhtikuulle, kun taas metsästäjät olivat ajatusta vastaan. Nykyään pyyntiä harjoitetaan syyskuusta helmikuun loppuun, yleensä ajokoiralla tai ajoketjulla. Rusakkokantaa voidaan vahvistaa talviruokinnalla ja riistapelloilla.