Liitto tekee töitä susiasiassa

Me Metsästäjäliitossa olemme erittäin huolestuneita tämänhetkisestä susitilanteesta ja sen ympärillä käytävästä keskustelusta. Meille on tärkeää kuulla kentän ääntä, sitä varten olemme täällä olemassa. Metsästyksen jatkuvuus on tärkein edunvalvonnan päämäärämme ja suomalainen koiralla metsästys on tärkeä osa sitä kokonaisuutta. 

Liitto tekee asiantuntevaa, rakentavaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Tehtävänämme on etsiä metsästäjiä tyydyttäviä ratkaisuja susiasiaan. Tällä hetkellä suden kannanhoidollinen metsästys ei ole mahdollista Suomessa, sillä odotamme KHO:n pyytämää ennakkoratkaisua suden kannanhoidollisesta metsästyksestä EU-tuomioistuimesta. Toivottavasti asia ratkaistaan Suomelle eduksi, sillä vastakkainen kanta voisi vaarantaa myös karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen Suomessa tai kaikkien suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen koko EU:n alueella. Susi on koko EU:ssa, myös Suomessa, tiukasti suojeltu laji. 

Kaiken kannanhoidollisen metsästyksen perusteena on riittävä kanta. Ilveksen ja karhun kohdalla tämä toteutuu, suden kohdalla olemme vielä tavoitteeksi asetetun 25 lauman alarajoilla. Tästä syystä komissio seuraa erityisen tiukasti kaikkia Suomessa tehtäviä susitoimenpiteitä. Viemme ajantasaista tietoa ja ihmisten kokemuksia EU-tason päätöksenteon tueksi. Osallistumme myös kokouksiin vieden aktiivisesti viestiä ja keskustellen uusista ratkaisuideoista ja niiden toteuttamismahdollisuuksista. Oiomme väärää tietoa.

Emme keskustele muiden sidosryhmien kanssa median kautta, toisin sanoen huutelu mediassa ei mielestämme edistä asiaa. Ainoa tapa oikeasti vaikuttaa on olla mukana asiallisessa keskustelussa. Meillä on tämä mahdollisuus. Se ei tarkoita, ettemme olisi tiukkoja. 

Olemme mukana tekemässä mm. suden kannanhoitosuunnitelman päivitystä (juuri alkamassa, valmis kesällä 2019) valmistelu- ja ohjausryhmissä. Olemme mukana EU:n suurpetofoorumilla. Käymme jatkuvasti lukuisia puhelinkeskusteluja kansalaisten, virkamiesten, poliitikkojen ja muiden sidosryhmäedustajien kanssa susiasiasta. Tapaamme päättäjiä. Pohdimme ja esitämme ratkaisuja. 

Susiasioiden lisäksi hoidamme liittotoimistolla liiton paljon muitakin metsästyksen edistämiseen liittyviä tehtäviä, kuten esimerkiksi seuraneuvontaa ja koulutusten järjestämistä jäsenillemme. Lisäksi kehitämme muita jäsenpalveluitamme ja toimintaamme. Tällä hetkellä on menossa jo ensi vuoden valmistelevat toimenpiteet, kuten talousarvion laadinta ja toimintasuunnitelman laatiminen ym. 

Susien aiheuttamat vahingot ovat hyvin viranomaisten tiedossa, sillä ne pitää aina heille ilmoittaa. Kansalaisten huoli välittyy median ja suorien kontaktien kautta päättäjille. Kentän huolet välittyvät myös päätöksentekoon kauttamme. 

Vaaralliset ongelmayksilöt tulee aina pystyä poistamaan. Se ei ole varsinaisesti metsästystä. Se on viranomaistyötä, johon poliisi voi pyytää SRVA:n avukseen. Kannanhoitosuunnitelman päivityksen yhteydessä on tarkoitus mm. varmistaa yhtenäiset käytännöt eri puolilla maata. Poliisilla on oma, tänä vuonna laadittu, toimintaohjeensa näitä tilanteita varten. Sutta voidaan metsästää tietyissä olosuhteissa vahinkoperusteisilla poikkeusluvalla, jonka hakemiseen on oltava tarkat perusteet. Liitto auttaa jäseniään vahinkoperusteisten poikkeuslupahakemusten kanssa. Soitellen sotaan ei hakemuksen kanssa kannata lähteä. Nämä luvat myöntää Suomen riistakeskus. 

Tällä hetkellä Suomessa on mahdollisuus tehdä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Näin ei ole kaikissa EU-maissa! Olemme perustaneet kansallisen susifoorumin, joka on edistänyt kansallista keskustelua eri sidosryhmien välillä. Suomen sisällä suuri osa toimijoista on suurin piirtein samalla linjalla susiasian kanssa. Susifoorumi on edistänyt luottamusta ja keskustelua. Tämä on tärkeä viesti myös EU-päättäjille: susiasia on Suomen sisäinen asia, johon pitäisi saada enemmän kansallista päätäntävaltaa. Siihen tähtäämme myös EU-tasolla tehtävällä työllä edistämällä suden liitesiirtoa liitteeseen V koko Suomen alueella. Mutta -kaiken perusta on ”riittävä” susikanta. 

Tällä hetkellä kannan painopiste on siirtynyt idästä länteen. Sudet eivät ole jakautuneet tasaisesti koko maahan. Tämä aiheuttaa päänvaivaa. Metsästäjämme ovat kiitettävästi osallistuneet DNA-keräykseen, jolla on selvitetty Länsi-Suomen susien reviirirajoja ja yksilömääriä. Tassu-havainnot ovat tärkeitä todentamaan ongelmasusien liikkeitä, ja auttavat DNA-näytteiden keräyksen kohdentamisessa. 

MMM:n määräraha susien pannoittamiseen Länsi-Suomessa lisää luotettavuutta kanta-arvioon ja auttaa ehkäisemään vahinkoja: pantojen avulla saadaan enemmän tietoa susien liikkeistä ja reviirirajoista, sekä voidaan tarkentaa lauman yksilömääriä. Pantojen avulla voidaan metsästys kohdistaa tarvittaessa haittaa aiheuttaneeseen yksilöön (tätä on käytetty mm. poronhoitoalueella). Luken antamien tietojen mukaan pantatieto päivitetään 7 tunnin välein. Nyt on aika etsiä keinoja siihen, että pantatieto olisi käytettävissä vieläkin tiheämmin, jotta siitä olisi aidosti apua myös metsästyskoiravahinkojen ehkäisemiseksi!

 

 

 

 

Kommentit

Maaseudun ihmisiltä, joita susimäärä lähinnä koskee, eivät ole päässeet määrittämään eikä päättämään Suomen "tarvitsemasta" 25:stä susilaumasta. 1970-luvulle saakka Suomi ja lähes koko Eurooppa oli susivapaa. Silloin luonnosta puuttuivat sudet ja susivahingot, mutta ei muuta, mitä luonto olisi tarvinnut. Koirarodut jalostettiin toimimaan itsenäisesti jopa kilometrien päässä isännästä. Susien poistolle luonnosta 1880-luvulla oli erittäin vahvat perusteet. Susien oikeudet ajavat ihmisten perustuslaillisten oikeuksien, elää ja harrastaa sekä yrittää maaseudulla vapaasti, ohi. Susi aiheuttaa aina uhan ympäristölleen. Jos ja kun sudet ovat levittäytyneet ihmisten reviirille ja perustaneet sinne oman reviirinsä, ei susien, varsinkaan lauman, reviirille uskalla itsenäisesti toimivaa koiraansa päästää esimerkiksi hirvimetsälle. Osassa Pohjanmaata laumojen reviiriä ovat kiinni toisissaan siten, että monen kymmenen kilometrin halkaisijaltaan oleva alue on muuttunut ihmisten reviiriä susien reviireiksi. Nykyinen laki ja lupapolitiikka vahinkoperusteisena ei anna mitään mahdollisuutta tilanteen parantamisella ja aina täytyy tapahtua se vahinko, ennen kuin edes yhdelle sudelle saadaan kaatolupa. Nyt voisi metsästäjäliitto lähteä ajamaan lakimuutosta muiden maaseudulla susista kärsivien ihmisten kanssa vaikka kansalaisaloitteella siten, että se saataisiin käsittelyyn heti seuraavan eduskunnan aloittaessa.

Ministeri Leppä väläytteli menneenä talvena, esiintyessään aihetta käsittelevässä tapahtumassa, että Suomen susipolitiikka on maan sisäinen asia. Tästä oli video tallenne somessa. Liiton jäsenenä ihmettelen voimattomuutta tällaisen terrorin edessä? Eikö ryhmässä ole voimaa, vai ei halua muutokseen? Kysymyksiä riittää. Miksi suojellaan muiden lajien ja turvallisuuden kustannuksella elinvoimaista lajia? Jopa Ilpo Kojola on myöntänyt suden olevan ylisuojeltu. Meidän täytyy saada itse päättää tällaiset asiat, eikä toiselta laitaa Eurooppaa.

No, jo on. Ongelmana tuntuu olevan EU- tason päätöksenteko. Tasisi metsästäjät äänestää väärin silloin kun äänestetiin EU- jäsenyydestä.

Lisää uusi kommentti