Latvalinnustamaan päästään pitkästä aikaa

Latvalinnustamaan päästään pitkästä aikaa

03.12.2019
Maa- ja metsätalousministeriö esitti paikoin merkittäviä pidennyksiä metsäkanalintujen metsästysaikoihin tälle pyyntikaudelle. Metsästäjäliitto tukee esitystä, joka mahdollistaisi pitkästä aikaa talvisen latvalinnustuksen.

Riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat pääosin kasvaneet edelleen, vaikka alueellista vaihtelua esiintyykin. Pesinnät onnistuivat tänä vuonna yleisesti ottaen hyvin – erityisesti metson ja teeren tiheydet ovat nyt monin paikoin lähellä kolmiolaskentatulosten ennätyksiä.

 – Kun kanalintukanta on kasvuvaiheessa ja lintutiheys hyvällä tasolla, kanta kestää parhaiten metsästystä. Laskuvaiheessa rajoitukset tulevat taas tarpeeseen. Kanalintukannat vaihtelevat tutkimusten mukaan tietyissä jaksoissa metsästyksestä riippumatta, valottaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Latvalinnustusta luvassa

 Metsästysasetus on jo jonkin aikaa antanut mahdollisuuden sallia urosteeren talvimetsästys eli latvalinnustus tammikuussa Keski- ja Pohjois-Suomessa. Asetusta muutettiin viime vuonna niin, että myös urosmetson latvalinnustus voidaan sallia erityisen hyvinä lintuvuosina.

Metsästäjäliiton tietojen mukaan metson ja teeren pitkä metsästyskausi talvijahteineen oli mahdollista pohjoisimmassa Suomessa viimeksi 1960-luvun puolivälissä. Urosteeren talvimetsästystä kokeiltiin 1981 kymmenen päivän jakso.

 Itä-Lapin ja Koillismaan alueiden metsokannan kasvu sallii nyt sen, että urosmetsoja voitaisiin metsästää 20.–31. tammikuuta 2020. Näillä alueilla lumen määrä taannee sen, että perinteinen hiihtäen tapahtuva, vaativa metsästysmuoto pääsee oikeuksiinsa. Urosteeren talvimetsästystä esitettiin sallittavaksi lisäksi Kainuussa sekä muutamassa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa.

Metson ja teeren metsästysaikoja pidennettäisiin useilla alueilla kuukaudella. Eteläisessä Suomessa metson metsästystä esitettiin tosin lyhennettäväksi. Pyyn metsästysaikoihin esitettiin pidennystä useilla alueilla hyvän kannankehityksen ansiosta. Riekko on suurimmassa osassa maata edelleen rauhoitettu, pohjoista Lappia ja muutamaa Koillismaan kuntaa lukuun ottamatta.

Painotus nuoriin lintuihin

 Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari muistuttaa metsästyksen oikeasta kohdentamisesta:

–Verotus tulee kohdistaa nimenomaan nuoriin lintuihin. Vanhoja lintuja tulee pyrkiä säästämään, sillä ne ovat tutkitusti kannan arvokkain, tuottava osa.

– Soitimelta metsästystä tulee myös välttää, sillä erityisesti soidinpyynti altistaa lisääntyvät yksilöt liian voimakkaalle verotukselle, Siitari toteaa.  

Suomen riistakolmiolaskenta on kansainvälisesti arvostettu järjestelmä metsäkanalintujen kestävän metsästyksen turvaamiseksi.

–Metsästäjäliitto haluaa esittää lämpimät kiitokset niin järjestelmän luomisesta ja ylläpidosta vastaaville tahoille, kuin riistakolmioita vuodesta toiseen laskeville metsästäjille.